Piirretyt ihmishahmot ovat lasten piirretyssä leikkipuistossa. Aikuisen naisen piirroshahmo ohjaa polkupyöräilyä.

Demokratian opettelua parhaimmillaan – ehdotus Tuhkimopuiston kunnostamisesta muuttuu todeksi

Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelmaan sisältyy myös osallistumisen taitojen harjoittelu koulussa. OmaStadi mahdollistaa sujuvalla tavalla osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen opettelun. Parhaimmillaan se antaa lapsille ja nuorille myönteisen kokemuksen siitä, että yhteiskunnallinen osallistuminen kannattaa. 

Kahden kukkulan suojaamalla vehreällä puistoalueella sijaitsee leikkipuisto, joka tunnetaan nimellä Tuhkimopuisto. Se tunnetaan myös Roihuvuoren kylä- ja japanilaishenkisen hanamijuhlan helmenä. Muun muassa tällaisia mielikuvia moni roihuvuorelainen yhdistää Tuhkimopuistoon, jonka kunnostusta esittävä ehdotus sai OmaStadin toisella kierroksella 1 477 ääntä – eli eniten koko itäisessä suurpiirissä.   

Idean takana olivat Porolahden peruskoulun oppilaskunta ja Roihuvuori-Seura. Nämä eivät olleet tehneet yhteistyötä aiemmin, mutta yhteinen unelma puiston parantamisesta käynnisti yhteistyön.

Omaan ympäristöön voi vaikuttaa monin tavoin

Oppilaskunnan ja Roihuvuori-Seuran lisäksi yksi alueen asukas oli esittänyt OmaStadissa samantyyppisen idean. Kaikki idean jättäjät kohtasivat myöhemmin Omastadin työpajassa. Kolmesta saman kaltaisesta ideasta muokattiin yksi yhteinen ehdotus. 

–Yksi syy ehdotuksen menestykseen saattaa piillä siinä, että puisto on suosittu lasten ja nuorten parissa. Sen molemmilla puolilla on kouluja. Päivisin puistossa käyvät alueen päiväkodit, kertoo Roihuvuori-Seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä.  

Tuhkimopuiston tarina on ollut kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Varsinkin viime vuosien aikana sen ylläpito ja elävöittäminen on vaatinut paljon alueen asukkailta. 

Kaupunki lakkautti leikkipuistotoiminnan Tuhkimopuistossa. Sen jälkeen alueen vanhemmat pyörittivät siellä oma-aloitteisesti leikkipuistoa. Mehua on myyty puistorakennuksessa. Talvisin puiston hiekkakenttä on jäädytetty luistelukentäksi.   

Osallistuva budjetointi tarjosi mahdollisuuden opettaa vaikuttamista, yhteisten asioiden edistämistä ja päätöksentekoa  

Alueen vanhemmat eivät kuitenkaan olleet ainoita, joilla oli haaveita ja suunnitelmia Tuhkimopuiston suhteen.  

Viime vuonna Porolahden peruskoulun oppilaskuntaa ohjaava opettaja Petra Ivars mietti, miten päätöksentekoa, vaikuttamista ja yhteisten asioiden edistämistä voisi opettaa koulun oppilaille tekemisen ja kokemusten kautta. 

Ensimmäisen OmaStadin kierroksen jälkeen Ivars koki, että äänestämisen lisäksi osallisuutta ja vaikuttamista voisi opettaa myös auttamalla oppilaita kehittämään oma ehdotus OmaStadiin.  

– Osa oppilaista kävi luokanopettajan kanssa kävelyllä katsomassa, mitä omassa lähiympäristössä pitäisi muuttaa tai kehittää, jotta ympäristö olisi mukavampi ja toimivampi, kertoo Ivars  

Nainen ja mies seisomassa rinnakkain ulkona varhaiskeväisessä puistossa.

Kävelyjen jälkeen koululaiset keskustelivat ideoista yhdessä. Sitten ideoista äänestettiin. Eniten ääniä saanut ehdotus kirjattiin lopuksi OmaStadiin oppilaskunnan nimissä. Lisäksi oppilaat saivat kirjata muita ehdotuksia OmaStadiin omilla nimillään.  Ala-asteen oppilaiden parissa Tuhkimopuiston kunnostaminen sai eniten kannatusta. Ylä-asteikäiset taas jättivät ehdotuksen, jossa toivottiin yläkoulun pihan parantamista.

Porolahden peruskoululta Tuhkimopuiston kunnostusta esittävää ehdotusta olivat mukana kehittämässä Alba, Hilda, Aamu ja Kerttu. Heidän mielestään puisto on kiva ja vilkkaassa käytössä, mutta sen kuntoa he kuvailevat pieneksi pettymykseksi etenkin verrattuna lähistöllä sijaitsevaan kirsikkapuistoon ja japanilaiseen puutarhaan.  

– Kivaa, jos tämä kunnostus nyt vihdoin tehdään. Olisi hienoa, jos voisimme aikuisina käydä täällä uudistetussa puistossa. Muistelisimme silloin, että me saatiin se aikaiseksi, oppilaat kertovat.  

OmaStadin ehdotuksen ideoiminen ja kehittäminen oli oppilaiden mielestä työläämpää kuin mitä he alun perin olivat ajatelleet. Ei vähintään siksi, että ehdotus ehdittiin kerran hylätä ja sitten taas hyväksyä. Ehdotuksen tarkemmassa tarkastelussa kaupunki totesi myöhemmin, että ehdotuksen voisi sittenkin toteuttaa.   

Neljä nuorta tyttöä ovat rivissä katse kohti kuvanottajaa.

Yhteisen asian puolesta 

Kun äänestys alkoi, kampanjoivat Roihuvuori-Seura ja Porolahden peruskoulun oppilaat yhdessä ja erikseen omaa ehdotustaan. Mikkelän mukaan Roihuvuori on kaupunginosana verkostoitunut. Siksi oli helppo saada alueen asukkaat edistämään yhteistä asiaa.    

Kampanjointiin käytettiin muun muassa Facebook-ryhmää, Roihuvuori-Seuran postituslistaa, koulujen verkkopalvelu Wilmaa sekä oppilaiden tekemiä julisteita. Julisteita jaettiin Porolahden ja Roihuvuoren alueiden ilmoitustauluille. Kampanja-aika jäi varsin lyhyeksi, sillä tieto ehdotuksen mukana olemisesta tuli vain kaksi viikkoa ennen äänestyksen alkamista. 

– Onneksi aika riitti! totesivat Ivars ja Mikkelä. 

OmaStadi on helsinkiläisiä varten

OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Ideoista kehitetään yhdessä ehdotuksia, joista kaupunkilaiset äänestävät. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset.

OmaStadin toisella kierroksella (2020–2021) esitettiin 1 463 kaupungin viihtyisyyttä ja toimivuutta edistävää ideaa. Viime vuoden lokakuussa järjestettyyn äänestykseen eteni 397 ehdotusta ja toteutukseen 75 ehdotusta.

Asukastilaisuus järjestetään Tuhkimopuiston leikkipaikalla 13.6.2022 klo 17–19.

Lue lisää:

Tuhkimopuisto

OmaStadi

Löydä tapasi osallistua ja vaikuttaa Helsingin kehittämiseen


Piirroskuva: Minna Alanko, Helsingin kaupungin aineistopankki.
Valokuvat: Kimmo Brandt, Helsingin kaupungin aineistopankki.