Janne Pellikka on koonnut monipuolisen kerhotoiminnan koululle. Välipala maistuu nuorille harrastamisen jälkeen. Kuva: Nina Dale

Vesalan peruskoulusta keskuspaikka asuinalueen lasten harrastuksille

Lasten ja nuorten harrastustoiminta on käynnistynyt tänä syksynä aivan uudella tavalla Vesalan peruskoulun tiloissa. Alueella ei ole aiemmin ollut monipuolista harrastustoimintaa tarjolla eikä oikein paikkaakaan sille.

- Tämä on täysin uusi juttu, eikä siksi ihan helppoa. Monilla koulun oppilailla ei ole ennestään harrastusta tai kokemusta harrastamisesta, koulun virka-apulaisrehtori Niina Halonen-Malliarakis sanoo.

Harrastamiseen tutustuminen on sidottu osaksi koulupäivää siten, että välitunneilla voi pelata eri päivinä esimerkiksi koripalloa, futsalia tai pingistä tai osallistua musiikkikerhon toimintaan.


Niina Halonen-Malliarakis, Marja Väärälä ja Mimmi Veskoniemi johtavat yhdessä Vesalan peruskoulua. 

Halonen-Malliarakis, vs. rehtori Mimmi Veskoniemi ja vs. virka-apulaisrehtori Marja Väärälä kertovat, että monilla koulun oppilailla on tapana jäädä koululle oleskelemaan koulupäivän jälkeen. Kavereiden kanssa on mukava hengailla, kotiin ei ole kiire, ja yhdessäololla vältellään yksinäisyyttä.

Nyt kaupunki ja koulu haluavat tarjota oppilaille harrastusten avulla mielekästä tekemistä turvallisen aikuisen ohjaamana. Epämääräinen hengailu ja kännykän kanssa seurustelu muuttuvat ohjatuksi harrastamiseksi.

Kerhotoimintaa koululle on koonnut opettaja Janne Pellikka. Hän on tehnyt siinä suuren työn, rehtorit kiittelevät.

Kerhon kautta nuorisotalolle

Harrastuskerhot alkavat heti koulupäivän jälkeen kello 14-14.30. Jokaiselle arkipäivälle on tekemistä. Kerhotarjonnassa on eri ikäisille oppilaille tarjolla muun muassa kuvataidetta, tanssia, teatteria, jalkapalloa, koripalloa, pingistä, bändikerhoa ja eläinkerhoa. Kerhoja vetävät koulun henkilökunnan lisäksi yhteistyökumppanit kuten Mahdollistajat ry, Namika, Easysport ja Danceteam International.

Keskiviikkona harrastuskerhoja on kaikkein eniten. Oppilaat parveilevat koulun aulassa, kun kello tulee kaksi. Sitten he hajaantuvat kerhoihin.

- Kun oppilaat voivat kokeilla esimerkiksi pingistä koulun jälkeen kerhossa, he saattavat innostua menemään myös nuorisotalolle sitä pelaamaan, Pellikka sanoo.


Pojat alkulämmittelevät Easysportin järjestämässä koripallokerhossa.

Osana harrastamisen lisäämisestä koulu tarjoaa keskiviikkoisin myös ilmaista välipalaa harrastajille. Välipala toimii eräänlaisena lisäkannustimena, jotta nuoret sitoutuisivat toimintaan. Kun harrastusaika päättyy, välipalalle muodostuu jono. Monen nuoren vatsa jo kurnii, sillä kerhossa on kulutettu energiaa.

Valtaosalla muu äidinkieli kuin suomi

Vesalan peruskoulussa opiskelee noin 900 oppilasta ekaluokkalaisista ysiluokkalaisiin. Koulun oppilaista yli 50 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Eri kieliä on lähes 40.

Rehtoreiden mukaan parasta koulussa on yhteisöllisyys: oppilaat vetävät yhtä köyttä, ja esiin tuleviin kiusaamistapauksiin puututaan. Tarvittaessa koulu toimii yhteistyössä verkostojen kanssa.

- Koulu on ollut myös muutoksessa vuosien ajan sekä ulkoisesti että sisäisesti. Muutokset ovat hioneet porukkaa yhteen, Halonen-Malliarakis sanoo.


Kontulan nuorisotila Luupin nuoriso-ohjaaja Hassane Saouri vetää koululla pingiskerhoa.

- Koulu voisi jatkossa olla vielä avoimempi ympäröivälle yhteiskunnalle. Olisi sellainen ajatus, että kaikki saavat tulla sisään, Väärälä pohtii.

Harrastustoiminnan keskittäminen koululle voi hyvinkin olla osa tätä kehitystä.

Mellunkylä on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoisuutta vähentävän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman kohdealueista ja myös kaupunkiuudistuskohde. Ohjelma kokoaa joukon toimenpiteitä, jotka tavoittelevat sitä, että jokaisella helsinkiläisnuorella olisi sosiaalisia suhteita ja ainakin yksi turvallinen aikuinen elämässään. Harrastustoiminnan tuntuva lisääminen voi osaltaan vaikuttaa kummankin tavoitteen toteutumiseen monen lapsen elämässä.

JAA