Huikean päivän päätteeksi valmentajien on helppo hymyillä. Kuvat: Nina Dale

Nelosluokkalaiset tytöt rakensivat koululle cheerleading-tapahtuman – 180 lasta kokeili itselleen uutta harrastusta

Kannelmäen peruskoulun 4.-luokkalaiset oppilaat saivat syksyllä idean: järjestetään koko päivän kestävä cheerleading-tapahtuma, johon voi osallistua kuka tahansa halukas. Taustalla oli halu esitellä itselle rakasta harrastusta muille ja kannustaa muita kokeilemaan sitä. Osa oppilaista oli myös havainnut, että kaikilla ei ole entuudestaan harrastuksia.

Kymmenen tytön ryhmä alkoi kuumeisesti ideoida tapahtumaa. He pitivät suunnittelukokouksia, valmistivat julisteita ja tekivät kuulutuksia markkinoidakseen päiväänsä. Lopulta cheerleading-tapahtumaan ilmoittautui peräti 184 koulun 1.-4.-luokkalaista.

Lempeää ohjaamista

- Tervetuloa cheerleading-tapahtumaan. Täällä on kolme pistettä, ja jaamme teidät kolmeen ryhmään, nelosluokkalainen valmentaja Aada juontaa liikuntasaliin saapuneille ekaluokkalaisille.

- Mua jännittää niin paljon! yksi ekaluokkalaisista hihkaisee.


Suosittuun tapahtumaan saavuttiin luokka-aste kerrallaan.

Alkujännityksestä huolimatta tapahtuma lähtee reippaasti käyntiin. Permannolla harjoitellaan kärrynpyöriä, kuperkeikkoja ja käsilläseisontaa.

- Hyvä, just noin. Muista pitää vartalo tiukkana. Leuka rintaan, nelosluokkalaiset Maiju, Siru ja Hilla opastavat pienempiään lempeästi.


Maiju, Siru ja Hilla auttavat oppilaita käsilläseisonnassa.

Lapset pääsevät testaamaan myös ilma-akrobatiaa eli pyramidien muodostamista. Muiden avulla yläilmoihin nouseminen – usein kiljahdusten saattelemana – on sekä jännittävää että riemastuttavaa.

”Vapaa-aika heijastuu aina kouluun”

Kannelmäen peruskoulu on yksi Helsingin kolmesta Me-koulusta, joissa testataan erilaisia menetelmiä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kehittämistyö kuuluu eriarvoisuuden vähentämisen kaupunkistrategiahankkeeseen eli Mukana-ohjelmaan, jolla tähdätään muun muassa siihen, että jokaisella lapsella olisi kavereita ja ettei lapsuusajan köyhyys määrittäisi liikaa mahdollisuuksia.


Tunnin jälkeen valmentajat pyysivät palautetta tapahtumasta.

- Kaikki mitä tapahtuu vapaa-ajalla, heijastuu koulumaailmaan. Jos vapaa-ajalla on turvattomuutta, se voi näkyä koulussa häiriökäyttäytymisenä. Jos taas vapaa-ajalla on positiivista tekemistä ja turvallista, myös se heijastuu kouluun, kehittämisasiantuntija Jussi Luoma sanoo.

Hän toimi yhdessä kouluvalmentaja Alina Suvitien kanssa oppilaiden apuna cheerleading-tapahtuman organisoimisessa. Jo aiemmin Kannelmäen peruskoulun yläkoulun puolelle on osana vertaisvalmennusta perustettu cheerleading-kerho sekä jujutsu-kerho, joissa vanhemmat oppilaat valmentavat nuorempiaan.

- Vertaisvalmennukseen on valittu harrastekyselyn avulla sellaisia lapsia, jotka eivät syystä tai toisesta ole päässeet urheiluseuraan harrastamaan lajia, Luoma kertoo.


Pyramidi nousee valmentaja Aadan ihaillessa.

Luoman mielestä lapsille tulisi tarjota matalan kynnyksen harrastuksia, jotta alueiden eriarvoisuus vähenisi. Helsingissä onkin tämän lukuvuoden aikana panostettu maksuttoman harrastustoiminnan lisäämiseen monissa kouluissa. Maksuttomat harrastukset tasa-arvoistavat ja voivat olla lääke myös yksinäisyyteen ja kavereiden puuttumiseen.

- Harrastamisesta saat yhteisön itsellesi, silloin et ole yksin, Luoma kiteyttää.

Vetonaulana maailmanmestari

Cheerleading-tapahtuman trampoliinipiste on päivän kohokohta monelle pienelle oppilaalle. Trampoliinilla lapset saavat kokeilla volttejakin isompien valmentajien eli koulun toisesta toimipisteestä, Runonlaulajantieltä, saapuneiden yhdeksäsluokkalaisten cheerleading-kerhon vetäjien avustuksella.

- Tramppa on ollut parasta! pienet koululaiset kehuvat kilpaa.


Pienempien tukemista kuperkeikassa.

Tapahtuman toinen vetonaula on cheerleadingin kaksinkertainen maailmanmestari Rosanna Toivonen, jonka lapset kutsuivat mukaan suureen päiväänsä. Toivonen on aloittanut lajin vuonna 2004 ja edennyt maajoukkueeseen 2016. Nykyisin hän on ammattilainen, joka myös valmentaa eri-ikäisiä.

- On ihana nähdä, miten tytöt ovat tehneet järjestelmällisesti tosi hienon tapahtuman. He oppivat samalla johtajuutta ja vastuunottoa, kun aikuiset ovat taka-alalla, Toivonen kehuu.


Nenne Kortelainen, Rosanna Toivonen ja nelosluokkalaiset valmentajat kertovat lapsille lajista.

- Oma persoona kasvaa, oppii kohtaamaan muita ihmisiä, saa tiimityöskentelytaitoja ja myöhemmin on helpompi siirtyä koulumaailmasta työelämään, Toivosen kanssa koululle tullut toinen valmentaja Nenne Kortelainen luettelee harrastamisen hyötyjä.

Seuraavan tapahtuman järjestävät pojat

Kun kierros on ryhmältä ohi, nelosluokkalainen valmentaja Liisa pyytää oppilailta palautetta.

- Kenellä on ollut kivaa? Ketkä haluaisivat alkaa harrastaa cheerleadingia?

Melkein kaikki kädet nousevat ilmaan.


Vilja ja Lisa opastavat, miten venytellään.


Valmentaja Liisa kertoo aloittaneensa cheerleadingin syksyllä kavereiden houkuttelemana.

Oppilaiden järjestämän tapahtuman myötä koulun Kanneltien toimipisteeseen aiotaan perustaa cheerleading-kerho, johon on jo ilmoittautunut kymmeniä halukkaita tyttöjä ja poikia. Kerho suunnataan erityisesti niille, joilla ei ole ennestään harrastusta. Cheerleading-tapahtuman innoittamana myös koulun pojat haluavat nyt järjestää oman partiotapahtuman ja jääkiekkotapahtuman.

- Koulumaailmassa pitää olla aikaa kohdata lasten ideoita ja toteuttaa niitä. Lapset ovat itse parhaita asiantuntijoita omasta ympäristöstään. Yksin he eivät kuitenkaan pysty tällaisia tapahtumia järjestämään, Jussi Luoma sanoo.


Monen idoli, maailmanmestari Rosanna Toivonen nostamassa lapsia pyramidiin.

Turvallisen aikuisen tuominen koulumaailmaan on Luoman mukaan Me-koulukehittämisen ytimessä: kouluissa tarvitaan aikuisia, jotka eivät ole kiinni aineenopetuksessa, vaan joilla on enemmän aikaa kuunnella ja kohdata oppilaita, ryhmäyttää heitä ja rakentaa heille myös vapaa-ajan toimintaa. Helsingissä kokeillaan ja kehitetään paraikaa kouluvalmentajan tehtävänkuvaa eri kouluissa, joista yksi on Kannelmäen peruskoulu.

JAA