Vuosaaren uusi lukio on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava hanke.

Helsingin toimitilastrategia päätöksentekovaiheeseen – lyhyen aikavälin talouden optimoinnista kohti pitkäaikaista kestävyyttä

Helsingin ensimmäinen toimitilastrategia esitellään kaupunginhallitukselle 8. kesäkuuta. Jatkossa kaupungin mittavaa kiinteistöomaisuutta hallitaan ja hoidetaan tähdäten rakennusten pitkäaikaiseen kestävyyteen. Tämä tarkoittaa, että toimitilat tulee suunnitella ja rakentaa niin, että ne kestävät aikaa ja pystyvät palvelemaan erilaisia käyttäjiä.

Kaupungin omistuksessa on noin 2 000 rakennusta. Niiden koko on yhteensä noin kaksi miljoonaa neliötä ja jälleenhankinta-arvo noin kahdeksan miljardia euroa. Merkittävä taloudellinen haaste on kaupungin omistamien tilojen suuri korjausvelka, noin 1,3 miljardia euroa.

“Julkisella sektorilla puhutaan hyvin paljon tilojen terveellisyydestä, turvallisuudesta ja kustannustehokkaasta toiminnasta. Tiloihin liittyvät ohjausmekanismit ovat kuitenkin keskittyneet tyypillisesti eurojen vahtimiseen lyhyellä aikavälillä. Nyt haluamme Helsingissä muuttaa koko ajattelutavan”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.

Jos strategia tulee hyväksytyksi, jatkossa kaikkien toimitilojen suunnittelua, toteutusta ja kunnossapitoa ohjaa pitkäaikaiskestävyys. Rakennusten pitkäaikaiskestävyydestä huolehtiminen tukee myös Helsingin ilmastotavoitteita. Pitkäaikaiskestävyys tarkoittaa myös muunneltavuutta, huollettavuutta, tilojen terveellisyyttä sekä taloudellisuutta.

Tavoitteena on myös varmistaa arvorakennusten pysyminen käytössä. Kaupunki luopuu sellaisista tiloistaan, joita se ei tarvitse omaan toimintaansa tai joiden omistamiseen ei liity jotakin muuta strategista perustetta.

Kohti kestävyyttä ja muunneltavuutta

Rakennusten kunnossapito ja strategian toimeenpano varmistetaan tekemällä rakennuskohtaiset pitkän tähtäyksen suunnitelmat ja tarkastelemalla arvojen toteutumista jokaisen rakennuksen kohdalla. Vaikutuksia esimerkiksi ympäristöön ja kustannuksiin tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Rakentaminen on vain osa kiinteistön elinkaarta.

“Rakennuksia ei jatkossa tehdä ja peruskorjata kuin räätälinpukuja. Tilat suunnitellaan alusta alkaen helposti muunneltaviksi. Tämänkaltaiset tilat palvelevat erilaisia käyttäjiä vuosikymmenten kuluessa. Joustavat tilat toimivat paremmin myös asukaskäytössä, jota sitäkin haluamme lisätä”, Vapaavuori toteaa.

Pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen tuottaa lukuisia hyötyjä. Tilat soveltuvat moniin käyttötarkoituksiin ja muuntuvat kunkin ajan vaatimuksiin ilman mittavia muutostöitä. Kun rakennukset pysyvät hyvässä kunnossa, ovat ne myös samalla terveellisiä ja turvallisia käyttäjilleen. Mitä pidempään rakennus kestää, sitä parempi se on myös ilmastonäkökulmasta.

Yksi kaupunkistrategian seitsemästä kärkihankkeesta

Toimitilastrategian taustalla ovat jo aiemmin hyväksytyt kiinteistöpoliittinen ohjelma ja sisäilmaohjelma. Kiinteistöstrategian nimellä aiemmin kulkenut kokonaisuus on yksi seitsemästä kärkihankkeesta Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2017–2021. Sillä on kytkentöjä myös muihin strategisiin suunnitelmiin, kuten maapoliittisiin linjauksiin, ja se ottaa huomioon myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmassa asetetut tavoitteet.

Strategian linjausten käyttöönotto toteutetaan vaiheittain siten, että ne ovat käytössä kaikissa vuonna 2021 alkavissa uudishankkeissa sekä isoissa peruskorjaushankkeissa.

Toimitilastrategia on tutustuttavissa pdf-muodossa kaupunginhallituksen 8.6.2020 esityslistan yhteydessä (kohta 8).

9.6. Kaupunginhallitus jätti kaupungin uuden toimitilastrategian pöydälle ja se käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 22.6.2020.

Kuva: Verstas Arkkitehdit