Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti

Kokonaishedelmällisyysluku eli naisten keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli Helsingissä vain 1,13 lasta vuonna 2018. Edellisen kerran hedelmällisyys on Helsingissä ollut näin alhaista tai alhaisempaa vuonna 1973 sekä 1930-luvun loppupuolella. Kuluvan vuosikymmenen aikana hedelmällisyys on vähentynyt 19 prosenttia.

Helsingissä hedelmällisyyden pieneneminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin, ja oikeastaan selvä pudotus 2010-luvun hedelmällisyysluvuissa on tapahtunut vasta vuodesta 2016. Vuonna 2018 hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla Suomessa.

Lastenhankinta siirtynyt myöhempään ikään ja kolmansien lasten hankinta vähentynyt

Sekä ensimmäisen lapsen saaminen eli ylipäätään vanhemmaksi tulo että kolmansien lasten hankinta ovat selvästi harvinaistuneet Helsingissä 2010-luvulla. Lasten hankinnan ajoittuminen on siis siirtynyt myöhäisempään ikään. Erityisen huomattava hedelmällisyyden pieneneminen on tapahtunut alle 30-vuotiailla suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla helsinkiläisillä. Toisaalta vieraskielisten helsinkiläisten lapsiluku on hieman korkeampi, mikä osaltaan kompensoi kantaväestön kieliä puhuvien erittäin matalaa hedelmällisyyttä.

Hedelmällisyyden tasoon liittyy myös lapsettomien osuus, mikä Helsingissä on aina ollut muuta maata suurempi. Mutta vaikka lopullisesti lapsettomien osuus on kasvanut pidemmällä aikavälillä, ei hedelmällisyyden pienenemiseen liity 2010-luvulla lapsettomuuden yleistymistä. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten lapsilukutoiveet ovat yleisesti pienentyneet ja erityisesti lapsettomuutta ihanteena pitävien osuus on kasvanut. Toteutuessaan tämä saattaa tulevina vuosina heijastua lapsettomien osuuden kasvuna.

Naisten asema työmarkkinoilla ja laajempi kulttuurinen muutos vaikuttanevat taustalla

Edellä kuvattuja välittömästi hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä määrittävät kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset ilmiöt. Yksilötason tutkimusten mukaan työttömyys ja pienituloisuus sekä erityisesti työvoiman ulkopuolella oleminen ovat yhteydessä pienempään hedelmällisyyteen. Toisaalta pariskunnilla naisen tulot ja työllistyminen saattavat olla lastensaannin kannalta jopa tärkeämpiä kuin miehen tulot ja työllisyys. Lisäksi naisten määräaikaiset työsuhteet ovat yhteydessä vanhemmuuden lykkäämiseen eli ensimmäisen lapsen hankinnan siirtämiseen. Aikasarja-analyysit helsinkiläisten osalta eivät kuitenkaan tuo esiin mitään selkeää tai voimakasta yhteyttä taloudellisten tekijöiden muutoksen – etenkään miesten syrjäytymisen – ja syntyvyyden pienenemisen välillä, kuten välillä esitetään. 

Osin hedelmällisyyden pienenemisen taustalla voikin olla laajempi kulttuurinen muutos eli elämänvalintojen monimuotoistuminen ja yhtenäiskulttuurin merkityksen väheneminen. Näkemykset parhaasta perhekoosta ovat muuttuneet ja vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntynyt. On huomattava, että vastaava lasten saamiseen ja perheellistymiseen liittyvä kulttuurinen muutos on käynnissä myös muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Elämänvalintojen yksilöllistymisen merkityksen korostumiseen voikin olla esimerkiksi poliittisin keinoin vaikea vastata.

Tuoreessa Kvartti-verkkolehden artikkelissa on tarkasteltu hedelmällisyyden muutoksia Helsingissä ja pohdittu hedelmällisyyden pienenemiseen vaikuttavia syitä tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Julkaisu:

Netta Mäki: Hedelmällisyys Helsingissä ennätysalhaisella tasolla – nuorten ikäryhmien hedelmällisyys pienentynyt voimakkaasti, Kvartti-verkkolehden artikkeli, linkki artikkeliin 

JAA