Erityisopettaja Kirsi Strohbehn ja kuraattori Jenni Kovanen ovat käyttäneet Resetti-koulutuksen oppeja Maunulan ala-asteella.

Vanhemmat osaksi koulun yhteisöä - tällaista on perheluokkatoiminta

Keinutien ala-asteella Kontulassa on tänä vuonna alkanut uudenlainen toimintamalli, perheluokkatoiminta, jota vetävät erityisopettaja Anna Laine ja kuraattori Jessica Sandén. Kaksikko on käynyt Resetti-koulutuksen, josta he saivat eväitä toimintaan.

Keinutien koulu on erittäin kansainvälinen. Laineen oma luokka koostuu kymmenestä erityisen tuen oppilaasta, joista yhdeksän opiskelee suomea toisena kielenä.

Perheluokkatoiminta on järjestetty kerran viikossa koululla pidettävänä perhekerhona, johon luokan oppilaat osallistuvat iltapäivällä yhdessä vanhempiensa kanssa. Koko perhe on tervetullut, sillä pienempien sisarusten lastenhoito järjestyy viereisessä huoneessa.

"Perheluokkatoimintamme on ensisijaisesti perheiden kohtaamista. Tämä on tuhannen taalan paikka varsinkin, jos vanhempia ei tavoita Wilman kautta", Laine sanoo.

Luottamuksen rakentamista

Resetti on kokeilutoimintaa, jossa kehitetään perheiden tukemisen koulun tason mallia. Sen periaatteita ovat lapsen myönteisen käytöksen tukemisen menetelmät, yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu, tilanteiden jäsentämiset, dialogisuus ja perheluokkatoiminnan järjestäminen.

Keinutiellä käytännön toiminta perheluokkamallissa on lähtenyt luottamuksen rakentamisesta koulun henkilökunnan ja perheiden välille. Luokanopettaja on siinä avainasemassa.

Perheluokasta hyötyvät niin lapset, vanhemmat kuin koulukin. Koska moni oppilaista tulee suurperheistä, he saavat perhekerhossa tärkeää kahdenkeskistä aikaa vanhempansa kanssa ja pääsevät näyttämään tälle taitojaan. Vanhemmat tutustuvat koulun arkeen ja näkevät lapsensa koulun ympäristössä eri tavoin kuin kotona. He oppivat myös tukemaan lapsensa kasvua ja auttamaan häntä kotitehtävissä.

Voimaannuttaa vanhempia

Vanhemmat saavat toisistaan tärkeän vertaisryhmän ja verkoston, ja opettajan työ helpottuu kaikkina muina päivinä, kun käytännön asiat hoituvat kuntoon yhden arki-illan kokoontumisen aikana.

"Perhekerhossa käymme läpi kouluviikon tapahtumia, vanhemmat juttelevat keskenään, askartelemme yhdessä, kyselemme kuulumisia ja autamme perusasioissa kuten vaikkapa hammaslääkärilaskun maksamisessa tai asunnon etsinnässä", Laine kuvailee kirjavaa toimintakenttää.


Erityisopettaja Anna Laine ja kuraattori Jessica Sandén pitävät Keinutien ala-asteella perhekerhoa oppilaille ja heidän vanhemmilleen.

Kun perheluokkatoiminta alkoi helmikuussa, Laine ja Sandén pyrkivät toteuttamaan tapaamisia teemojen kautta ja järjestivät perheenjäsenille esimerkiksi rentoutumista. Myöhemmin he havaitsivat parhaaksi toimintamalliksi sen, että perheet tuovat aiheet kerhoon itse.

"Yhteisöllisyys on tärkeintä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun koen, että vanhemmat on todella tavoitettu. Toiminta on voimaannuttanut äitejä ja isiä, kun he ovat osa yhteisöä ja tietävät, mitä koulussa tapahtuu", Laine sanoo.

Työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Keinutien perheluokkatapaamisissa ei ole käytetty tulkkeja, sillä Laine ja Sandén pyrkivät pitämään asiat niin yksinkertaisella tasolla, että selkosuomi riittää. Kerho on avannut kaksikon silmät myös sille, millaisessa todellisuudessa maahanmuuttajaperheet voivat Suomessa asua.

"Osalle vanhemmista tämä on ainoa paikka, jossa he puhuvat ja heille jutellaan suomen kielellä", Laine kertoo.

Jokaisessa kokoontumisessa pidetään pieni yhteinen ruokahetki, joka tukee yhteisöllisyyttä. Yhdenvertaisuus on toiminnassa tärkeää, eikä ketään arvioida tai arvostella. Opettajakaan ei ole paikalla opettamassa.

"Tämä on työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kotoutumisen onnistumiseksi. Pitkällä aikavälillä tämä voi aikaansaada positiivisia asioita, kun saadaan yhteisö kasvatettua koulun ympärille", Laine pohtii.

Pienillä teoilla suuria muutoksia

Helsingissä on koulutuksellisen tasa-arvorahahankkeen innovatiivisissa kokeiluissa prosessikoulutettu useiden koulujen henkilöstöä Resetti-yhteistoimintaan ja perheluokkakokeiluihin. Yksi koulutusryhmä on suunnattu varhaiskasvatukseen. Koulutus antaa käytännön keinoja työskentelyyn tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kanssa.

Koulutuksellisen tasa-arvohankkeen kokeilut ovat osa lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää ja eriarvoisuutta vähentävää strategiahanketta eli Mukana-ohjelmaa.

"Tulevaisuuden tavoitteena on, että jokaisessa koulussa olisi Resetti-koulutuksen käyneitä työntekijöitä. Toimintaa voi toteuttaa eri tavoin, esimerkiksi Resetti-menetelmien käyttämisenä opetuksessa, perheluokkatoimintana tai dialogisina vanhempainiltoina. Kokemuksemme mukaan pienistä asioista on syntynyt isoja muutoksia", tasa-arvohankkeen projektipäällikkö Taina Torniainen sanoo.

Laine ja Sandén suosittelevat Resetti-perheluokkatoimintaa lämpimästi muillekin kouluille. He myös kiittävät Keinutien koulun johtoa siitä, että se kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja antaa niille tilaa alueella, jossa on monenlaisia haasteita.

Perheluokkatoimintaan on osallistunut joka kerralla 3-7 perhettä. Ensi keväälle suunnitellaan jo toisenkin kerhon perustamista Keinutielle.

"Tällainen työote vie mennessään, ja pitää olla valmius venymään. Mutta tämä on palkitsevaa työssä jaksamisen kannalta ja tuo iloa myös itselle", kaksikko tiivistää.


Keinutien ala-aste sijaitsee Kontulassa.

Resetistä apua työrauhaan ja kiusaamiseen

Maunulan ala-asteella Resetti-koulutuksen avut otettiin käyttöön viime lukuvuonna, kun eräässä yleisopetuksen luokassa ilmeni pitkittyneitä käyttäytymis-, tunne- ja työskentelyongelmia sekä kiusaamista.

"Tarvittiin kokonaisvaltainen lähestymistapa, johon otettiin myös vanhemmat mukaan", kuraattori Jenni Kovanen muistelee.

Työskentelyn alussa oppilaat määrittelivät itse, mitkä ovat luokan suurimmat haasteet, miten ne ilmenevät ja mitä halutaan muuttaa. Jäsentämiseen ja työstöön käytettiin monta oppituntia. Mukana olivat luokanopettajan lisäksi Resetti-koulutuksen käyneet kuraattori, erityisopettaja ja kouluvalmentaja.

Oppilaat loivat sosiaalisiin suhteisiin, yhteishenkeen sekä luokan toimintatapoihin liittyvät taitotaulut, joiden taitoja he ryhtyivät tavoitteellisesti harjoittelemaan. Tämän jälkeen järjestettiin vanhempainillat, joissa huoltajat kuulivat oppilaiden työstämistä asioista.

"Moni vanhempi kommentoi, miten hyvä oli, että heidät otettiin mukaan. He olivat tyytyväisiä osallistamisesta ja pystyivät tämän jälkeen kotona tukemaan lapsiaan paremmin", Kovanen sanoo.

Vanhemmat mukaan oppitunneille

Perheluokkatoiminta järjestettiin Maunulassa kolmen kerran intensiivipakettina, vanhempi-lapsi-oppitunteina, joista jokaiseen osallistui 10-14 vanhempaa. Huoltajat olivat mukana kolmella kaksoistunnilla, jotka pidettiin aamulla.

Ensimmäisellä kerralla lapset esittelivät vanhemmille tuotoksiaan eli esimerkiksi valmistamiaan kiusaamisen vastaisia julisteita. Yhdessä vanhemman kanssa oppilas valitsi ristiriitojen selvittämisen taulukosta kuusi asiaa, joissa hän on jo hyvä, neljä, joita hän harjoittelee ja kaksi, jotka tuntuvat vaikeilta.

"Oppilaat osasivat hienosti reflektoida toimintaansa ja keskustelu jatkui kotona, mikä oli hyvä juttu", erityisopettaja Kirsi Strohbehn kertoo.

Toisella kerralla oppilaat täyttivät vanhemman kanssa itsearviointilomakkeen ja peilasivat vastauksia omiin tavoitteisiinsa Resetin värimallin mukaisesti. Kolmannella kerralla luokka kävi läpi kiusaamistilanteita ja niiden ratkaisua draaman ja näyttelemisen keinoin.

Maunulassa oppilaat opettelivat määrätietoisesti vuorovaikutus-, tunne- ja kaveritaitoja eri tavoin, muun muassa KiVa-koulu mallin avulla. Luokassa harjoiteltiin sovittelutaitoja ja liikuntatunneilla yhdessä toimimista ja yhteistä ongelmanratkaisua. Kouluvalmentaja ryhmäytti lapsia leikkien ja pelien avulla ja rakensi luokan yhteishenkeä. Sekä sosiaalisten taitojen opettaminen että ryhmäyttäminen ovat osa Helsingin omaa Kiusaamisen vastaista ohjelmaa (KVO13).

"Jos konkreettisia asioita kuten vaikkapa luokkaan tulemista harjoitellaan syksyllä kahden viikon ajan joka tunnin alussa, sitä ei tarvitse harjoitella koko vuotta ja oppiminen helpottuu", Kovanen toteaa ja Strohbehn sanoo allekirjoittavansa opettajan näkökulmasta kaiken.

Yhteisen työskentelyn ja perheluokkatoiminnan jälkeen lapset itse huomasivat, että luokassa oli parempi olla ja työrauha oli palannut. Yhteistyö vanhempien kanssa on Maunulassa parantunut ja kynnys ottaa yhteyttä madaltunut.