Suoraan sisältöön
A A A
Jan Vapaavuori siteerasi henkilöstötapaamisessa kuulemaansa viisautta, jonka mukaan kaupunki ei ole virkakoneisto vaan paikka ja yhteisö. Kuva: Ilkka Ranta-aho

Accelerate Helsinki -päivästä ratkaisuja Helsingin kansainvälisten työmarkkinoiden toimivuuteen

Miten Helsingin työmarkkinoista saadaan yhä kansainvälisemmät ja kuinka täällä olevien ulkomaalaisten osaamista olisi mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin?
 
Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia keskiviikon Accelerate Helsinki -tapatumassa Maria 01:ssä. Sairaalasta startup-keskukseksi muuttuneet tilat sopivat hyvin myös päivän teemaan: aiemmin elinkeinopäivänä tunnettu teemapäivä oli muuttunut nimeä ja ohjelmarunkoa myöten.
 
Puheita pidettiin toki nytkin, mutta keskeisessä osassa olivat työpajat ja verkostoituminen, joissa osallistujat muun muassa hyppäsivät maahanmuuttajan saappaisiin tai hakivat eri näkökulmia Helsingin rooliin palvelujen järjestäjänä.
Pormestari Jan Vapaavuori muistutti alkajaisiksi, että Helsinki on yksi maailman parhaista kaupungeista.
 
– Politiikkaa tosin vaivaa yhä edelleen pohdinta siitä, mitä kaupunki tekee tai mitä ei tee. Sen sijaan meidän pitäisi pohtia, mitä kaupunki mahdollistaa ja mitä ei, kenen kanssa kaupungilla on kumppanuuksia ja millaisia yhteisiä alustoja jaamme.

Kaupunki näyttäytyy hyvin kansainvälisenä jo nyt, jos mittarina ovat vaikkapa HSL:n kuljettajat. Heistä puolet on maahanmuuttajataustaisia.
 
– Uskallan väittää, että mikäli haluamme toteuttaa strategiaa maailman toimivimmasta kaupungista, tarvitsemme tänne paljon lisää maahanmuuttajia. Moni yritys kokee elinehdokseen sen, että saa rekrytoitua nopeasti huippuosaajia meiltä ja maailmalta.
 
Helsingistä ei haluta pois
 
Mitä kaupunki sitten voi tehdä? Vapaavuoren mielestä hyvä ratkaisu on esimeriksi englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen reipas lisääminen, mitä nyt tehdäänkin.
 
– Kasvuyrityksissä sanotaan, että kansainvälistä työvoimaa saa houkuteltua niin kauan kuin tulijat ovat sinkkuja. Kun kyseessä on perhe, joudutaan miettimään, saako myös puoliso töitä. Tässä suhteessa työmarkkinamme ovat ohuempia kuin esimeriksi Kööpenhaminassa.
 
Konkreettinen opetus Helsingille on ollut Euroopan unionin lääkeviraston houkuttelu kaupunkiin. Sen henkilöstö on ilmoittanut kyselyssä olevansa paljon halukkaampi muuttamaan esimerkiksi Milanoon tai Amsterdamiin.
Vapaavuori huomauttaa, että Helsingillä on iso etu puolellaan: kun ihmiset saadaan tänne, he eivät halua muuttaa pois. Kemikaalivirastossa työntekijöiden vaihtuvuus on EU-virastojen pienin.
 
Kaupungin kansainvälisen houkuttelevuuden nimissä tarvitaan jokaista hyvää tarinaa, oli se sitten Supercell, saunapäivä tai vaikka kansainvälisesti tunnustettu ravintola.
 
– Jokainen hyvä tarina ruokkii seuraavaa liikettä ja vie kaupunkia kansainvälisemmäksi ja houkuttelevammaksi.
 
Maria 01 loistava estradi
 
Assembly-tapahtuman pääjärjestäjä Pekka Aakko pohti omassa puheenvuorossaan, mikä saisi ihmiset muuttamaan Helsinkiin. Hän on kysellyt tätä myös käytännössä tänne muuttaneilta.
 
– Turvallisuus, puhdas ympäristö ja koulutus ovat toki tärkeitä, mutta näitäkin tärkeämmäksi on noussut se, että ihmiset haluavat tulla tekemään hienoja juttuja, kehittämään asioita.
Yhteisöllisyys ja toimivat verkostot ovat tärkeitä. Helsingin valtteja on, että ihmiset auttavat toisiaan. Esimerkiksi pelifirmat kokevat olevansa pikemminkin yksi yhteisö kuin toistensa kilpailijoita.
 
Entinen Marian sairaala on Aakon mielestä loistava esimerkki estradista, jonka kaupunki on luonut innovoivien yritysten käyttöön.  
 
Hyvä suomen kielen taito ei välttämätöntä
 
Päivän paneelikeskustelussa yritysten ja julkishallinnon edustajat pääsivät kertomaan omia näkemyksiään siitä, kuinka kansainvälisten työmarkkinoiden toimivuutta olisi mahdollista lisätä.
 
Lassila & Tikanojan kouluttajalla Escocia Nsukulla oli valmiina käytännön esimerkki. Yritys on tehnyt vajaan vuoden verran pienryhmissä töitä maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijoiden kanssa. Heille on järjestetty ensin harjoittelupaikka ja kun on nähty osallistujien motiivi ja innostus, he ovat saaneet työpaikan.
 
Myös Startup Refugeesissä on saatu paljon aikaan: turvapaikanhakijat ovat päässeet osaamiskartoituksiin ja koulutuksiin, työllistämis- ja yrittäjyyspoluille.
 
OP Helsingissä johtajana toimiva Ari Loukkola ja HOK-Elannon henkilöstöresurssipäällikkö Satu Vennala kertoivat, että vaatimus hyvän suomen kielen taidosta ei kaikissa tehtävissä ole välttämätöntä. Ilman suomea pärjää esimerkiksi koodarina OP:ssa ja keittiötöissä HOK-Elannon ravintoloissa.
 
Ilkka Haahtela, kaupungin työllisyys- ja maahanmuuttoasioiden päällikkö, kertoi hänkin toimivan esimerkin maahanmuuttajien Stadin osaamiskeskuksesta. Kun aiemmin korostettiin hyvää kielitaitoa ennen ammattikoulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä, osaamiskeskuksessa ajatus on käännetty päälaelle.
 
Maahanmuuttajilla on usein annettavaa ja taitoja, vaikkei suomi olisikaan hanskassa. Kieltä voi opiskella ammattiopintojen tai työn ohella. Maahanmuuttajat ovatkin päässeet osaamiskeskuksen ansiosta etenemään ripeästi ammattiopinnoissaan ja työllistyneet huomattavasti aiempaa nopeammin.
 
Helsingin seudun kauppakamarin projektijohtaja Markku Lahtinen kertoi joulukuun alussa avattavasta International House Helsingistä, joka kokoaa yhteen lukuisat viranomaispalvelut ja neuvoo Helsinkiin töihin tulevia ulkomaalaisia.
 
One Hel of an Impact
 
Päivän kysymyksiin haettiin ratkaisuja pelillisissä työpajoissa sekä keskustelu- ja verkostoitumistilaisuudessa.
 
Työpajoissa eläydyttiin töitä hakevan maahanmuuttajan rooliin. Kortti määritteli taustatiedot, jonka perusteella piti rakentaa CV työnhakua varten. Pelin toisessa vaiheessa haettiin konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi kysymyksiin, miten työnantajat ja työntekijät saadaan nykyistä paremmin kohtaamaan tai miten helpottaa suomalaiseen kulttuuriin sisäänpääsyä.
 
Vastauslaput täyttyivät nopeasti ja niille tuli hyvin konkreettisia ratkaisuja. Parhaat ratkaisut tiesivät voittoa pelissä. Lapuille kirjattiin muun muassa osaamistoreja, kulttuurikävelyjä ja yhteisiä virastot tutuiksi -kierroksia.
 
Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksissa ideoitiin yhdessä Maria 01:n startup-väen kanssa muun muassa, millainen pitäisi olla yhteiskunnallisen työllistämisen tuen Hyvä Helsinki -verkosto. Mukana ideoimassa oli voittoa tavoittelematon Slushin sisaryhtiö The Shortcut.
 
Osallistujat pääsivät tutustumaan myös Stadin osaamiskeskuksen suomen kielen apuopettajaan, sympaattiseen Naomi-robottiin.
 
Puolentoista tunnin rupeama osoitti, kuinka tärkeänä työmarkkinoiden kansainvälistämistä pidetään. Osallistujat heittäytyivät ideointiin mukaan.
 
Elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva summasi päivän Helsingin brändikiteytyksellä: One Hel of an Impact - yhdessä teemme vaikuttavia tekoja.

Päivän keskustelut ja ideat käydään läpi pormestarin kanssa ja yhteisiä kansainvälistymisen haasteita lähdetään ratkomaan yhä tiiviimmin kumppaneiden kanssa.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho

Loading..
 


JAA