Susanna Mara ja Niklas Kråknäs kertovat, että sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös uusia rikoksia.

”Pääsenkö töihin poliisiksi, jos mulla on astma” – ysiluokkalaiset haastattelivat eri ammattien edustajia

- Pääsenkö töihin poliisiksi, jos mulla on astma?

Tämä ja monta muuta kysymystä kuultiin Kontulan toimintakeskus Luupissa, johon Vesalan peruskoulun kaikki yhdeksäsluokkalaiset oli kutsuttu iltapäiväksi haastattelemaan eri alojen ammattilaisia. Paikalla oli ammateista edustettuina muun muassa poliisi, nuoriso-ohjaaja, viestintäasiantuntija, yhteisötaiteilija, liikunnanohjaaja, puuseppä, lakimies, IT-asiantuntija, tubettaja, lääkäri ja tarjoilija.

Vastaus vanhemmille konstaapeleille Susanna Maralle ja Niklas Kråknäsille esitettyyn kysymykseen poliisin työstä oli kyllä: astma ei yksinään ole este poliisin työlle, jos terveydentila ei vaikuta työhön.


Nuoria vastaanottamassa Luupissa opo Mirja Fagerholm, koordinaattori Sanela Pehlivanović sekä nuoriso-ohjaajat Lotta Ahmaoja ja Pekka Turunen.

Nuoret saavat tapahtumassa käteensä monisteen, johon heidän tulee kerätä ammattilaisilta vastauksia kysymyksiin, kuten ”miksi lähdit opiskelemaan alaa” tai ”mikä on parasta työssäsi”. Valmiit kysymykset toimivat vain keskustelun avaajina, ja oppilaat voivat tiedustella ammattien edustajilta mitä tahansa muutakin.

- Koen, että työni on tärkeää ja että sillä on yhteiskunnallista merkitystä. Olen itse nuorena omat hölmöilyni hölmöillyt ja halusin toiselle puolelle auttamaan nuoria ja estämään rikoksia, Susanna Mara sanoo oppilaille.

Valinnat pian edessä

Mitä jengi duunaa -tapahtumaa on järjestetty jo usean vuoden ajan Kontulan alueella.

- Pohdimme, miten voisimme nuorisopalveluissa omalta osaltamme auttaa nuoria koulutusvalinnoissa. Monilla 9.-luokkalaisilla ei ole vielä mitään tietoa siitä, mitä he haluavat peruskoulun jälkeen tehdä, ja valinnat ovat pian edessä. Nuoret pääsevät tapahtumassa alkuun tiedon löytämisessä, tapahtumaa järjestänyt nuoriso-ohjaaja Lotta Ahmaoja kertoo.


Heidi Hänninen vinkkasi tytöille, että kuvataidetta voi opiskella esimerkiksi Kuvataideakatemiassa, Aalto-yliopistossa ja Lapin yliopistossa.

Alun perin ilta-aikaan nuorisotalolla järjestetty tapahtuma on siirretty osaksi koulupäivää, jotta 9.-luokkalaiset tavoitettaisiin mahdollisimman tehokkaasi.

- Alueella on paljon 9.-luokkalaisia, joiden suomen kielen taito on heikko. Tapahtumassa on hyvä mahdollisuus tutustua ammatin edustajiin henkilökohtaisesti. Tällöin tiedonhankinta ammatista on helpompaa kuin esimerkiksi netistä lukemalla, Ahmaoja toteaa.

Yhteisötaiteilija ja katutaiteilija Heidi Hänninen kysyy oppilailta suoraan, mistä he ovat kiinnostuneita tai mitä vanhemmat heiltä odottavat.

- Haluaisin muotisuunnittelijaksi, mutta se on vaikeata, yksi tytöistä kertoo.

Hänninen neuvoo nuoria miettimään sitä, missä he ovat hyviä ja mikä heitä aidosti kiinnostaa. Hän itse pääsi Kuvataideakatemiaan sisään vasta kolmannella yrittämällä.


Luupin seinillä on Hännisen yhdessä nuorten kanssa tekemiä töitä.

- Kun tosi paljon haluaa jotain, kannattaa tarkkaan miettiä ennen kuin luovuttaa. Työ vie paljon aikaa elämässä, ja siksi on tosi tärkeää, että se on sellainen, josta itse nauttii, Hänninen pohjustaa.

Hän on perustanut yhteisötaiteellisen iltakoulun nimeltä Kontula Art School (KAS!) ja kertoo nuorille rakastavansa työtään. KAS! tarjoaa ilmaista taidetyöpajatoimintaa kaiken ikäisille Kontulan ostarilla. Tällä hetkellä tekeillä on esimerkiksi rauha-aiheinen näyttely, jonka teoksia valmistavat jouluksi lapset ja nuoret.

- Koen, että tällaiselle antirasistiselle ja konflikteja estävälle toiminnalle on tarvetta, Hänninen sanoo.

”Mikä on serveri?”

IT-insinöörin ja tubettajan työt kiinnostavat monia nuoria, ja he parveilevat joukoittain Muttaqi Khanin luokse.

- Mikä on internet? Miten se teidän mielestä toimii? Osaatteko sanoa, mikä on serveri tai mikä on IP-osoite, Khan haastaa nuoria innostavasti.


Muttaqi Khan selittää oppilaille, että ilmastointijärjestelmänkin sisällä on tietokone.

Oppilaat miettivät hetken ja vastailevat. Intranetistä moni ei ole kuullutkaan: sana tuleekin usein tutuksi vasta kun menee töihin, Khan toteaa.

Mitä jengi duunaa -tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla, mitä kautta ammatteihin on päädytty ja miten erilaisia ihmisten koulutuspolut voivat olla.

- Nuoret saavat keskusteluissa myös monelta aikuiselta helpottavan tiedon siitä, että päätös, jonka 9. luokan jälkeen tekee, ei välttämättä ole lopullinen, Ahmaoja pohtii.

Esimerkiksi nuoriso-ohjaajana työskentelevä Kirsti Kallansalo kertoo työskennelleensä aiemmin vuosien ajan tarjoilijana. Liikunnanohjaaja Emmi Haverinen kehuu nuorille, että parasta hänen työssään on liike.

- Saa liikkua työaikana ja olla ihmisten kanssa. Työni on harvoin tylsää. Toimistoni sijaitsee Liikuntamyllyssä, ja vedän erilaisia ryhmiä eri-ikäisille. Nuoret tulevat usein juttelemaan personal trainer -asioista.


Emmi Haverinen kertoo, että liikunnanohjaajaksi voi opiskella esimerkiksi Vierumäellä, Pajulahdessa tai Kisakalliossa.

Oppilaat tiedustelevat, mikä liikunta-alan opiskelussa voi tuottaa hankaluuksia.

- Pitää olla liikunnasta kiinnostunut ja valmis oppimaan monipuolisesti eri lajeja. Minun piti esimerkiksi opetella jääkiekkoa, koska voin joutua jossain tilanteessa opettamaan sitä, voimistelutaustainen Haverinen mainitsee.

Riittääkö kielitaito lääkikseen?

Osa maahanmuuttajataustaisista nuorista on huolissaan siitä, riittäisikö heidän kielitaitonsa lääketieteen opintoihin Suomessa.

- Kielitaito ei ole este. Minulla on kaksi kaveria, jotka molemmat ovat lääketieteellisessä, ja he ovat asuneet Suomessa vasta neljä vuotta, lääkäri Aurora Lemma kannustaa oppilaita.

Myös lakimies Susanna Holmberg rohkaisee nuoria uskomaan itseensä ja osaamiseensa. Oppilaat ihmettelevät, eikö oikeustieteelliseen ole kovin vaikea päästä sisälle.

- Minultakin kyseltiin, että ”meinaatko päästä”. Vastasin, että ”no kyllä mä meinaan”! Totta kai opiskelu vaatii sitä, että lukee paljon.


Susanna Holmberg selitti nuorille, mikä on lakimiehen ja asianajajan ero.

Työoikeuden alalla työskentelevä Holmberg kertoo nuorille, ettei itsekään päässyt Helsingin yliopistoon ensi yrittämällä. Toisella kerralla hän istui ennen pääsykoetta päivittäin lukusalissa aamukahdeksasta iltaan asti, ja sitten tärppäsi.

Ohjaamosta apua ja tietoa

Monia poikia kiinnostaa puusepän ammatti. Markus Ojanperän mielestä parasta hänen työssään on se, että saa tehdä omilla käsillään töitä ja nähdä kätensä jäljet lopputuloksessa. Myös hänen isänsä ja isoisänsä ovat työskennelleet puusepän ammatissa.

- Alaa voi opiskella esimerkiksi Tredussa Tampereella ja IKATA:ssa Ikaalisissa. Oppilaitoksiin pääsee peruskoulutodistuksella. Palkka on hyvä, jos on motivoitunut työhön, Ojanperä vinkkaa.

Mitä jengi duunaa -tapahtumaa toteutetaan nuorisopalvelujen ja oppilaitosten yhteistyössä. Samalla konseptilla järjestetään tällä viikolla vielä toinen tapahtuma yhdessä Helsingin yhteislyseon yhdeksäsluokkalaisten kanssa.


Kyltit ohjasivat oppilaat eri ammattien luokse.

- Tärkeä osa tapahtumaa on myös Ohjaamo-piste. Ohjaamosta nuoret saavat apua ja tietoa laajasti erilaisiin elämänhallintaan liittyviin asioihin. Monille 9.-luokkalaisille Ohjaamo on vielä tuntematon, Ahmaoja kertoo.

Peruskoulun jälkeinen koulutus kaikille

Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoisuutta vähentävän Mukana-ohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on se, että jokaiselle nuorelle turvataan peruskoulun jälkeinen koulutus.

- Osallistuimme viime vuoden marraskuussa Mukana-ohjelman työpajaan, jossa käsiteltiin ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyä Kontulassa. Pyrimme vakinaistamaan Mitä jengi duunaa -tapahtuman pysyväksi osaksi vuotta, Ahmaoja kertoo.

Tänä vuonna tapahtuma pidettiin ensi kertaa jo lokakuussa. Aiemmin se on järjestetty helmikuussa juuri ennen yhteishakua, minkä järjestäjät kokivat liian myöhäiseksi.

- Nuoria on hyvä ja tarpeellista herätellä jo tässä vaiheessa, Ahmaoja painottaa.

Teksti ja kuvat
Nina Dale