Kolme oppilasta koululuokassa pelaamassa arpakuutioilla.

OECD tutki helsinkiläislasten ja -nuorten tunne-, motivaatio- ja vuorovaikutustaitoja ainutlaatuisessa suurtutkimuksessa

Uteliaisuus, sinnikkyys ja luottamus vaikuttivat helsinkiläislasten koulusuoriutumiseen. Pojilla on enemmän stressinsietokykyä ja optimismia, tytöillä puolestaan empatiaa ja suvaitsevaisuutta.

OECD on tutkinut kymmenessä kaupungissa 10- ja 15-vuotiaiden lasten sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja. Helsingin kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset koulut osallistuivat vuonna 2019 suurtutkimukseen, johon vastauksensa antoivat peräti 6000 oppilasta, heidän huoltajansa, opettajansa ja koulujen rehtorit.

Helsingin lisäksi tutkimukseen osallistuivat Bogota (Kolumbia), Daegu (Etelä-Korea), Houston (Yhdysvallat), Istanbul (Turkki), Manizales (Kolumbia), Moskova (Venäjä), Ottawa (Kanada), Sintra (Portugali) ja Suzhou (Kiina). Helsinki oli 10 tutkitusta kaupungista toiseksi pienin asukasluvulla mitattuna.

Tutkimuksessa mitattiin yhteensä 17 tunne-, motivaatio- ja vuorovaikutustaitoa. Niitä olivat uteliaisuus, suvaitsevaisuus, luovuus, stressinsietokyky, optimismi, tunteiden hallinta, vastuullisuus, itsekontrolli ja sinnikkyys. Nämä taidot kertoivat oppilaan avoimuudesta, tunteiden säätelystä ja emotionaalista tasapainosta sekä motivaatiosta kuten sinnikkyydestä ja suorituskyvystä.

Muita tutkittuja taitoja olivat empatia, luottamus, yhteistyökyky, seurallisuus, jämäkkyys, tarmokkuus, motivoituneisuus ja minäpystyvyys. Nämä taidot osoittivat lasten ja nuorten yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja ja ulospäinsuuntautuneisuutta.

Optimismi ennusti hyvinvointia, uteliaisuus koulumenestystä

Helsingissä sekä 10- että 15-vuotiaiden psykologiseen hyvinvointiin vaikuttivat taidoista erityisesti optimismi, itsehillintä, stressinsietokyky, luottamus ja tarmokkuus.

Tietoon ja oppimiseen liittyvä uteliaisuus, sinnikkyys ja luottamus korreloivat 15-vuotiailla helsinkiläisillä taidoista vahvimmin koulumenestyksen kanssa. Tutkimuksessa kerättiin tietoa oppilaiden arvosanoista kolmessa aineessa: äidinkielessä, matematiikassa ja kuvaamataidossa. Lisäksi osallistujille tehtiin lyhyt kognitiivisia kykyjä mittaava testi.

- Tulosten avulla voidaan todeta, mitkä ovat keskeisimpiä taitoja koulusuoriutumisen, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Uteliaisuus ja sisu olivat voimakkaasti yhteydessä koulusuoriutumiseen, ja optimismi oli voimakkaasti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä oli ainutlaatuinen tutkimus, jossa oppilas, opettaja ja vanhempi arvioivat sosio-emotionaalisia taitoja, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro sanoo.

Kymmenessä kaupungissa koostettu tutkimusdata osoittaa, että oppilaiden sosiaaliset taidot ja tunnetaidot korreloivat merkittävästi koulumenestymisen kanssa. Koulusuoriutumiseen vaikuttivat uteliaisuuden ja sinnikkyyden lisäksi erityisesti jämäkkyys ja vastuullisuus.

Hyvä stressinsietokyky ja energisyys puolestaan korreloivat heikomman koulumenestymisen kanssa. Hyvä stressinsäätelykyky voi vaikuttaa myös siihen, että kokeet eivät jännitä eikä oppilas murehdi arvosanojaan niin paljon kuin muut.

Tytöillä ja pojilla hyvin erilaiset tulokset

Tutkimuksen mukaan erot taidoissa ovat sukupuolten välillä suuret, ja Helsingin tuloksissa ne korostuivat jopa muita kaupunkeja enemmän. Sukupuolierot myös kasvoivat iän mukana.

15-vuotiailla pojilla oli tyttöjä vahvemmat taidot tunnesäätelyssä, eli heillä oli enemmän esimerkiksi stressinsietokykyä ja optimismia, ja pojat pärjäsivät paremmin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Pojat arvioivat itsensä kyselyssä tyttöjä seurallisemmiksi, itsevarmemmiksi ja energisemmiksi. Saman ikäisillä tytöillä puolestaan oli poikia enemmän vastuullisuutta, empaattisuutta, suvaitsevaisuutta ja yhteistyötaitoja.

Taidot heikommat nuoruudessa kuin lapsuudessa

OECD-tutkimuksen mukaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen taso oli 15-vuotiailla heikompi kuin 10-vuotiailla niin Helsingissä kuin muissakin kaupungeissa. Helsingissä pudotus taidoissa oli kuitenkin pienempi kuin muualla keskimäärin.

Erot ikäryhmien välillä olivat selkeimmät optimismissa, luottamuksessa, tarmokkuudessa ja seurallisuudessa ja pienemmät empatian kohdalla. Suvaitsevaisuus, jämäkkyys ja vastuullisuus olivat ainoat taidot, jotka 15-vuotiailla olivat vahvemmat kuin 10-vuotiailla. Tämä viittaisi siihen, että koulut ovat mahdollisesti vaikuttaneet näiden taitojen kehittymiseen nuoruudessa.

Ikään liittyvä tärkeä ero oli myös psykologisessa hyvinvoinnissa, joka tutkimuksen mukaan laskee nuoruudessa. Tyytyväisyys elämään ja psykologinen hyvinvointi heikkenevät lapsuudesta nuoruuteen ja samalla kokeisiin liittyvä jännittäminen kasvaa. Kun 10-vuotiaista helsinkiläisistä lähes 65 prosenttia ilmoitti olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä, 15-vuotiailla osuus oli enää alle 40 prosenttia. Heikentyminen korostui tytöillä enemmän kuin pojilla.

Kansainvälisessä vertailussa helsinkiläiset lapset ja nuoret pärjäsivät kuitenkin hyvin, sillä molemmissa ikäryhmissä helsinkiläiset olivat 10 kaupungin vertailussa kolmanneksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Kaikkein tyytyväisimpiä molemmissa ikäryhmissä olivat Kolumbian Manizalessa asuvat nuoret. 10-vuotiaista tyytymättömimpiä elämäänsä olivat Kanadan Ottawassa asuvat ja 15-vuotiaista Turkin Istanbulissa asuvat nuoret.

- Kyseessä on ainutlaatuinen, ensimmäistä kertaa toteutettu tutkimus, ja on hienoa, että Helsinki on siinä mukana. Helsingin tavoitteena on vahvistaa jokaisen lapsen ja nuoren tulevaisuusosaamista ja toivoa; kyvykkyyttä ja tahtoa muotoilla ympäröivää maailmaa itsensä, muiden ja koko planeetan hyvinvoinnin ja kestävyyden saavuttamiseksi. Sosio-emotionaaliset taidot vahvistavat tätä kyvykkyyttä ja ovat lähtökohta hyvälle oppimiselle, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar painottaa.

Sosioekonominen tausta vaikutti

Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kaupungissa havaittiin, että sosioekonomisesti paremmassa asemassa olevilla nuorilla oli korkeampi taso kaikissa mitatuissa tunne- ja vuorovaikutustaidoissa verrattuna heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin nuoriin. Erityisesti tämä korostui suhteessa suvaitsevaisuuteen, uteliaisuuteen, luovuuteen, empatiaan, itsevarmuuteen ja minäpystyvyyteen.

Helsingissä – toisin kuin muissa kaupungeissa – oli kuitenkin myös taitoja, joihin lapsen tausta ei vaikuttanut: sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla 15-vuotiailla oli yhtä hyvät taidot itsekontrollissa, optimismissa ja tunteiden säätelyssä, seurallisuudessa ja tarmokkuudessa kuin heitä paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla ikätovereillaan.

Helsingissä, kuten muissakin kaupungeissa, sosioekonomisen taustan vaikutus nuoren tunne- ja vuorovaikutustaitoihin väheni iän myötä 10-vuotiaasta 15-vuotiaaseen.

Tunteiden säätelykyvyt ennustavat psyykkistä hyvinvointia

Psyykkistä hyvinvointia mitattiin kysymällä oppilailta heidän tyytyväisyydestään elämään, tämänhetkisestä psyykkisestä hyvinvoinnistaan ja kokeisiin liittyvästä jännityksestä. Niihin olivat voimakkaasti yhteydessä lasten ja nuorten tunteiden säätelykyvyt: stressinsietokyky, optimismi ja tunnekontrolli. Helsingissä, kuten muissakin kaupungeissa, muita optimistisemmat 15- ja 10-vuotiaat olivat myös tyytyväisempiä elämäänsä.

Optimistisilla oppilailla oli positiivinen asenne ja myönteinen näkemys elämään. Tutkimuksessa huomautetaan kuitenkin, että etuoikeutetummat oppilaat saattavat olla muita optimistisempia.

Optimismin lisäksi sinnikkyys, stressinsietokyky, tarmokkuus ja luottamus korreloivat 15-vuotiailla sen kanssa, miten tyytyväisiä he olivat elämäänsä. 10-vuotiailla optimismin lisäksi tyytyväisyyteen vaikutti sosiaalisuus.

Optimismi vaikutti Helsingissä muita taitoja voimakkaammin oppilaiden henkiseen hyvinvointiin. Lisäksi siihen vaikuttivat itsekontrolli, stressinsietokyky, luottamus ja sinnikkyys. Optimistisemmat oppilaat selviävät muita paremmin haastavista tilanteista ja kokevat pessimistejä vähemmän ahdistusta elämän vastoinkäymisissä. Helsingin tuloksissa korostui se, että muita optimistisemmat lapset ja nuoret kärsivät myös vähemmän koejännityksestä. Lisäksi 10-vuotiaiden koejännitystä vähensi vastuullisuus ja 15-vuotiaiden koejännitystä sinnikkyys.

Koulut voivat vaikuttaa taitoihin

Koska sosiaaliset ja emotionaaliset taidot ovat muuttuvia, tutkimus korostaa koulujen merkitystä näiden taitojen kehittämisessä. Koulut voivat tarjota oppimisympäristön, jossa tunne-, motivaatio- ja vuorovaikutustaitoja opetellaan, harjoitellaan ja kehitetään arjessa erilaisten käytäntöjen avulla.

Sosio-emotionaalisten taitojen tutkimusdata viittaa siihen, että opettajilla ja kouluilla on myös selvä rooli näiden taitojen muokkautumisessa. Niillä oppilailla, jotka tuntevat kuuluvansa koulussa joukkoon ja joilla on hyvät suhteet opettajiinsa, on vahvemmat tunne- ja vuorovaikutustaidot. Tämä pitää paikkansa niin Helsingissä kuin muissa tutkituissa kaupungeissa.

Tutkimusdata osoittaa myös, että ne oppilaat, joilla on hyvät suhteet opettajiinsa, näkevät itsensä optimistisempina, uteliaampina ja motivoituneempina. Tämä viittaa siihen, että koulut, jotka tarjoavat positiivisen oppimisympäristön, joiden opettajat tukevat oppilaita ja toimivat yhteistyössä huoltajien kanssa, ovat luoneet positiivisen kulttuurin, jossa oppilaiden sosio-emotionaaliset taidot voivat kehittyä.

- Tulemme peilaamaan tämän sosiaalisen ja emotionaalisen alueen tutkimuksen tuloksia muuhun opetuksesta ja hyvinvoinnista saatuun tutkimustietoon. Käymme tuloksia läpi yhdessä opettajien ja rehtoreiden kanssa. Saamme tutkimuksesta uutta ymmärrystä ja tärkeää tietoa, jota käytämme koulutuksen kehittämiseen. Tutkimus vahvistaa näkemystä hyvinvoinnista osana oppimista ja sosiaalisten sekä emotionaalisten taitojen osuutta oppimisessa, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas toteaa.

Kiusatuksi joutuminen vaikutti negatiivisesti lähes kaikkiin sosiaalisiin taitoihin ja tunnetaitoihin sekä Helsingissä että muualla. Niillä 10-vuotiailla, jotka olivat kokeneet kiusaamista, oli heikommat taidot tunteiden säätelyssä ja yhteistoiminnassa. Oppilailla, joita oli kiusattu paljon, oli vähemmän optimismia, tunnekontrollia, stressinsietokykyä ja luottamusta muihin. Helsingissä 17 prosenttia 10-vuotiaista ja 14 prosenttia 15-vuotiaista kertoi vuonna 2019 täytetyssä kyselyssä kokeneensa kiusaamista ainakin muutaman kerran kuukaudessa tai useammin.

Kolmas alue, johon kouluilla voi olla mahdollisuus vaikuttaa, on vapaa-ajan toiminta kouluilla. Tällaiseen toimintaan osallistuminen voi auttaa oppilaita parantamaan omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan. Helsingissä, kuten lähes kaikissa muissa tutkimukseen osallistuneissa kouluissa, taidelajeja vapaa-ajalla harrastavat oppilaat olivat muita luovampia. Tämä korostui erityisesti 15-vuotiailla. Helsingissä 62 prosenttia 10-vuotiaista ilmoitti harrastavansa vapaa-ajalla taidelajeja kuten tanssia, piirtämistä tai instrumentin soittamista, kun 15-vuotiailla osuus oli enää 42 prosenttia. Kun luovien aineiden harrastaminen lakkaa, myös tunne omasta luovuudesta voi lakata.

Raportti Helsingin tuloksista OECD:n sivulla englanniksi

Kuva: Maija Astikainen