Arabiankielisen ryhmän jäsen Imane Lahjili (vas.) ja ohjaaja Mariam Bahafid. Kuva: Jaana Siljander

Vertaistuki auttaa maahan muuttaneita äitejä

"Olin luku- ja kirjoitustaidoton, kun tulin Suomeen. Nyt olen päässyt eteenpäin ja kannustan muitakin ystäviäni mukaan vertaisryhmiin", kertoi Saida Mohamud KYKY II -hankkeen päätöstilaisuudessa. Mohamud osallistui vertaisryhmään, joita hankkeessa järjestettiin somalin- ja arabiankielisille kotivanhemmille.

Maahanmuuttajanaisten, varsinkin pakolaistaustaustaisten naisten työllisyysaste on matala. Pitkäksi aikaa kotiin lasten kanssa jäävät äidit kotoutuvat heikosti. Tilanteen haastavuutta lisää usein heikko koulutustausta, luku- ja kirjoitustaidottomuus, yksinhuoltajuus sekä lasten suuri määrä.

KYKY II -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kohderyhmälle kouluttautumista ja työllistämistä kehittäviä palveluita ja mahdollisuuksia.

Kun vanhemmat voivat hyvin, lapsetkin voivat hyvin

Hankkeen päätöstilaisuudessa keskustakirjasto Oodissa käsiteltiin hankkeen tuloksia kotiäitien aktivoimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Koolla oli asiantuntijoita ja somalin- ja arabiankielisiä kotiäitejä.    

 "Eriarvoistumisen ehkäisy on tärkeä ja merkittävä asia Helsingin kaupungille" totesi apulaispormestari Nasima Razmyar avauspuheessaan. Hän kertasi omaa taustaansa Afganistanista Suomeen tulleen maahanmuuttajaperheen lapsena:

"Olisipa 20 vuotta sitten ollut samat mahdollisuudet kotoutumiseen kuin nyt, niin omilla vanhemmillani olisi ollut helpompi tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa."

"Monikasvoinen, yhdenvertainen Helsinki on kantavana tavoitteena kaupungin strategiassa ja sen eteen teemme töitä”, Razmyar totesi.

Ajoissa varhaiskasvatuksen piiriin

Kotihoidontuki mahdollistaa osaltaan äitien jäämisen kotiin pitkäksi aikaa lasten kanssa. Kotona kielitaito ei kehity ja edellytykset päästä työmarkkinoille hidastuvat tai estyvät kokonaan.

”Vanhempia tulisikin kannustaa tuomaan lapset ajoissa varhaiskasvatuksen piiriin ja samalla mahdollistaa myös äidin osallistuminen kotoutumistoimenpiteisiin. Tämä hyödyttää koko perhettä. Lapsen esi- ja peruskoulussa tarvitsema suomen kieli ja muut taidot vahvistuvat ja samalla äidin kotoutumisprosessi etenee”, hankkeen projektipäällikkö Maija Melo sanoi.

Koko perheen kotoutuminen on tärkeää

Ohjaajat Mariam Bahafid ja Hamdi Moalim kertoivat työskentelystään äitien kanssa. "Moni äiti laittaa oman kotoutumisensa odottamaan kasvattaessaan lapsiaan ja huoltaessaan perhettään", totesi Hamdi. "Moni äiti on hyvin yksin vanhemmuutensa kanssa. Kuinka ehdin opiskella, kun olen yksin vastuussa kodista ja lapsista?"

Kaikki vertaisryhmiin osallistuneet ovat olleet äitejä, mutta keskustelua syntyi myös isien roolista. Perheen sisäiset roolit ovat eri kulttuureissa erilaisia ja saattavat aiheuttaa hämmennystä uudessa kotimaassa. Roolien muutokset perheen sisällä, parisuhde-kysymykset ja lasten kasvatukseen liittyvät asiat jäävät helposti käsittelemättä ja heijastuvat lapsiin.

 "Kuviosta puuttuu puolet, kun isät eivät ole mukana. Miksi ei luotaisi vertaisryhmiä, joissa olisivat mukana myös miehet, isät? Miesversio!" heitti Mariam puheenvuoronsa lopuksi ja sai aikaan huikeat aplodit yleisöltä.

Osallistujien taustat ja tilanteet vaihtelevat

Kerran viikossa kokoontuneissa kolmessa somalinkielisessä ja kolmessa arabiankielisessä ryhmässä aiheina ovat olleet monenlaiset arjen tiedot ja taidot ja niiden opetteleminen, esimerkiksi koulutus ja työllistyminen, lähipalvelut, lasten kasvatus ja suomalainen yhteiskunta. Digipajoissa on opiskeltu muun muassa verkkopankin käyttöä ja tutustuttu koulujen Wilma-palveluun.

Osallistujien profiilit niin iän, Suomessa asumisen pituuden kuin perhesuhteiden osalta vaihtelevat suuresti. Joukossa on yli 15 vuotta Suomessa asuneita kuin myös vasta saapuneita, Suomen kansalaisia sekä äskettäin turvapaikkaa hakeneita. Kirjoitus- ja lukutaidottomia osallistujista on 30–50 prosenttia, mutta mukaan mahtuu myös korkeasti koulutettuja.

”Olen päässyt eteenpäin, nyt tiedän mitä itse haluan"

Vertaistuki ja kannustava ilmapiiri on auttanut lukuisia naisia eteenpäin. Vuosina 2018–2019 vertaisryhmien osallistujista 65 prosenttia siirtyi eteenpäin koulutukseen ja työelämään, esimerkiksi aikuisten perusopetukseen sekä kieli- ja ammatilliseen koulutukseen.

Tyytyväisyys ryhmien toimintaan tuli selkeästi esiin positiivisen ja innostavien puheenvuorojen aikana, kun mukana olleet äidit kertoivat ajatuksiaan ryhmään osallistumisestaan:

"Tulin mukaan mieheni ehdotuksesta."

"Olin luku- ja kirjoitustaidoton, kun tulin Suomeen. Nyt olen päässyt eteenpäin ja kannustan muitakin ystäviäni mukaan ryhmiin!"

 "Ryhmästä löysin uusia ystäviä ja sain arvokasta tekemistä kodin ulkopuolella."

 "Se, että yhteiskunta tukee KYKY-hanketta on merkki siitä, että panostamme odotetaan."

Jatkokehittelyyn heitettiin myös ajatus äitien ja lasten ryhmistä, joissa olisi mukana maahanmuuttajien lisäksi kantasuomalaisia äitejä ja lapsia. Näin kummatkin oppisivat toisiltaan ja kielitaito ja yhteisöllisyys lisääntyisivät luontevasti. 

"KYKY II on ollut todellinen menestystarina", totesi lukion, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Arja Kukkonen loppupuheenvuorossaan.

Lisää aiheesta:

Seminaarin materiaalit 

Helsingissä kehitettiin hyviä keinoja kotoutumisen edistämiseksi


Teksti ja kuva: Jaana Siljander

 



JAA