Monikielinen ohjaaja Sabad Yussuf ja rehtori Irina Haahtela esittelevät kuvia, jotka ovat käytössä sanallisen opetuksen tukena.

Monikulttuurinen Keinutien koulu uskoo kielellisesti vastuulliseen pedagogiikkaan – koulussa puhutaan peräti 46 kieltä

Kontulassa sijaitseva Keinutien ala-asteen koulu on yksi Helsingin suurimmista ala-asteista. Oppilaita on yli 600, ja koulussa työskentelee myös koko joukko aikuisia. Koulu erottuu monista muista helsinkiläiskouluista siten, että oppilaista 55 prosenttia on vieraskielisiä. Opetuskieli on suomi.

Suurimmat kieliryhmät ovat arabian-, somalin- ja venäjänkieliset oppilaat, mutta yhteensä koulussa puhutaan 46 kieltä. Huimat 330 lasta opiskelee Keinutiellä tänä vuonna suomea toisena kielenä. Koulussa työskentelee neljä S2-opettajaa.

- Koulussamme on tulkkauspuhelimet käytössä. Tämä on Kaskon kokeilu, jonka toivotaan jatkuvan, rehtori Irina Haahtela kertoo ja esittelee Youpret-sovellusta kännykästään.

Hän on hetkeä aiemmin soittanut tulkkaussovelluksen avulla somalinkielisille vanhemmille Somaliaan selvittääkseen, miksi yksi oppilaista ei ole saapunut kouluun. Oppilaiden huoltajista osa ei pysty operoimaan Wilmassa, sillä he eivät osaa suomea eivätkä aina ole lukutaitoisiakaan.

Kuvatukea ja selkosuomea

Opettajat käyttävät Keinutiellä opetuksessa paljon kuvatukea: piirroskuvien avulla oppilaille näytetään, mistä on puhe ja mitä seuraavaksi tehdään. Monikielinen ohjaaja Sabad Yussuf  (kuvassa) esittelee koulussa käytettävää kuvatukea yhdessä Haahtelan kanssa. Oppia on haettu esimerkiksi Ruotsista maailmankuulun jalkapalloilijan Zlatan Ibrahimovićin kotikoulusta Rosengårdsskolanista, jossa kaikki perusasiat esitetään tekstin lisäksi kuvina.
 
Myös selkosuomi on ahkerassa käytössä Keinutiellä sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Haahtela kertoo, että koulun 1. ja 2. luokilla on tänä lukuvuonna 17 valo-oppilasta eli valmistavan opetuksen integraatio-oppilasta. Nämä lapset ovat saapuneet Suomeen alle vuosi sitten.

- Valo-vuoden voi aloittaa jo esikoulussa. Ensimmäisen vuoden aikana tavoitteena on oppia suomen kieltä, Haahtela sanoo.

Kielitietoinen vierailukoulu

Keinutien ala-aste toimii tänä vuonna Helsingin kaupungin kielitietoisena vierailukouluna: kouluun voi mennä tutustumaan kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä. Rehtori kertoo, että koulu ja Kontula asuinalueena ovat selvästi erityisen vetovoimaisia arabian-, somalin- ja venäjänkielisille perheille.

Keinutiellä työskentelee oppilaiden tukena venäjän, arabian ja somalin kielen taitoisia avustajia. Opetettavia kotikieliä on koulussa peräti kahdeksan; kolmen edellä mainitun lisäksi koulussa voi opiskella urdua, viroa, sorania, igboa ja albaniaa.

Timanttitunnit opettavat tunnetaitoja

Keinutien koulussa on useita hyviä käytäntöjä, joita voi suositella muillekin. Haahtela kertoo koulun ”timanttitunneista”, joita vetävät pareittain esimerkiksi kaksi opettajaa, kouluvalmentaja ja opettaja tai kuraattori ja opettaja. Kyse on tunne- ja taitoryhmistä, joihin osallistuu kerrallaan 5-8 lasta oppitunnin aikana. Ryhmissä opitaan taitoja esimerkiksi draaman avulla. Ryhmän vetäjä ei ole koskaan lapsen oma luokanopettaja vaan joku muu.

- Opettajat ehdottavat, ketkä ryhmissä käyvät, ja ilmoitamme asiasta vanhemmille. Timanttiryhmät ovat pyörineet jo useita vuosia, Haahtela selvittää.

Timanttiryhmien lisäksi koulussa toimii tyttöjen ryhmiä, joissa on harjoiteltu tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja esimerkiksi askarreltu ja leivottu. Tänä syksynä suunnitteilla on myös poikien ryhmä. Ryhmiä ovat joinakin vuosina vetäneet myös monikieliset ohjaajat. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan oppilaskunnan kautta, jonka toiminta on avoin kaikille.


Keinutien ala-aste sijaitsee Kontulassa.

Keinutien koulussa myös harrastetaan vapaa-ajalla. Koulun kuoro on avoin kaikille, ja EasySportin kautta kerhoja tulee jokaiselle arkipäivälle. Tilanpuute luo kuitenkin haastetta, sillä iso iltapäiväkerho vie koulun liikuntasalista yhden kolmasosan joka päivä. Loput tilasta jää kerhoille.

Kontula on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman kohdealueista ja myös kaupunkiuudistuskohde. Alueen lasten harrastustoiminnan rakenteita kehitetään asukaslähtöisesti niin, että jokaisella lapsella olisi jatkossa mahdollisuus saada ilmainen tai edullinen harrastus. Lisäksi alueen verkostoja vahvistetaan ja perheille pyritään järjestämään entistä paremmin tukea.

Ensimmäinen kontakti uudessa kotimaassa

Monille Helsinkiin hiljattain asettuneille maahanmuuttajaperheille koulu on ensimmäinen tai ainoa kontakti uudessa, vieraassa maassa. Kouluun luotetaan ja sen apuun turvaudutaan erilaisissa pulmatilanteissa, näin myös Keinutiellä.

- Koulullemme on saavuttu selvittämään esimerkiksi parkkisakkoa tai todistuksen kääntämistä englannin kielelle. Tai on tultu kysymään, mistä saa tietoa suomen kielen kursseista, Haahtela kuvailee hymyillen.

Esimerkkinä koulujen kirjavasta tehtävänkuvasta hän mainitsee tilanteen, jossa vasta Suomeen muuttanut perhe oli juuttunut kotitalonsa hissiin. Perhe ei tiennyt, mistä he saisivat apua, joten he soittivat Haahtelan kännykkään.

Yhdeksän laaja-alaista erityistuen opettajaa

Keinutien koulussa työskentelee yhdeksän laaja-alaista erityistuen opettajaa. Koska heitä on paljon, jokainen voi keskittyä esimerkiksi kolmeen luokkaan kahdeksan sijasta, rehtori kuvailee. Resurssiopettajia ei koulussa ole tänä vuonna yhtään.

Koulussa toimii lisäksi kokopäiväisesti psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja, ja koululääkäri on paikalla kerran viikossa. Keinutiellä työskentelee myös kouluvalmentaja, joka on mukana järjestämässä BuddySchoolia sekä timanttitunteja ja joka koordinoi harrastetoimintaa.

- Koulumme vahvuuksia ovat työyhteisö, kivat lapset ja yhdessä tekemisen meininki, rehtori kehuu.

- Tiedämme haasteet, mutta kaikilla toimijoilla on yhteinen päämäärä: näiden lasten eteen me paiskimme hommia.

Teksti ja kuvat
Nina Dale


JAA