Kolme ihmistä ajaa metsässä fatbikeilla.

20 vuotta Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyden seurantutkimusta

Kuka jaksaa jatkaa töissä? 20 vuotta Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyden seurantatutkimusta -niminen tutkimus on julkaistu.

Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus eli Helsinki Health Study (HHS) on vuonna 2000 käynnistynyt seurantatutkimus. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä vastaa tutkimuksesta, joka toteutettiin yhteistyössä kaupungin kanssa. Tavoitteena oli selvittää sekä nuorten että ikääntyvien ja eläkkeelle siirtyvien kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden terveyttä, työoloja ja työssä jaksamista. Seurantatutkimus mahdollisti terveyden ja hyvinvoinnin muutosten sekä niihin vaikuttavien syytekijöiden tarkastelun.

Raportin aluksi kuvataan Helsinki Health Studyn taustaa ja yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa yli 20 vuoden aikana. Tämän jälkeen esitetään katsaus hankkeen ajankohtaisiin tutkimustuloksiin. Ensiksi tarkastellaan nuorempien työntekijöiden terveyttä, toimintakykyä ja työterveyspalvelujen käyttöä, toiseksi ikääntyneen henkilöstön työn rasittavuutta, työolojen ja työkyvyn yhteyksiä ja kolmanneksi elintapoja ja sairauspoissaolojen kustannuksia.

Raportin lopuksi kuvataan hankkeen aineistot ja tutkimusmenetelmät. Tutkimukset tuottavat tieteellistä tietoa, jota voidaan hyödyntää kaupungin henkilöstön terveyden ja työssä jaksamisen edistämisessä sekä työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä.

Seurantatutkimuksen päätulokset

• Nuorten työntekijöiden terveydentila on yleisesti ottaen hyvä. Kuitenkin jo nuorten keskuudessa esiintyy työkyky- ja jaksamisongelmia sekä työterveyspalvelujen tarvetta etenkin mielenterveysongelmien johdosta.

• Keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden terveydentila on kohentunut, mutta etenkin fyysisesti rasittavissa tehtävissä työskentelevillä työkyky heikkenee.

• Epäterveelliset elintavat ja erityisesti niiden kasautuminen kuluttavat työ- ja toimintakykyä, aiheuttavat sairauspoissaoloja ja taloudellisia kustannuksia.

• Ikääntyvillä työntekijöillä työkyvyn, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski on suurimmillaan.

• Henkilöstön terveyttä ja työkykyä voidaan tukea kehittämällä työtehtäviä siten, että työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus vähenee. Terveellisiä elintapoja voidaan edistää ohjelmilla, eri-ikäisille työntekijöille sopivilla työterveyspalveluilla sekä esimerkiksi liikuntaa- ja painonhallintaa edistävillä tukiryhmillä.

• Eri toimenpiteet yhdessä tukevat työssä jaksamista, ehkäisevät sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä vähentävät näistä aiheutuvia kustannuksia.

Heikon fyysisen toimintakyvyn jakautuminen 18–39-vuotiailla miehillä ja naisilla työn fyysisen kuormittavuuden mukaan. Vaaka-akselilla niiden osuus prosenteissa, joilla on heikko toimintakyky.


Kuviosta ilmenee fyysisesti rasittavan työn voimakas yhteys heikkoon toimintakykyyn nuorilla, 18–39 -vuotiailla työntekijöillä. Naisilla yhteys on voimakkaampi kuin miehillä. Puolella naisista, jotka tekevät fyysisesti erittäin raskasta työtä, on heikko toimintakyky.

Henkilöstöryhmien välillä eroja

Terveyden ja työkyvyn ongelmat jakautuvat esimerkiksi ikäryhmien, naisten ja miesten sekä ammattiasemien välillä.

Nuoret työntekijät käyttävät vanhempia työntekijöitä vähemmän työterveyden sairaanhoitopalveluja. Kuitenkin jo nuorten keskuudessa on runsaasti palveluja käyttäviä osaryhmiä, etenkin alemmissa ammattiasemissa.

Naiset ovat miehiä ahkerampia työterveyspalvelujen käyttäjiä. Miesten elintavat ovat naisten elintapoja epäterveellisemmät.

Heikko työ- ja toimintakyky on yleisintä niillä, jotka tekevät fyysisesti kuormittavaa työtä ja työskentelevät alemmissa ammattiasemissa. Mitä enemmän työ aiheuttaa fyysistä kuormitusta, sitä enemmän todetaan sairauspoissaoloja ja sitä suurempi on riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Erityisen suuri riski on niillä työntekijöillä, jotka kuormittavan työn lisäksi kärsivät mielenterveysongelmista.

Työkyvyn ja työssä jaksamisen turvaamiseksi on tärkeätä tunnistaa ongelmista eniten kärsivät henkilöstön osaryhmät, kuten esimerkiksi alemmissa ammattiasemissa ja kuormittavissa tehtävissä työskentelevät.

Tulevaisuuden työelämä ja henkilöstön terveys

Työtehtävät ja työyhteisöt ovat jatkuvan muutoksen alla ja tämä tuo työelämälle ja työntekijöille sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia. Helsinki Health Studyn -jatkotutkimuksissa tartutaan uusiin tutkimushaasteisiin ja seurataan muutosten vaikutuksia. Tutkimuksen ja käytännön työelämän yhteistyö on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisessä.

Uusia haasteita aiheuttavat muun muassa työn digitalisoituminen ja mielenterveysongelmat jo nuorten työntekijöiden keskuudessa. Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn säilyminen eläkeikään saakka on entistä tärkeämpää pyrittäessä työurien pidentämiseen. Työolojen kehittäminen, työtehtävien muotoilu, osa-aikatyö, osasairauspäiväraha ja osa-aikaeläke sekä varhainen kuntoutus ovat keinoja, joilla voidaan edistää työssä jaksamista ja jatkamista. Tukena on Helsingin kaupungin työhyvinvointiohjelma, jossa työkyvyn ylläpitämiseen tähdätään eri henkilöstöryhmien, esimiesten ja työterveyden ammattilaisten yhteistyöllä.

Kaupunki seuraa henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia selvityksin ja tutkimuksin, joiden perusteella kehittämistyötä jatketaan. Helsinki Health Study tuottaa tutkimustietoja näihin tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Helsinki Health Studyssa käytetään useita aineistonlähteitä: seurantakyselyt ikääntyville työntekijöille (ikä > 40) 2000-02, 2007, 2012 ja 2017, kysely nuorille työntekijöille (ikä < 40) 2017, Helsingin kaupungin rekisteritiedot henkilöstöstä, sairauspoissaoloista ja työterveyshuollon käynneistä, Kelan rekisteritiedot sairauspoissaoloista, Eläketurvakeskuksen tiedot eläkkeistä, Tilastokeskuksen tiedot tutkinnoista ja kuolemista. Seuranta ja rekisteritietojen päivitys jatkuvat.

Lue lisää:

Katso video tutkimuksen julkistustilaisuudesta

Kuka jaksaa jatkaa töissä? 20 vuotta Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyden seurantatutkimusta  (Pdf)

Tiivistelmä

Selattava 


Kuva: Natura Viva (c) Natura Viva, Helsinki Material Bank.