Tekoäly, sähköautot, ammattikoulutus, skeittaus - Nuoret kysyivät kiperiä kysymyksiä helsinkiläisiltä vaaliehdokkailta, näin poliitikot vastasivat

05.04.2019 12:43

Jos sinulla olisi yksi kysymys eduskuntavaaliehdokkaille, mitä kysyisit? Helsinkiläiset nuoret keksivät pulmia ratkaistaviksi, ja helsinkiläiset kansanedustajaehdokkaat vastasivat nuorten kysymyksiin.

Maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten yhteiskunnallinen vaikuttaminen jatkaa vahvistumistaan. Nuoret ovat avainasemassa demokratian toteutumisessa tulevaisuudessa. Erityisesti kestävän kehityksen edistämiseen ja ympäristön tuhoutumisen estämiseen liittyvät teemat ovat nuorille tärkeitä.

Luottamus poliitikkoihin on kuitenkin nuorten parissa heikentynyt, Nuorisobarometrissä havaittiin. Peräti 30 prosenttia koki, että poliitikot ovat epäluotettavia ja 20 prosenttia, etteivät poliitikot välitä kansasta. Kolmannes nuorista uskoo poliitikkojen välittävän vai rikkaiden ja vaikutusvaltaisten kansalaisten asioista.

Mukana-ohjelma on Helsingin kaupunkistrategiahanke, joka pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä ja vähentämään eriarvoisuutta, jotta kaikki pysyisivät yhteiskunnassa mukana. Tavoitteena on, että yksikään helsinkiläinen ei putoa kelkasta vaan jokainen pääsee osallistumaan ja saa äänensä kuuluviin. Avainsanoina ovat ennaltaehkäiseminen ja yhdessä tekeminen.

Alla helsinkiläisnuorten esittämiä kysymyksiä ja poliitikkojen vastauksia:

1. Miten tekoälyn kehittyminen vaikuttaa tulevaisuudessa töihin? Millä aloilla se erityisesti vaikuttaa?
Jaakko, 16, Pukinmäki


Kuva: Franck V. / Unsplash

Tuula Haatainen (SDP ): ”Tekoäly muuttaa tulevaisuudessa monien alojen töitä. Työt eivät vähene, vaan ne muuttuvat. Esimerkiksi terveydenhuollossa potilaan tutkiminen helpottuu, röntgenkuvien analysointi tulee entistä tarkemmaksi ja robotiikkaa voidaan käyttää yhä laajemmin kirurgiassa. Tekoäly kasvattaa kaikilla aloilla mahdollisuuksia luoda uutta työtä.”

Sari Sarkomaa (Kok.): ”Tekoälyn avulla pystymme tehokkaasti analysoimaan suuren määrän dataa. Tästä on hyötyä monissa ammateissa, kuten lääkärin ja juristin töissä. Tekoäly ei korvaa ihmisiä. Meidän tulee kuitenkin varautua tulevaisuudessa erilaiseen työelämään. Koulutusta pitää uudistaa, jotta opimme hyödyntämään tekoälyä ja tekemään asioita uudella tavalla.”

Aleksi Sarasmaa (KD): ”Tarkkoja vaikutuksia on mahdotonta ennakoida, mutta tekoäly muuttaa työelämää varmasti lähes kaikilla aloilla. Yhteiskunnan tulee varmistaa, että kaikille on tarjolla riittävästi koulutusta, jotta jokainen voi pysyä tässä kehityksessä mukana.”

Pekka Haavisto (vihr.): Monilla aloilla tekoäly voi auttaa ihmistä tekemään työnsä paremmin. Lääkäri voi diagnoosissaan käyttää tekoälyn tietopohjaa tai tuomari oikeuslaitoksen päätöksenteossa. Tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan tulee ihmisen "kumppaniksi" päätöksenteossa ja ratkaisuissa. Tekoälyä voidaan käyttää niin hyvään kuin pahaankin. Tapasin taannoin Bernissä amerikkalaisen tappajarobottien suunnittelijan. Sali hiljeni, kun hän kysyi, pitäisikö tappajarobotit ohjelmoida niin, etteivät ne tappaisi lapsia tai haavoittuneita. Esimerkki osoittaa, että meillä on tekoälyssä myös suuria eettisiä kysymyksiä ratkaistavana.”

Riikka Taivassalo (Sin.): ”Suurin muutos nähdään luultavasti palvelualoilla, kun automaatio lisääntyy. Osalla aloista työ ensin vähenee, mutta uskon, että samaan aikaan syntyy myös lisää täysin uusia töitä. Ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan läpi elämän, eikä uusien taitojen oppimista pidä pelätä.”

Mari Rantanen (PS): ”Tekoäly ja digitalisaatio vievät erityisesti sellaisia työpaikkoja, joissa voidaan lisätä kustannustehokkuutta automatisaation ja robotisaation avulla. Tämä näkyy nyt esimerkiksi pankki- ja vakuutusalalla. Kaupan alan työpaikat ovat tulevaisuudessa varmasti automatisoidumpia. Samoin liikenteen ja terveydenhuollon työt tulevat muuttumaan.”

Veronika Honkasalo (Vas.): ”Tekoälyn kehitys koskee kaikkia aloja jollakin tavalla tulevaisuudessa. Muina suurina trendeinä nähdään alustatyö, kiertotalous, pienyrittäjyys ja yhteisölliset työtilat. Henkilö- ja tavaraliikenteen robotisoitumisesta puhutaan jo paljon, ja itse itseään ajava auto voi hyvinkin olla pian totta. Eniten robotteja kaivataan tekemään monien mielestä tylsiä töitä: robotti voisi luoda lumet, kitkeä rikkaruohot ja siivota vessan.”

2. Itämereen päätyy liikaa muovia. Vesi ei ole puhdasta ja kalat kärsivät. Mitä sinä tekisit asialle?
Edla, 12, ja Susanna, 12, Mellunmäki


Kuva: 110th Street Productions

Tuula Haatainen (SDP): ”Itämeren suojeleminen on minulle todella tärkeää. Muovin kierrätys on saatava Suomessa kuntoon, ja sitä pitää edellyttää myös muilta Itämeren ympärysvaltioilta. Itämeren ongelmat voidaan parantaa valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Minusta meidän pitää tiivistää yhteistyötä ja löytää yhteiset tavoitteet esimerkiksi muovin kierrättämiseksi meille kaikille tärkeän Itämeren suojelemiseksi.”

Sari Sarkomaa (Kok.): ”Olen aktiivinen Itämeren suojelija. Kun mietimme, mistä muovia päätyy mereen, mieleemme tulevat Tyynenmeren jätelautat ja muovipussit. Kuitenkin myös oma hammastahnamme, pesuaineemme ja vaatteemme saattavat sisältää mikromuovia, jota ei paljain silmin erota. Muovin päätymistä mereen voidaan ehkäistä yhteisillä päätöksillä. Äskettäin EU kielsi joukon kertakäyttöisiä muovituotteita. Itämeren rantavaltiot tulee sitouttaa Itämeren pelastamiseen. Tärkeä toimi on olla heittämättä roskia maahan.”

Aleksi Sarasmaa (KD): ”Muovien määrää tulee vähentää. Yrityksiä tulee kannustaa etsimään vaihtoehtoja muoville ja tekemään muovituotteista kestävämpiä. Tiettyjen muovituotteiden myyntiä ja käyttöä tulee rajoittaa tai jopa kieltää. Muovin kierrätysedellytyksiä tulee parantaa.”

Pekka Haavisto (vihr.): ”Euroopan unioni on tehnyt hyvän päätöksen muoviroskan vähentämiseksi. Mikromuovin joutuminen mereen on katala asia kaikelle elämälle meressä, ja muuallakin siitä on haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Tarvitaan lisää kansainvälisiä päätöksiä muovin haittojen vähentämiseksi. Muovivero olisi yksi keino vähentää turhaa muovin kulutusta. Kaupassa käydessämme voimme jättää ne muovikassit ottamatta ja käyttää kestävää kangaskassia.”

Riikka Taivassalo (Sin.): ”Muovin käyttöä tulee vähentää, ja kaikki käytettävä muovi pitää kierrättää oikeaoppisesti. Muovin tilalle on Suomessa keksitty jo paljon hyviä muita ratkaisuja. Joitain muovituotteita kuten muovipillit voitaisiin kieltää kokonaan.”

Mari Rantanen (PS): ”Ihmisiä on valistettava muovin haitoista, sillä muovi joutuu mereen aina ihmisen syystä. Yhtä tärkeää on tukea osaamista, joka vähentää muovin määrää. Tarvitaan innovaatioita, jotka korvaavat muovia mahdollisimman paljon.”

Veronika Honkasalo (Vas.): ”EU-parlamentti on hyväksynyt esityksen, joka kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita. Pyrkimyksenä on vähentää erityisesti meriin päätyvää muovijätettä. Jäsenmaiden pitää kuitenkin vielä hyväksyä lopulliset rajoitukset. Ensi vuonna Itämerellä tulee asteittain voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös, joka kieltää rahti- ja risteilyalusten käymälävesien päästämisen Itämereen. Tutkimusten mukaan Itämeren suurin ongelma ovat maatalouden nitraatit ja fosfaatit, jotka rehevöittävät merenpohjaa. Suomessa mahdollinen toimi on ympäristötukien kohdistaminen siten, että ne kannustaisivat vähentämään fosforikuormaa.”

3. Voisiko ammattikoulujen reformia parantaa? Nykyjärjestelmä on huono viime vuonna tehdyn uudistuksen vuoksi.
Aino, 19, Puistola


Kuva: Ilja Hakala

Tuula Haatainen (SDP): ”Kyllä voi ja näin pitää myös tehdä. Useat viestit kentältä kertovat, ettei uudistus ole onnistunut eikä toimi käytännössä. Lähiopetusta on ainakin lisättävä. Haluan, että sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa opiskeluvälineet ovat maksuttomia kaikille.”

Sari Sarkomaa (Kok.): ”Jatkossa työssä oppimisen mahdollisuuksia tulee parantaa. Meidän tulee kuunnella ammattikoulujen opettajilta ja opiskelijoilta sekä työnantajilta saatavaa palautetta ja kehittää ammattikoulutusta palautteen perusteella. On tärkeää, että jokainen opiskelija saa riittävästi ohjausta eikä jää yksin.”

Aleksi Sarasmaa (KD): ”Pieniä muutoksia ammatillisen toisen asteen osalta on varmasti syytä tehdä lähitulevaisuudessa. Tärkeintä on kuitenkin turvata oppilaitoksille riittävät resurssit ja työrauha mittavan reformin jälkeen.”

Pekka Haavisto (vihr.): ”Nyt tehdyt muutokset johtivat huonoon tulokseen, kun monilla amislaisilla lähiopetus on vähentynyt eikä opinto-ohjauskaan ole kunnossa. Vihreät kannattavat myös maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuusiän nostamista 18 vuoteen. Näin jokainen nuori saisi toisen asteen tutkinnon. Se on tärkeää, sillä niiden työllisyysaste, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun, on nyt huolestuttavan alhainen: 43 prosenttia, kun koko maan työllisyysaste on noin 72 prosenttia.”

Riikka Taivassalo (Sin.): ”Ammattikouluille on myönnettävä riittävä rahoitus, jotta lähiopetusta pystytään järjestämään tarpeeksi. Itse rakenneuudistus oli mielestäni järkevä, sillä esimerkiksi yksilöllisten opintopolkujen tunnistaminen ja harrastustoiminnan huomioiminen opinnoissa parantuivat.”

Mari Rantanen (PS): ”Voi parantaa ja pitää parantaa. Nähdäkseni nyt ammattikoulut ovat aivan liian itseohjautuvia ja sisältävät liian vähän lähiopetusta. Olen erityisen huolissani lähihoitajakoulutuksesta, jossa oppilaat saattavat joutua työharjoitteluun hoitamaan ihmisiä täysin puutteellisin tiedoin.”

Veronika Honkasalo (Vas.): ”Reformin ja rahoitusleikkausten samanaikaisuutta pidetään ammatillisen koulutuksen kentällä virheenä. OAJ:n mukaan ongelmia ovat tuottaneet säästöt, ei niinkään itse laki. Lähiopetuksen vähentäminen jopa viidenneksellä ja monen suuren uudistuksen toteuttaminen yhtä aikaa on sekoittanut toimintaa. Reformin ytimessä olevat ajatukset opintojen henkilökohtaistamisesta ja joustavista opintopoluista voisivat hyvin toteutettuina olla opiskelijoiden etu. Työssäoppiminen voisi parhaimmillaan vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yrityksille tarvitaan kuitenkin perehdytystä siitä, mitä työssäoppiminen tarkoittaa. Vasemmistoliitto esittää toisen asteen rahoituksen lisäämistä ja yhteistyön tehostamista.

4. Miten aiotte tukea sähköautoilun lisäämistä Suomessa?
Heikki, 16, Pukinmäki


Kuva: John Cameron / Unsplash

Tuula Haatainen (SDP): ”Sähköautoilun lisäämisen mahdollisuuksia tulee selvittää laajasti seuraavalla hallituskaudella. Sähköauton käyttöön voidaan vaikuttaa kannustavasti esimerkiksi verotuksella. Myös sähköautojen latauslaitteiden lisääminen on tärkeää.”

Sari Sarkomaa (Kok.): ”Kokoomuksen ympäristöohjelmassa toteamme, että autoilijalle tulisi tehdä helpoksi valita sähkö tai biokaasu. Uusien autojen verotus siirrettäisiin kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.”

Aleksi Sarasmaa (KD): ”Tehokkain keino edistää sähköautoilua on parantaa ja laajentaa sähköautojen latausverkostoa.”

Pekka Haavisto (vihr.): ”Vihreät kannattavat sähköautojen ja hybridiautojen nopeaa lisäämistä. Latauspisteitä on luotava lisää. Vihreät ehdottavat sähköautoille väliaikaista vapautusta auto- ja käyttövoimaveroista. Suomessa on lähes 100 000 työsuhdeautoa, ja ne voisivat siirtyä ensimmäisenä sähköautokantaan. On hieno asia, että Fortum suunnittelee Harjavallassa sähköautojen akkujen kierrätystä. Näin myös sähköautojen akut saadaan osaksi kiertotaloutta ja kaivostoimintaa tarvitaan vähemmän.”

Riikka Taivassalo (Sin.): ”Olemme esittäneet, että autovero poistettaisiin asteittain kokonaan, jolloin autojen hinnat laskisivat merkittävästi ja myös sähköautojen hankkiminen tulisi yhä useammalle mahdolliseksi.”

Mari Rantanen (PS): ”Sähköautojen hankintatuki tulee korvata Norjan mallin mukaisella ja vaikuttavammalla täyssähköautojen arvonlisäverottomuudella. Toistaiseksi sähköautojen hinta on sellainen, ettei ihmisillä ole varaa ostaa niitä, ja siksi emme kannata polttomoottoriautojen kieltämistä. Sähköautoista puhuttaessa on myös hyvä muistaa niiden elinkaaripäästöt valmistuksessa käytetyn sähkön ja raskasmetallien vuoksi.”

Veronika Honkasalo (Vas.): ”Autokannan sähköistämistä tuetaan latausverkkoa kehittämällä ja sähköistämällä työsuhdeautot. Työsuhdeautokannan sähköistämisen seurauksena Suomeen syntyy nopeammin myös käytettyjen sähköautojen markkina, jolloin yhä useammalla on varaa sähköautoihin. Auto- ja ajoneuvoverotusta kehitetään niin, että verotus suosii vähäpäästöisiä autoja.”

5. Miten aiotte löytää työpaikkoja tai keksiä rakentavaa tekemistä kaikille maahanmuuttajille? Kukaan ei hyödy siitä, jos ihmiset istuvat tyhjän pantteina tekemättä mitään.
Rohat, 15, Malmi


Kuva: Marja Väänänen

Tuula Haatainen (SDP): ”Työllistymistä tukevat työvoimapalvelut on turvattava maahanmuuttajille, maahanmuuttajien on saatava asiantuntevaa opastusta ja neuvontaa työmarkkinoista. Meidän tulee yhdistää aikuisten kieli- ja kotouttamiskoulutus työssä oppimiseen. Ammatilliseen koulutukseen tulee rakentaa maahanmuuttajille työelämään siirtymisen malleja, joissa yhdistyvät kielikoulutus ja ammattitaidon hankkiminen.”

Sari Sarkomaa (Kok.): ”Jokainen ihminen haluaa kokea olevansa tärkeä ja osa yhteiskuntaa. Tärkeintä on, että koulutus on sellaista, että jokainen nuori saa tiedot ja taidot, jotka johtavat vähintään toisen asteen tutkintoon. Kielitaidon opettamiseen tarvitaan lisää uusia keinoja. Koulutus on tärkeää aikuisillekin. Ja se, että osataan hyödyntää muissa maissa saatua osaamista. Tulee miettiä keinoja, joilla maahanmuuttajia voidaan nopeasti työllistää. Työnhakijat ja työnantajat tulee yhä vahvemmin saattaa yhteen. Työn tekeminen integroi yhteiskuntaan.”

Aleksi Sarasmaa (kd): ”Tärkeintä on kannustaa ihmisiä tekemään töitä ja tehdä työn tekemisestä aina taloudellisesti kannattavaa. Tätä varten meidän täytyy toteuttaa mittava sosiaaliturvajärjestelmän uudistus. Työelämään pääsyyn täytyy myös luoda uusia väyliä esimerkiksi oppisopimuskoulutusta kehittämällä.”

Pekka Haavisto (vihr.): ”Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille pitäisi olla töitä ensimmäisestä päivästä lukien - aluksi vaikka vapaaehtois- ja talkootyötä, jotta ihminen saisi uusia tuttavuuksia ja alkaisi tehokkaasti opiskella kieltä. Nykyinen systeemi, jossa voidaan odottaa vastaanottokeskuksessa päätöksiä jopa kolme vuotta, ei ole hyvä. Se johtaa vieraantumiseen, masentuneisuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin. Päätökset pitää saada aikaan nopeammin. Meillä on myös maahanmuuttajataustaisia yrityksiä ja yrittäjiä, ja nämä ovat hyvä esimerkki siitä, että on monenlaisia työmahdollisuuksia.”

Riikka Taivassalo (Sin.): ”Tämä on erittäin merkittävä kysymys ja liittyy kiinteästi siihen, että meidän pitäisi uudistaa Suomessa koko sosiaaliturva, jotta se kannustaisi aina tekemään töitä. Maahanmuutossa on tärkeää turvata riittävä rahoitus siihen, että jokaiselle joka Suomesta saa turvapaikan tai oleskeluluvan, on pääsy koulutukseen. Sen myötä työllistyminen on merkittävästi helpompaa.”

Mari Rantanen (PS): ”Maahanmuuttajien olennainen yhteiskuntaan kiinnittyminen on kiinni siitä, että he saavat riittävän kielitaidon ja oppivat suomalaisen yhteiskunnan perussäännöt ja arvot. Uskon, että koulutus on tavattoman tärkeää aivan jokaiselle, ja erityisesti maahanmuuttajanaisten asemaan tulee kiinnittää huomiota. On tärkeää, että maahanmuuttajat kouluttautuvat peruskoulun jälkeen ammattiin ja pääsevät tätä kautta töihin.”

Veronika Honkasalo (Vas.): Osalla pääkaupunkiseudun maahanmuuttajista on erinomaiset valmiudet ja koulutus työelämään, ja kolmasosa uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Osalla koulutus ja työkokemus ovat olemattomia ja kielitaitokin takkuilee. Työntekijöiden osaamista tulisi voida päivittää niin, että työvoimapulaan saataisiin vastattua. Työlupaprosesseja pitää nopeuttaa lisäämällä ELY-keskusten resursseja. Laskevan syntyvyyden ja ikääntyvän väestön Suomessa maahanmuuttoa tarvitaan lisää.

6. Voisitteko tukea rullalautailuharrastusta ja rakentaa lisää skeittipuistoja? Skeittauksen suosio on selvästi kasvussa. Elias, 14, Valo, 13, ja Aaro, 13, Oulunkylä


Kuva: Nina Dale

Tuula Haatainen: ”Tuen mielelläni rullalautailun harrastusta. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen nimenomaan lasten ja nuorten omien toiveiden ja mielenkiinnon perusteella on tärkeää. Meidän päättäjien tulee kuulla lasten ja nuorten omia mielipiteitä, kun suunnitellaan uusia harrastuspaikkoja. Nuoret on otettava mukaan suunnitteluun.”

Sari Sarkomaa (Kok.): ”Skeittaaminen on erinomainen harrastus, johon on hyvät mahdollisuudet kotikaupungissamme. Helsingissä on ainutlaatuinen skeittipuistojen verkosto, ja kaupungilla on jo vuosia ollut oma skeittiohjelma, jonka puitteissa korjataan ja parannetaan nykyisiä puistoja ja rakennetaan uusia. Helsingissä on suunnitteilla yhdeksän uutta skeittipuistoa.”

Aleksi Sarasmaa (KD): ”Julkisen sektorin täytyy pysyä ajassa mukana ja tukea erilaisia liikunta- ja harrastusmuotoja tasapuolisesti. Mikäli kysyntää on, rakennetaan ehdottomasti lisää skeittipuistoja ja tuetaan harrastusta muillakin tavoin.”

Pekka Haavisto (vihr.): ”Olisi hyvä, että lapsille ja nuorille olisi paikkoja rullalautailuun omassa kaupunginosassa. Näin koulun jälkeen ehtisi hyvin harrastuksen pariin. Kunnat ja kaupungit vastaavat liikuntapaikoista, joten hyvä jos nuoret myös itse ehdottavat, minne tällaisia liikuntapaikkoja halutaan. Liikkuminen ja urheilu ovat hyviä asioita kunnon ylläpitämisen ja virkistymisen kannalta. Harrastuksissa voi löytää myös uusia kavereita.”

Riikka Taivassalo (sin.): ”Kaikkea harrastamista pitää tukea, ja jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa. Skeittipuistot ovat todella tärkeä osa kaupunkien liikuntamahdollisuuksia, ja niistä päätetäänkin kaupunginvaltuustoissa. On tärkeää, että eri lajeja ja mahdollisuuksia harjoitella niitä, on monipuolisesti tarjolla.”

Mari Rantanen (PS): ” Helsingissä tätä asiaa hoitaa kulttuuri ja vapaa-ajan toimiala. Sinne voi olla yhteydessä ja toivoa uusia skeittipuistoja. Jos toiveet eivät meinaa toteutua, kannattaa olla yhteydessä kulttuuri ja vapaa-ajan lautakunnan jäseniin tai kaupunginvaltuutettuihin.”

Veronika Honkasalo (Vas.): ”Nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää, ja esimerkiksi pari vuotta sitten Vasemmistoliitto puolusti Suvilahden skeittipuistoa. Voisi miettiä, voisiko skeittipuistojen rakentamista parhaiten edistää osallistuvan budjetoinnin kautta? Siinä ideana on, että kaupunkilaiset esittävät ideoita, joista eniten ääniä saaneet toteutetaan. Äänestää saavat kaikki 12 vuotta täyttäneet. Tällä hetkellä käynnissä on jo ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin vuosi, ja Helsingin pohjoisen suurpiirin alueelta, johon Oulunkyläkin kuuluu, onkin taidettu jo tehdä ehdotus skeittiparkista.”

Nina Dale
nina.dale@hel.fi

Mukana-ohjelma Eriarvoisuuden vähentämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kaupunkistrategiahanke

JAA