Kaisa Peltonen ottaa oppilaita vastaan Isolla Roobertinkadulla.

Kriisityötä tekevä kuraattori: Monet maahanmuuttajaoppilaat kärsivät lomien aikana yksinäisyydestä

Kaisa Peltonen ei tee aivan tavallista kuraattorin työtä, sillä hänen työpaikkansa Eiran aikuislukio on aivan erityinen. Suurin osa lukion peruskoululinjaa käyvistä oppilaista on iältään 18-21-vuotiaita eli aikuisia. He tulevat lukuisista eri maista ja ovat päätyneet eri teitä Suomeen.

Peltosen mukaan monet oppilaista eivät ole koskaan aiemmin käyneet koulua, joten opetuksessa on lähdettävä aivan perusasioista. Osaa sodan ja kriisien runtelemista maista saapuneista lapsista ja nuorista vanhemmat ovat opettaneet kotona.

- Toissa vuonna kouluun otettiin paljon turvapaikanhakijoita. Traumakokemukset ovat tosi lähellä. Se tuska, jota nuoret kokevat, kun he ovat tässä maassa eivätkä voi tehdä mitään. Se on alkanut nyt näkyä stressinä, Kaisa Peltonen kertoo.

Kuraattori kuvailee, miten oppilaat saattavat saada synnyinmaastaan järkyttäviä uutisia läheisistään kesken koulupäivän. Tieto liikkuu internetin ja sosiaalisen median ansiosta sekunneissa, ja oman kännykän ruudulta on voitu nähdä traumaattisia videoita iskussa silpoutuneista omaisista.

Peltonen onkin kuraattorin työssään viime aikoina joutunut työskentelemään ”psykologina” ja tekemään kriisityötä. Vaikka tarvetta olisi, moni maahanmuuttajaoppilaista ei halua mennä oikean psykologin puheille, koska pelkää leimautumista.

Asunnottomuus suuri ongelma

Raskaat, väkivaltaiset kokemukset kotimaassa ja huoli taakse jääneistä omaisista eivät kuitenkaan ole nuorten ainoa ongelma. Monet Eiran aikuislukion oppilaat ovat kärsineet Suomeen saavuttuaan asunnottomuudesta, mikä lisää heidän stressiään.

- Esimerkiksi Hoas ei ole hyväksynyt heitä hakijoiksi: heitä ei käsitellä opiskelijoina, koska he ovat aikuislukiossa perusopetuksessa. He ovat väliinputoajia, Peltonen kuvailee.
 
Hän kertoo, miten maahanmuuttajat tulevat epätoivoisina ja itkien asuntonäytöistä, koska heillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada itselleen omaa kotia: muut asuntoa katsoneet olivat työssäkäyviä ihmisiä, kun he eivät osaa vielä suomen kieltäkään.

Erityisesti nuorilla miehillä on voinut olla lähtömaassaan korkea asema. Suomeen saavuttuaan he ovatkin yhtäkkiä ilman minkäänlaista statusta ja monessa suhteessa yhteiskunnan alinta kastia: he eivät saa töitä eivätkä asuntoa.

Jotkut nuoret ovat olleet asunnottomina jopa seitsemän kuukautta ja majailleet ystävien nurkissa, moskeijassa, kaduilla tai päihderiippuvaisten yömajoissa, Peltonen kuvailee. Silti joka aamu he ovat saapuneet sinnikkäästi kouluun oppimaan.

Rasismin ruma nousu

Eiran aikuislukion peruskoululinjalla opiskelee noin 450 oppilasta 90 maasta. Kuraattori Peltosen mukaan oppilaat ovat kokeneet viime aikoina entistä enemmän rasismia. Erityisesti viime talven Oulun väkivaltatapaukset aiheuttivat rasistisen aallon myös Helsingissä.

- Helsingissä kohdattiin tosi paljon pahaa. Niin sanottujen perusrasistien lisäksi myös tavalliset ihmiset liittyivät tähän. Oppilaat kokivat koulumatkoillaan tönimistä ja taklaamista muun muassa rautatieasemalla. Sitä tekivät tavalliset työmatkalaiset.

Peltonen kertoo, miten tuiki tavallisen näköiset suomalaiset huusivat oppilaita kadulla ”raiskaajiksi” ja ”pedofiileiksi” ja miten vihaa lietsottiin sosiaalisessa mediassa.

- Se oli todella pelottavaa aikaa meidän oppilaille. Kukaan ei tullut yksin kouluun joululoman jälkeen. He eivät uskaltaneet tulla kouluun yksin, vaan olivat sopineet yhdessä kulkemisesta.

Kuraattorin kokemuksen mukaan rasismi silminnähden kiihtyi Oulun tapausten jälkeen, vaikka oppilaitoksen nuorilla ei ollut mitään osaa eikä arpaa tapahtumiin.

Kun saisi edes yhden ystävän

Ulkomailta muuttaneet nuoret kokevat Suomessa valitettavan usein yksinäisyyttä. Moni on saapunut uuteen kotimaahan yksin eikä tunne täällä ketään.

Suomalaisiin ei välttämättä ole helppo tutustua. Kuraattori kertoo esimerkin oppilaasta, joka tervehtii kuntosalilla käydessään joka kerta itselleen tuntemattomia ihmisiä. Miehet eivät kuitenkaan vastaa hänelle.

Peltonen korostaa, että nuorille tulisi tarjota matalan kynnyksen harrastamista, koska harrastusten kautta he voisivat löytää ystäviä. Hän mainitsee lisäksi hyvinä toimintatapoina Helsingin Diakonissalaitoksen Amigo-mentoroinnin sekä SPR:n ystävätoiminnan. Molemmissa nuoren on mahdollista tutustua turvalliseen aikuiseen ja viettää aikaa hänen kanssaan. SPR tarjoaa myös Nuori nuorelle -ystävätoimintaa, jonka tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

- Yksi oppilas sanoi minulle, että ”jos saisin yhden ystävän, olisin onnellinen”. Iällä tai sukupuolella ei olisi väliä, kunhan olisi joku, kuraattori painottaa.

Koulun lomien aikana Peltonen kokee erityistä huolta oppilaistaan. Pelkästään viikonloput voivat olla vaikeita Suomeen vasta muuttaneille yksinäisille maahanmuuttajanuorille, viikkokausia jatkuvasta kesälomasta puhumattakaan.

- Jos viikonloppuna ei tee muuta kuin käy kaupassa eikä tapaa ketään muita ihmisiä, miten selviää pitkistä lomista? Nuoret tarvitsevat kontakteja eli ystäviä - ketä tahansa, joka kuuntelee, jonka kanssa voi jutella ja käydä vaikkapa kävelyllä.

Jokaiselle sosiaalisia suhteita ja koulutus

Helsinki ottaa nuorten syrjäytymisriskin vakavasti, ja siksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä ja eriarvoisuutta vähentävä Mukana-ohjelma on yksi kaupungin strategiahankkeista. Yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden puuttuminen on tunnistettu ohjelmassa yhdeksi syrjäytymisriskiä aiheuttavaksi tekijäksi, johon pyritään vaikuttamaan.

Ohjelman toimenpiteissä huomioidaan myös ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ja heidän perheensä, jotta jokainen helsinkiläisnuori saisi sosiaalisia suhteita ja jatkaisi opintoja peruskoulun jälkeen. Kaupungissa kehitetään lisäksi uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi.

Teksti ja kuva
Nina Dale

Mukana-ohjelma Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke


JAA