Datastrategialla linjataan kaupungin datan käyttöä. Kuva: Maija Astikainen

Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä

Helsingin kaupunki on hyväksynyt kunnianhimoisen datastrategian. Kaupungin tavoitteena on dataa ja analytiikkaa tehokkaammin hyödyntämällä tuottaa kaupunkilaisille yksilöllisiä ja kohdennettuja palveluja ennakoivasti silloin, kun he niitä tarvitsevat. Datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa myös tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä paremmin informoituja päätöksiä, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa.

"Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki. Keskeinen osa tavoitteessa onnistumista on kunnianhimoisen digitalisaatio-ohjelman luominen ja kaupungin ensimmäisen digitalisaatiojohtajan palkkaaminen viime vuonna. Nyt valmistunut datastrategia on kansainvälisessäkin mittakaavassa merkittävä avaus ja mahdollistaa kaupungille monenlaisten uusien kyvykkyyksien rakentamisen. Koronakriisistä palautumisessa keskeistä on mahdollisuuksiin tarttuminen. Tässä kaupunkidatalla on merkittävä rooli sekä Helsingille että kaupungissa toimiville yrityksille ja yhteisöille”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Datan ja analytiikan hyödyntäminen edistää kaupungin toimintaa laajasti

Helsinki haluaa olla julkisen sektorin edelläkävijä datan hyödyntämisessä. Kaupungin datastrategialla tavoitellaankin erityisesti seuraavia hyötyjä ja muutoksia:

1. Asiakkaiden palvelutarpeita voi ennakoida datan avulla

Kaupungin palvelujen ennakoiva kohdentaminen edellyttää analytiikan ja datan laajaa hyödyntämistä. Samalla Helsingin kaupunki sitoutuu OmaData-periaatteen mukaisesti siihen, että kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus hallita heistä itsestään kerätyn datan käyttöä. Se tarkoittaa, että helsinkiläisillä tulee olla mahdollisuus hallita kaupungin heistä keräämiä tietoja, luvittaa niiden käyttöä kaupungin eri palveluissa ja halutessaan myös estää tietojensa käyttö.

2. Helsinkiä johdetaan ajantasaisen tiedon pohjalta

Tietoa kaupungin toiminnasta, asukkaista ja kehityksestä syntyy kaupungissa jatkuvasti ja kaupungin raportit, tilastot ja tutkimukset antavat päättäjille tutkimuksellista tietoa. Dataa ei kuitenkaan nykyisellään hyödynnetä päätöksenteossa nykyaikaisten analytiikkamenetelmien mahdollistamalla laajuudella. Esimerkiksi kaupunkimallista muodostettu digitaalinen kaksonen mahdollistaa kaupungin toiminnan tarkastelun ja päätösvaihtoehtojen tulosten simuloinnin monin eri tavoin jo ennen päätöksentekoa.

3. Kaupungin toimintaa ja resursseja optimoidaan datan avulla

Ajantasainen data ja edistynyt analytiikka mahdollistavat kaupungin työntekijöiden toiminnan ja resurssien suuntaamisen taloudellisemmin. Ohjelmistorobotiikan ja datan avulla kaupungin sisäisiä prosesseja voidaan myös paremmin automatisoida ja saada toimimaan keskenään yhteen.

4. Dataa jakamalla vilkastutetaan elinkeinoelämää

Helsingin hallinnoimaa dataa pitäisi voida nykyistä paremmin jakaa ja hyödyntää myös alustamaisesti kaupungin ulkopuolisen ekosysteemin käyttöön. Ulkoiset toimijat, kuten yhteisöt, yliopistot ja yritykset voivat tehdä kaupungin datalla tutkimusta ja kehittää palveluja, joihin kaupungin itse tarjoamaa ei ole olemassa. Tämä hyödyttäisi kaikkia osapuolia.

”Digitalisaatio-ohjelmamme yksi tärkeimmistä kehitysalueista on data- ja tekoälykyvykkyyksien parantaminen. Datastrategiamme luo tärkeitä pelisääntöjä datan hyödyntämiselle. Maailman käytettävin kaupunkidata mahdollistaa ison muutoksen: palvelutarvetta ennakoivan kaupungin ihmisten ehdoilla. Tulevaisuudessa voimme datan avulla ennakoida ihmisten ja yritysten erilaisia tiedon- ja palvelutarpeita ja esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin lisäämisessä ongelmien ennaltaehkäisyn merkitys kasvaa”, sanoo Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama.

Koronaepidemiaan liittyvä tietojohtaminen ja henkilökohtaisen datan hallinta ovat konkreettisia esimerkkejä datan hyödyntämisestä kaupungin toiminnassa

Koronaepidemia on nostanut esiin datan ja analytiikan hyödyntämisen tärkeyden. Datastrategian mukaisesti kaupunki kehittää parhaillaan sekä johdon työpöytäratkaisuja, jotka tarjoavat sekä ajantasaisen näkymän koronatilanteen kehittymiseen että koneoppimista ja simulaatiota hyödyntäviä ennustemalleja, joilla voidaan ennakoida terveydenhuollon resurssitarvetta.

Henkilökohtaisen datan hallinta on kaupungille keskeistä. Noin puolet kaupungin tietojärjestelmistä käsittelee henkilökohtaista dataa. Erittäin keskeistä on luottamus kaupungin ja kaupunkilaisen välillä: kaupunkilaisen tulee ymmärtää, miten kaupunki dataa käyttää. Kaupunki kerää kaupunkilaisista paljon dataa, mutta ongelma on, että data on hajallaan ja sitä on usein vaikea saada käyttöön sinne, mistä siitä olisi eniten hyötyä. Tärkeitä ovatkin selkeät ja ymmärrettävät suostumukset datan käyttöön, jotta ihminen ymmärtää, mihin suostuu. Helsingin kaupunki linjaa datastrategiassaan, että jatkossa se hyödyntää MyData-periaatteita henkilökohtaisen datan käsittelyssä.

”Kaupunki istuu todellisen datan aarrearkun päällä. Jos kaupunki saisi datansa käyttöön nykyistä tehokkaammin, se olisi todellinen win-win-tilanne, sillä kaupunki voisi säästää rahaa ja parantaa palveluja samalla kun ihmisten elämänlaatu paranisi”, kertoo Helsingin tiedolla johtamisen päällikkö Kimmo Karhu.

Helsingin datastrategia perustuu kaupungin digitalisaatio-ohjelman tavoitteisiin, jotka Helsingin kaupungin johtoryhmä hyväksyi maaliskuussa 2019. Ohjelma kuvaa, miten kaupunkistrategian visio maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki saavutetaan digitalisaation avulla. Kaupungin datakyvykkyyksien kehittäminen on yksi keskeisiä digitalisaatio-ohjelman tavoitteita. Data mahdollistaa kaikki digitalisaatio-ohjelman strategiset tavoitteet eikä digiloikka ole käytännössä mahdollista ilman datan ja tekoälyn tehokasta hyödyntämistä.

Tutustu Helsingin datastrategiaan tästä linkistä.