Saana Saarikivi ja Sanela Pehlivanović pilotoivat Islannin mallia Helsingissä.

Mellunkylän aluetta kehitetään asukaslähtöisesti – tavoitteina eriarvoisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin lisääntyminen

Helsinki panostaa Mellunkylään ja rakentaa alueelle uudenlaista vapaa-ajan toimintaa lapsille, jotta yksikään ei jäisi yksin tai muiden ulkopuolelle. Mellunkylä on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoisuutta vähentävän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman kohdealueista ja myös kaupunkiuudistuskohde.

Projektikoordinaattorit Saana Saarikivi ja Sanela Pehlivanović aloittivat kesällä työnsä. Heidän tehtävänään on kehittää Mellunkylässä asuvien lasten harrastustoiminnan rakenteita niin, että kaikilla olisi tasapuolisesti mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan. Tavoitteena on, että jokainen alueen 1.-2.-luokkalainen osallistuu jatkossa iltapäivätoimintaan ja jokaisella 3.-4.-luokkalaisella on säännöllinen harrastus.

- Harrastamisen kautta lapset ja nuoret voivat myös solmia ystävyyssuhteita ja viettää aikaa valvotusti turvallisen aikuisen seurassa, Saarikivi ja Pehlivanović kertovat.

Koordinaattorit pilotoivat niin sanottua Islannin mallia Helsingissä. Kehitystoiminta on tutkimusperustaista, ja alueen koululaisille järjestetään kolmivaiheinen Mukana-kysely, jonka ensimmäinen osa toteutetaan tänä syksynä. Saarikivi ja Pehlivanović jalkauttavat kyselyn alueen kouluihin ja käyvät tuloksia läpi vanhempainilloissa sekä alueen toimijoiden kanssa. Koululaiskyselyn tulosten sekä yhdessä vanhempien kanssa asetettujen tavoitteiden pohjalta palveluja kehitetään asukaslähtöisesti entistä paremmiksi.

Kontulan ostoskeskuksen toisessa kerroksessa avautui alkusyksyllä uusi tila, jossa on erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille koulutus- ja työllisyyspalveluja sekä työpaja- ja vapaa-ajantoimintaa. Nuoret saivat itse maalata tilan seinät sekä sisustaa tilan mieleisekseen. Nuoret ovat luvanneet keksiä tilalle myös nimen.

Monimuotoinen Mellunkylä

Monimuotoisessa Mellunkylässä työskentelee kaupungin toimijoiden lisäksi paljon muitakin – verkostoja, järjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, kieliyhteisöjä, yrityksiä jne. Saarikiven ja Pehlivanovićin tehtävänä on vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja miettiä alueen toimijoiden kanssa yhdessä sitä, miten toimintaa ja yhteistyötä voidaan vielä entisestään parantaa. Koordinaattorit myös tapaavat asukkaita erilaissa tilaisuuksissa ja huolehtivat siitä, että asukkaiden ääni pääsee kuuluviin.

Saarikivi ja Pehlivanović korostavat, että kyseessä ei ole perinteinen hanke, vaan Helsingin kaupungin ohjelma, jossa etsitään alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa ratkaisuja sekä luodaan uutta alueella. Osa uudistuksista kantaa hedelmää mahdollisesti vasta vuosien kuluttua: jos ylisukupolvinen syrjäytyminen alueella vähenee, toimenpiteet ovat vaikuttaneet toivotulla tavalla.

- Tarkoituksena on luoda suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä, joka jäisi elämään, kun työmme loppuu. Muutoksen kohteena ei ole yksittäinen yksilö vaan järjestelmä ja rakenne. Jos tässä onnistutaan, se auttaa myös yksilöitä, kaksikko tiivistää.

Teksti ja kuva
Nina Dale

Lisätiedot:
Saana Saarikivi, puh. 09 310 25211, saana.saarikivi@hel.fi
Sanela Pehlivanović, puh. 09 310 25582, sanela.pehlivanovic@hel.fi


JAA