Tuula Iivanainen (vas.) ja Leni Pennanen tietävät, miten tärkeää on, että jokainen oppilas tuntee kuuluvansa ryhmään.

”On tärkeää, että aikuiset tuntevat lapset muutenkin kuin oppijoina” – Pitäjänmäen peruskoulussa oppilaat ryhmäytyvät säännöllisesti

Jatkuva ryhmäyttäminen on yksi Kiusaamisen vastaisen ohjelman (KVO13) toimenpiteistä.

Laaja-alainen erityisopettaja Tuula Iivanainen ja kuraattori Leni Pennanen työskentelevät Pitäjänmäen peruskoulussa, jossa on pitkät perinteet ryhmäyttämisestä oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

”Ryhmäyttäminen on tärkeää oppilaan hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta, jotta hän kokee oman luokkansa tai ryhmänsä turvallisena ja hyvänä toimintaympäristönä. Pitäjänmäen alueella asuu hyvin monimuotoisia perheitä, ja on tärkeä panostaa yhteisöllisyyden rakentamiseen”, Pennanen sanoo.

Pitäjänmäen peruskoulussa opiskelee noin 500 oppilasta 1.-9.-luokilla. Eri äidinkieliä on lukuisia. Ryhmäyttämisen ansiosta oppilaat oppivat paremmin tuntemaan toisiaan ja heidän on helpompi toimia myös vähemmän tuttujen luokkakavereiden kanssa.

”Koululla on oppilaan näkökulmasta kaksoistavoite: oppiminen sekä ryhmän jäseneksi tuleminen. On tärkeää, että jokaisella on koulussa turvallinen olo. Tämä toteutuu, kun lapset tuntevat toisensa ja aikuiset tuntevat lapset myös muuten kuin oppijoina. Ilman turvallista ilmapiiriä oppilas ei uskalla yrittää ja epäonnistua, mikä olisi oppimisen kannalta erittäin tärkeää”, Pennanen selittää.

Kuraattori antaa kiitosta Pitäjänmäen peruskoululle, jossa on jo vuosien ajan ymmärretty panostaa oppilaiden tuntemiseen.

Voi jatkua vapaa-ajalle

Koulussa ryhmäytettiin aiemmin erityisesti uusia seiskaluokkalaisia, mutta sittemmin on alettu painottaa ryhmäyttämisen kuuluvan kaikille luokkatasoille.

Ryhmäyttämistä voivat vetää luokanopettajan tai luokanohjaajan lisäksi esimerkiksi kuraattori, kouluvalmentaja tai tukioppilaat. Toteutus tehdään leikkien ja pelien avulla ja oppilaslähtöisesti.

"Oppilaiden ajatukset ja ideat pyritään huomioimaan ryhmäytysten toteutusvaihtoehdoissa. Henkilökunta on hyvin sitoutunut työhön ja ryhmäyttämiseen. Lisäksi monet luokkatasot tekevät erinomaista yhteistyötä", Iivanainen kehuu.

Jos koulussa havaitaan ongelmia tietyn ryhmän työskentelyssä tai esimerkiksi kaverisuhteissa, ryhmäyttämistä on mahdollista jatkaa myös vapaa-ajalle ja ottaa nuorisotoimi mukaan. Pitäjänmäen nuorisotalo sijaitsee kätevästi samassa rakennuksessa peruskoulun kanssa.

Kohtaamiset lisääntyvät

Ryhmäyttäminen on yksi Helsingin yhteisen Kiusaamisen vastaisen ohjelman (KVO13) kolmestatoista toimenpiteestä, ja sen tulisikin olla käytössä kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Pitäjänmäen peruskoulussa ryhmäyttämisestä vastaavat alakoulussa ensisijaisesti luokanopettajat ja yläkoulussa luokanvalvojat, sillä he tuntevat oppilaansa parhaiten.

Ryhmäyttämistä pitää Pennasen ja Iivanaisen mielestä tehdä joka kerta, kun uusi ryhmä muodostuu tai kun ryhmään tulee uusi oppilas. Lisäksi sitä tulee tehdä, jos ryhmässä tapahtuu jotakin merkittävää.

”Hyvä puoli on se, että ryhmäyttäminen on rakenteissa ja sille on selkeät aikataulut. Jokainen tietää, mitä pitää tehdä”, Pennanen sanoo.

”Samalla opettajilla on kuitenkin vapaus toteuttaa ryhmäyttämistä haluamallaan tavalla”, Iivanainen lisää.

Ryhmäyttämistä opettaja voi tehdä arjessa esimerkiksi istumapaikkoja ja ryhmätöitä jakamalla siten, että yksinäisillä oppilailla on mahdollisuus tutustua muihin ja saada uusia kavereita.

”Oppilaat hyötyvät ryhmäyttämisestä erityisesti kohtaamisen lisääntymisestä. Mitä paremmin toiset tuntee, sitä paremmin heitä suvaitsee ja ymmärtää”, Iivanainen pohtii.

Viittomakielen oppijat mukaan

Pitäjänmäen peruskoulussa opiskellaan myös viittomakielellä. Koulun tehtävänä on ratkaista, miten viittomakieliset saadaan sujuvasti integroitua osaksi muita.

”Nämä ovat erityisiä oppijoita, joilla on erilaisia tarpeita ryhmäyttämiselle, jotta he voivat olla osa koulun yhteisöä eivätkä erillään siitä”, Pennanen sanoo.

Koulussa on lisäksi erityisen tuen oppilaita, ja koulu saa pd-rahaa. Alueella sijaitsee lastensuojelulaitoksia, ja koulussa on käytössä opetuksen tilapäisiä järjestelyjä sekä erityisiä opetusjärjestelyjä.

”Meillä tehdään todella hyvää pedagogista työtä ja oppilashuollon työtä. Esimerkiksi tuetusta erityisluokasta oppilaita on kuntoutunut, jolloin heidän on mahdollisuus siirtyä yleisopetukseen integroituneina erityisoppilaina”, Iivanainen kertoo.

Kuukausilla omat hyvinvointiteemat

Kiusaamisen vastaista ohjelmaa alettiin Pitäjänmäen peruskoulussa työstää käytäntöön keväällä 2020. Sitä sovelletaan koulussa omalla Hyvää mieltä Pitskussa -ohjelmalla, joka sisältää useita oppilaiden hyvinvointia parantavia tekoja.

Tänä lukuvuonna jokaiselle kuukaudelle on määritelty tietty teema, jonka avulla luokat harjoittelevat systemaattisesti sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja. Esimerkiksi marraskuun teemana oli empaattisuus ja joulukuun teemana kaveritaidot. Luokanvalvojan aamupäivänä on mahdollista pyhittää vaikkapa koko päivä teemalle.

Koulu mittaa oppilaiden hyvinvointia kyselyillä kahdesti vuodessa. Käytössä on sekä toimialan asiantuntijoiden laatima hyvinvointikysely että koulun sopimat mittaustavat, jotka vaihtelevat luokka-asteittain. Esimerkiksi 1.-2.-luokkalaisten hyvinvointia mitataan arviointikeskustelujen ja Kettu-pelin avulla, ja 7.-9.-luokkalaisilla on käytössä koulun hyvinvointiprofiili. Koulun moniammatillinen oppilashuoltoryhmä käsittelee jokaisen luokan ilmapiiri- ja oppimistilanteen ja päättää toimenpiteistä vähintään kerran lukuvuodessa. Hyvinvointimittaukset toimivat tarkastelun pohjana.

Jokainen tulee kuulluksi

Miten kiusaamiseen tai ulkopuolelle jättämiseen tulee sitten puuttua?

”Parhaat keinot vaikuttaa ovat siinä ympäristössä, jossa ongelma tapahtuu. Jos esimerkiksi ilmenee, että joku jää koulussa muiden ulkopuolelle, opettaja voi ottaa asian oppilaan kanssa hienovaraisesti puheeksi ja mietimme yhdessä kodin ja koulun yhteistyötä asiassa”, Pennanen kertoo.

Kiusaamistapausten selvittämiseen opettajilla on käytössään pedagogisia menetelmiä.

”Kuulemme kaikkia osapuolia ja keskustelemme rakentavassa hengessä. Jokainen tapaus on kuitenkin omanlaisensa”, Iivanainen sanoo.

Myös huoltajien mukana olo on tärkeää, jos kiusaamista havaitaan.

”Vanhemmilla on usein paljon tietoa asiasta. On hyvä tehdä yhdessä tavoitteet ja miettiä keinot tilanteen ratkaisemiseksi. Epäluottamus osapuolten välillä on vähentynyt kaikissa tapauksissa, joissa kodit on otettu mukaan”, Pennanen painottaa.

Kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen ovat osa eriarvoistumisen vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanketta eli Mukana-ohjelmaa. Ohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on se, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi sosiaalisia suhteita ja tunne kuulumisesta joukkoon.