Kamal Khafif ohjaa 1.–9.-luokkalaisia oppilaita arabian kielellä.

”Kärsivällisyys oppilaiden kanssa on nyt äärimmäisen tärkeää” - monikieliset ohjaajat ovat maahanmuuttajaperheiden elintärkeä apu myös poikkeusaikana

- Työ on ollut aika haastavaa ja vaatinut kärsivällisyyttä. Epäselvyyttä ja kysymyksiä on ollut paljon, monikielinen ohjaaja Kamal Khafif kuvailee etäopetuksen ensimmäisiä viikkoja.

Hän työskentelee Jakomäen, Hiidenkiven, Malmin ja Puistolan peruskouluissa sekä Maatullin ja Siltamäen ala-asteilla ohjaajana 1.–9.-luokkalaisille oppilaille, valttikorttinaan arabian kieli. Oppilaat ovat pyytäneet Khafifilta apua muun muassa Google Classroomin käyttöön ja vanhemmat Wilman käyttöön. Haasteena on asioiden selittäminen puhelimitse. Kärsivällisyyttä tarvitaan molemmilta osapuolilta, ja puhelut venyvätkin usein pitkiksi.

Khafif saa päivittäin noin 4–5 puhelua arabiankielistä apua kaipaavilta oppilailta ja näiden vanhemmilta. Lisäksi kännykkään kertyy viestejä, joissa saatetaan esimerkiksi pyytää lisäaikaa tehtävien palautukseen tai pyytää kertomaan opettajalle jotakin.

Osa perheistä on muuttanut Suomeen vasta hiljattain. Khafifin mukaan joidenkin perheiden suomen kielen taito on vielä niin heikko, että tehtävien ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Jos tehtävänantoa ei ymmärrä, voi oppilaan motivaatio olla koetuksella. Siinä kohtaa Khafif puuttuu peliin ja auttaa.

Motivaatiota on, kielitaito voi hidastaa

Poikkeusajan ensimmäisinä päivinä osa oppilaista saattoi Khafifin kokemuksen mukaan luulla, että nyt voisi lomailla. Oppivelvollisuus on kuitenkin täysin voimassa.

- Jos opettaja on antanut tehtäviä ja oppilaat eivät noudata sääntöjä, teemme kuraattorin ja psykologin kanssa yhteistyötä heidän tavoittamisekseen. Olen soittanut opettajan pyynnöstä oppilaille, Khafif kertoo.

Hän arvioi, että Suomessa on riittävästi arabiankielistä tietoa tilanteesta tarjolla. Haasteina ovat pikemminkin muutos toimintatavoissa ja velvollisuuksissa sekä suomen kielen osaaminen.

- Monilla oppilailla on motivaatiota tehdä tehtäviä, mutta he törmäävät seinään, koska eivät ymmärrä suomen kieltä. Tehtävien palautus voi kestää kauan.

Khafif sanoo, että vaikka kulttuurierot voivat olla suuretkin, vaatimustason tulee pysyä kaikilla samana. Koulun henkilökunnan ja vanhempien tulee pitää huolta siitä, ettei yksikään oppilas pääse passivoitumaan ja putoamaan kelkasta. Opettajille hänellä on selkeä viesti:

- Kärsivällisyys oppilaiden kanssa on nyt äärimmäisen tärkeää, hän hymyilee.

Linkki perheiden ja koulun välillä

Siltamäen ala-asteen opettajalle Jonna Räsäselle Kamal Khafif on ollut suuri apu. Hänen ansiostaan tavoitettiin oppilas, joka ei osallistunut etäopetukseen ja jonka perheeseen ei saatu yhteyttä.

- Nyt oppilas on ollut joka aamu linjoilla. Olen todella helpottunut, Räsänen sanoo ja lisää, että Khafif on auttanut suuresti myös opastamalla perheitä Wilman käytössä.

Räsänen kertoo, että osalla lapsista on ollut selvästi haasteita arjen rytmittämisessä tai liikaa kännykällä pelaamista. Hän avaa joka aamu linjat oppilaille puoli yhdeksältä, jolloin on mahdollista saada tukiopetusta tai vain jutella opettajan kanssa. Puoli kymmeneltä alkaa koko luokan videokokoontuminen, johon kaikilla on velvollisuus osallistua.

- Opetan sitten uuden asian, ja teemme esimerkiksi matematiikkaa yhdessä.


Jonna Räsänen opettaa oppilaitaan nyt etäyhteydellä.

Osa lapsista saattaa jäädä linjoille moneksi tunniksi voidakseen olla yhteydessä muihin.

- Suurimmasta osasta on tylsää, kun ei pääse kouluun. Ennen oli ”tylsää, kun pitää mennä kouluun” ja nyt onkin toisinpäin, Räsänen naurahtaa.

”Monet ovat yksin kotona paljon”

Helsingissä työskentelee yhteensä 16 monikielistä ohjaajaa, joista yhdeksän toimii peruskouluissa, viisi varhaiskasvatuksessa ja kaksi lukioissa. Ohjaajien työkielet ovat arabia, somali, persia, venäjä, englanti ja suomi.

Jama Isse työskentelee monikielisenä ohjaajana Vuosaaren lukiossa, Helsingin kielilukiossa ja Helsingin medialukiossa. Hän auttaa erityisesti somalinkielisiä opiskelijoita perheineen.

- Ensimmäiset kaksi viikkoa nuoret ajattelivat, että tämä on tosi kivaa. Nyt ajattelu on muuttunut, Isse kertoo nuorten tunnelmia poikkeusoloista.

Yksinäisyys tuntuu vaivaavan monia. Sosiaalisen eristäytymisen aikana perheet ovat sulkeutuneet koteihinsa, eivätkä nuoret voi juurikaan tavata toisiaan.

- Minua pelottaa, että he syrjäytyvät tässä. Monet ovat yksin kotona paljon. Eniten olen huolissani niistä, joilla on mennyt jo ennenkin vähän huonommin, Isse sanoo.

Hän motivoi opiskelijoita yhdessä opojen ja kuraattoreiden kanssa jatkuvasti, jotta kenenkään opinnot eivät keskeytyisi. Isse on myös sanonut opiskelijoille, että he voivat soittaa hänelle iltakahdeksaan asti. Myös vanhemmat ovat soitelleet somalinkieliselle ohjaajalle, jos heillä on ollut huoli nuorestaan.

Ikävä normaaliin arkeen

Isse pitää nuoriin ja näiden perheisiin yhteyttä puhelimitse sekä Whatsappin, Snapchatin ja videokokoontumisten välityksellä.

- Monet maahanmuuttajat tarvitsevat apua tehtävissä. Normaalisti he saattavat käydä moskeijassa tai kerhossa esimerkiksi matematiikan tukiopetuksessa. Nyt tämä ei ole mahdollista, eikä opettaja ole vieressä tukemassa.

Nuoria huolestuttavat poikkeustilanteessa kesätöiden kohtalo ja se, ettei kavereita voi nähdä.

- Yksi nuori sanoi, ettei ole oikeastaan koskaan syönyt kouluruokaa. Nyt hän voisi syödä sitä joka päivä. Nuorilla on ikävä kaikkea normaalia, Isse sanoo.
Hän kertoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa helpottamalla heidän työtään kieli- ja kulttuurimuurien ylittämisessä. Issella on myös hyvät kontaktit etsivään nuorisotyöhön, jolla on poikkeusaikana suuri merkitys.

Isse kehuu opettajia, jotka ”tekevät loistavaa työtä vaikeassa tilanteessa”. Opettajat ovat pyytäneet häntä tavoittelemaan nuoria, jos nämä he eivät ole palauttaneet tehtäviään, ilmestyneet videotapaamisiin tai vastanneet yhteydenottoihin. Jos nuori on alle 18-vuotias, Isse on ottanut yhteyden huoltajiin ja tiedustellut poissaolon syytä.

Läsnäolo videon välityksellä

Helsingin medialukiossa Tapanilassa suomea toisena kielenä opettava Juhani Timonen sanoo, että suurin haaste etäopetuksessa on se, ettei opiskelijoita voi nyt nähdä. Hän on opetuksessaan päätynyt pitämään lukujärjestyksen mukaisesti tunteja niin, että joka tunnin alussa kokoonnutaan yhteiseen videotapaamiseen. Jos opiskelijaa ei näy linjoilla, hänelle tulee poissaolomerkintä.

- Osa tarvitsi aluksi vähän herättelyä tähän, mutta nyt on alkanut sujua paremmin. Suurimmalta osalta opinnot sujuvat hyvin.

Timosen mukaan nuoria on tosin vaikea saada pitämään videokameroitaan päällä, ja he ovat arkoja pyytämään apua videon välityksellä. Normaalitilanteessa opettaja kiertää luokassa, jolloin opiskelijat kysyvät herkemmin neuvoa.


Medialukion opiskelijoita arkistokuvassa. Nyt he opiskelevat kotoa käsin. Kuva: Jefunne Gimpel

- Opiskelijan ajankäyttö, opiskelijataidot sekä opiskelun mahdollistavat olosuhteet kotona, hän luettelee etäopiskelussa ilmaantuneita haasteita.

Varsinaisia huolia ei ole ainakaan toistaiseksi noussut esiin. Timosen mielestä poikkeusajassa on kuitenkin vaarana se, että opiskelijat joutuvat eriarvoiseen asemaan keskenään.

- Kirjastot ovat kiinni, eikä aineenopettaja voi oikein tietää kotioloista mitään. Esimerkiksi etäkokeissa tämä voi korostua: onko kotona rauhallista ja pystyykö siellä keskittymään, Timonen pohtii.

Apua ja tukea on saatavilla

Helsingin kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on se, että kaikilla helsinkiläisillä on yhdenvertaiset ja saavutettavat mahdollisuudet kasvatukseen, koulutukseen ja työelämään. Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahankkeen tärkeinä tavoitteina ovat muun muassa se, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi sosiaalisia suhteita ja turvallinen aikuinen elämässään. Toisen asteen koulutus halutaan turvata kaikille, eikä lapsuusajan köyhyys saisi määrittää nuoren mahdollisuuksia. Poikkeusolot asettavat uudenlaisia haasteita myös syrjäytymisen ehkäisylle.

- Nuoret eivät välttämättä osaa kertoa mielenterveydestään, mutta puhuvat siitä, miten on tylsää, ja yksinäisyys tulee keskusteluista ilmi. Moni on odottanut matkaa sukulaisten luo, mikä ei nyt toteudukaan. Tunnelma saattaa olla kireänä perheissä nyt, Jama Isse kuvailee.

Hän on ohjannut apua tarvitsevia monilapsisia perheitä myös peruskoulun monikielisten ohjaajien luo. Lisäksi hän on informoinut nuoria mielenterveyspalveluista Myllypurossa sekä opiskelijahuollon palveluista.

Issea pelottaa, että nuorten päihteidenkäyttö kasvaa, kun järkevää tekemistä ei ole. Ulkona oleilu voi pahimmillaan johtaa ”tyhmyyksien keksimiseen” yhdessä.

Hän on kannustanut nuoria sanomalla, että maailma on kärsinyt vastaavanlaisista kulkutaudeista aiemminkin ja että tästä kyllä selvitään.

- Nyt pitää vain kuunnella ohjeet, pysyä kotona ja tehdä kaikki mitä sanotaan.


Linkit:
Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma (Make)
Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke – Mukana-ohjelma
Helsingin Nuorten chatti -palvelu
Mieppi – tukea mielen hyvinvointiin matalalla kynnyksellä