Kuva: Hajran Pambudi/ Unsplash

Mukana-ohjelman taustatutkimus selvitti helsinkiläisnuorten ylisukupolvista syrjäytymistä

Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa oleminen ennustavat nuorten syrjään jäämistä. Helsingissä yhteys on kuitenkin pienempi kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Tutkijat Teemu Vauhkonen ja Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta ovat selvittäneet syrjään jäämisen lähtötilannetta Helsingissä ennen kuin nuorten syrjäytymistä ehkäisevää ja eriarvoisuutta vähentävää Mukana-ohjelmaa alettiin toteuttaa kaupunkistrategiahankkeena vuosina 2017-2021.

Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten helsinkiläisnuorten syrjään jäämistä osoittavat mittarit kuten peruskoulutuksen varaan ja työn ja opiskelun ulkopuolelle jääminen ovat yhteydessä heidän perhetaustansa huono-osaisuuteen. Tuloksia verrattiin vastaaviin ilmiöihin Espoossa, Vantaalla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kuutoskaupungeissa.

Vauhkonen ja Salasuo ovat julkaisseet artikkelin tutkimuksen keskeisistä tuloksista Kvartti-lehdessä. Rekisteriaineistoon perustuvassa tutkimuksessa luotiin myös malli Mukana-ohjelman vaikuttavuuden mittaamiseen.

Yli 5000 nuorta pitkäaikaisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella

Tutkijat määrittelevät syrjäytymisen prosessiksi, jossa NEET-statuksella (Not in Education, Employment, or Training) olo muuttuu huono-osaisuudeksi. NEET-statuksella tarkoitetaan nuorta, joka ei ole työssä eikä opiskele. NEET-aste kuvaa näiden nuorten osuutta väestössä. Poikkeuksellisen laaja tutkimusaineisto mahdollisti NEET-statuksella olon keston tarkastelun monipuolisilla taustamuuttujilla.

Vuoden 2016 lopulla Helsingissä asui 16–29-vuotiaita nuoria yhteensä 131 863, ja heistä NEET-nuoria oli 19 245. NEET-nuorista oli työstä syrjäytyviä 9 222 ja työstä ja koulutuksesta syrjäytyviä 5 208. Kun tietoa vertaa vuoden 2011 tuloksiin, koulutuksesta ja työstä syrjäytyvien nuorten osuus on Helsingissä pienentynyt samalla, kun pelkästään työstä syrjäytyneiden osuus on kasvanut. Työttömyys on Helsingissä laskenut vuodesta 2016 koronapandemiaan saakka ja NEET-astekin ainakin vuoden 2018 loppuun saakka.

Tutkimuksissa on havaittu vanhempien ja lasten koulutustason olevan yhteydessä toisiinsa. Myös työttömyys on ylisukupolvista, mutta heikommin kuin koulutus. Jos vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, on lapsilla suurempi todennäköisyys saada aikuisina toimeentulotukea. Mitä enemmän vanhempien huono-osaisuus on kasautunut, sitä vakavammat ovat seuraukset lapsille.

Perhetausta ja sijaishuollossa olo ennustavat huono-osaisuutta

Vauhkosen ja Salasuon tutkimus vertasi helsinkiläisnuorten perhetaustan huono-osaisuuden sekä sijaishuollossa olon yhteyttä perusasteen koulutuksen varaan ja NEET-statukselle jäämiseen sekä koulutuksesta ja työstä syrjäytymiseen 21 vuoden iässä vuonna 2016. Perhetaustan huono-osaisuutta mitattiin lapsen ollessa 15-vuotias. Tuloksia verrattiin vastaaviin yhteyksiin muissa kuutoskaupungeissa.

Tulosten mukaan vanhempien perusasteen koulutus ja toimeentulotuen saanti ovat työttömyyttä voimakkaammin yhteydessä lasten perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen. Huono-osaisuuden kasautuminen perheessä lisää lasten syrjäytymisriskiä. Niillä helsinkiläisnuorilla, joiden vanhemmat olivat peruskoulutuksen varassa sekä työttömiä ja/tai saivat toimeentulotukea, oli 23 prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys jäädä peruskoulutuksen varaan ja 15 prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys olla NEET-statuksella.

Helsingissä vanhempien perusasteen koulutus oli vanhempien työttömyyttä vahvemmin yhteydessä lasten NEET-statukselle jäämiseen kuin muissa kaupungeissa. Huono-osaisuuden kasautumisen yhteydet olivat kuitenkin Helsingissä heikompia kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kuutoskaupungeissa. Tähän todennäköisesti vaikuttavat pääkaupunkiseudun paremmat työllistymismahdollisuudet. Koronapandemian myötä nuorten työllistymismahdollisuudet ovat kuitenkin Helsingissä heikentyneet muuta maata nopeammin, ja heikon työllisyystilanteen jatkumisella voi olla kielteisiä seurauksia pitkälle nuorten tulevaisuuteen.

Perhetaustaa vahvemmin nuorten huono-osaisuutta ennustaa sijaishuollossa olo: Helsingissä sijaishuollossa olleilla nuorilla oli muihin verrattuna 32 prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys jäädä peruskoulutuksen varaan ja 15 prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys jäädä NEET-statukselle. Vastaavat luvut olivat verrokkikaupungeissa vielä suurempia.


Kohdennettua tukea nuorille ja perheille tarvitaan

Työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden osuus Helsingissä vuosien 2011–2016 välillä on pienentynyt hieman, mutta pelkästään työstä syrjäytyneiden nuorten osuus on kasvanut. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi Helsingissä vuosien 2010–2016 välillä 1,6 prosenttiyksikköä. Koska koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt, tutkinnon suorittaa todennäköisesti enemmän nuoria, joilla on erityishaasteita kuten mielenterveyden häiriöitä tai oppimishäiriöitä. Nämä haasteet eivät enää johda koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen, mutta ne todennäköisesti ovat yhteydessä suurempaan työttömyyteen koulutuksesta huolimatta.

Tuoreessa tutkimuksessa on havaittu, että huono-osaisesta perheestä tulevat ja sijaishuollossa olleet nuoret jäävät NEET-statukselle selvästi muita useammin toisen asteen tutkinnon suoritettuaankin. Huono-osaisemman perhetaustan nuorille tulisikin koulutuksen suorittamisesta huolehtimisen lisäksi suunnata kohdennettuja toimia, myös toisen asteen opintojen aikana. Tukea tulisi tarjota oppimisvaikeuksista, psykososiaalisista ongelmista tai mielenterveyden häiriöistä kärsiville nuorille sekä huomioida maahanmuuttajataustaisten nuorten erityistarpeet.

Vauhkosen ja Salasuon tutkimuksen tulokset kannustavat kohdennettuun tukeen huono-osaisesta taustasta tuleville nuorille ja heidän perheilleen. Sijaishuollossa olleiden korkea todennäköisyys kokea huono-osaisuutta nuorina aikuisina korostaa sijaishuollon kehittämisen tarvetta.

Toukokuussa 2021 päättyvä Mukana-ohjelma on taklannut syrjäytymisen ongelmaa 32 toimenpiteellä, joiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta on mahdollista seurata pitkällä aikavälillä. Ohjelman toimenpiteiden mallinnukset on koottu yhteen verkkosivuille kaikkien hyödynnettäviksi.

Keväällä 2020 alkaneen koronapandemian myötä nuorten työllistymismahdollisuudet ovat Helsingissä heikentyneet selvästi ja nuorten hyvinvoinnista poikkeusaikana on suurta huolta.


Linkkejä:

Kvartti-lehden artikkeli helsinkiläisnuorten ylisukupolvisesta syrjäytymisestä

Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke Mukana-ohjelma 

Mukana-ohjelman toimintamallit