Ilmakuva Helsingistä. Kuva: Kari Ylitalo

Helsingin seudun kasvulle laadittu eri ennusteita tukemaan maankäytön ja liikenteen suunnittelua

Aluetalous, väestökehitys ja työpaikkojen muutos ovat merkittäviä ilmiöitä, joiden muutoksiin on varauduttava ja joilla on vahva kytkös myös lukuisiin muihin alueellisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. On tärkeää, että esimerkiksi maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat pohjautuvat perusteltuihin näkemyksiin tulevaisuudesta siitäkin huolimatta, että tulevaisuuteen liittyy lukemattomia epävarmuustekijöitä. Tältä pohjalta on laadittu selvitys ”Uudenmaan kasvun vaihtoehdot – Väestö- ja työpaikkaprojektiot sekä asunto- ja toimitilakannan muutosarviot”. Selvitystä avataan Helsingin seudun suuntien uusimmassa neljännesvuosijulkaisussa. Julkaisussa seurataan muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä.

Skenaariot ja ennusteet mahdollistavat vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin varautumisen. Väestö- ja työpaikkaennusteille on laadittu selvityksessä kolme vaihtoehtoa:

  • Vaihtoehto 0: Uudenmaan suhteellisen nopea talouden kasvu jatkuu; väestön ja työpaikkojen kasvu painottuu pääkaupunkiseudulle ja lähimpiin KUUMA-kuntiin, kuten 2010-luvulla.
  • Vaihtoehto 1: Uudenmaan suhteellisen nopea talouden kasvu jatkuu; väestön ja työpaikkojen kasvu suuntautuu kaikkiin Uudenmaan keskuksiin.
  • Vaihtoehto 2: talouden, työpaikkojen ja väestön kasvu hidastuu ja Uudenmaan seutujen väliset erot väestönmuutoksissa tasoittuvat.

Helsingin seudun väestö on kasvanut 2000-luvulla runsaan prosentin vuodessa. Väestönkasvun merkittävin osatekijä on ollut muuttovoitto, joka 2010-luvun jälkipuolella on entistä enemmän painottunut ulkomaalaistaustaisiin muuttajiin. Vaihtoehtoisten väestöennusteiden mukaan nopeissa vaihtoehdoissa Helsingin seudun väestönkasvu jatkuu aikaisemman trendin mukaisesti, mutta kasvu hidastuu vähitellen pitkän ajan kuluessa. Hidastuvassa vaihtoehdossa kasvu alkaa hiipua jo 2020-luvulla. Hidastuminen perustuu erityisesti luonnollisen väestönkasvun vähenemiseen väestön ikääntymisestä seuraavan kuolleisuuden kasvun tuloksena.

Ennusteiden mukaan työpaikat kasvavat vahvasti 2020-luvulla. Nopeissa vaihtoehdoissa kasvu alkaa hidastua vähitellen. Hidastuvassa kasvussa työpaikkojen nousu vaimenee nopeasti 2030-luvulla ja määrä kääntyy laskuun 2040-luvulla. Työpaikkojen kasvun hidastuminen tai laskun kiihtyminen hidastuvassa vaihtoehdossa perustuu ennen kaikkea työikäisen väestön kasvun hiipumiseen ja pitkällä ajalla vähenemiseen.

Asuntokannan koko kasvaa Helsingin seudulla 40 ̶ 65 prosenttia vuoteen 2060 mennessä riippuen väestönkasvusta ja väljyyden muutoksesta. Suurin asuntokysyntää lisäävä tekijä on väestönkasvu. Nopean kasvun vaihtoehdoissa kaksi kolmasosaa asuntokannan kasvutarpeesta perustuu väestönkasvuun. Väestön ikääntymisestä seuraava asuntokuntien pieneneminen johtaa puolestaan asumisväljyyden kasvuun.

Uudenmaan kasvun vaihtoehdot – Väestö- ja työpaikkaprojektiot sekä asunto- ja toimitilakannan muutosarviot” (Uudenmaan liitto 2021)

Tuotannon määrä jatkoi laskuaan Helsingin seudulla

Helsingin seudun tuotanto väheni vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä arvion mukaan lähes 6 prosenttia edellisvuodesta. Lasku oli suunnilleen yhtä jyrkkää kuin edeltävänä korona-aikana keskimäärin.

Liiketoiminta laski edelleen edellisvuoteen verrattuna erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kuljetus- ja varastointialalla sekä kotitalouspalveluissa. Informaatio- ja viestintäalalla sekä rahoituksessa liiketoiminnan kasvu jatkui.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa vauhdilla – asumistukea tarvitsee yhä useampi

Helsingin seudulla oli pitkäaikaistyöttömiä maaliskuun lopussa 76 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa vauhdilla kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, KUUMA-kunnissa ja koko maassa.

Yleistä asumistukea sai maaliskuun lopussa Helsingin seudulla 129 100 ruokakuntaa. Tämä on selvästi enemmän edelliseen vuoteen verrattuna – määrä on kasvanut 13,5 prosenttia. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea koronakriisin aiheuttama heikentynyt työllisyystilanne.

Helsingin seudulle historiallinen muuttotappio

Helsingin seudun kuntien ja muun Suomen välinen muuttoliike muuttui selvästi tappiolliseksi tammi-maaliskuun välisenä ajanjaksona. Muuttotappiota tuli 1 250 henkilöä, kun se edellisellä kvartaalilla oli vain 14 henkilöä. Suurin vaikutus tähän oli tulomuuton supistumisella 1 000 hengellä, mutta myös lähtömuutto lisääntyi 200 henkilöllä.

Jakso oli historiallisestikin tarkasteltuna poikkeuksellinen, koska edellisen kerran Helsingin seudun saama muuttotappio muuhun Suomeen on ylittänyt kvartaalitasolla 500 henkilön rajan vuonna 2003.


Jatkuvasti päivittyvä verkkosivusto:
www.helsinginseudunsuunnat.fi


Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta.

Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti

KUUMA-seutu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti