Aineenopettaja Jyrki Mery, Me-koulukehittäjä Sini Enqvist ja rehtori Lasse Latomäki työskentelevät Malmin peruskoulussa. Meryn sylissä myös koulun kilpikonna Leevi. Kuva: Nina Dale

”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa” - Malmi-ryhmässä nuoret puhuvat luottamuksellisesti tunteistaan

Malmin peruskoulussa kokoontuu aamuisin kerran viikossa ennen koulupäivän alkua tärkeä nuorten ryhmä yhteiselle aamupalalle. Kyseessä on yläkoululaisille suunnattu keskusteluryhmä, jonka jäsenet ovat vaarassa ajautua elämässään hankaluuksiin.

Erityisopettaja on valinnut ryhmän 6.-9.-luokkalaiset jäsenet. Näillä oppilailla on paljon poissaoloja, heillä on heikko motivaatio koulunkäyntiin, ja he oireilevat vapaa-ajalla väkivallalla, rikoksilla tai päihteiden käytöllä. Monella kotiolot ovat haastavat.

Kolme turvallista aikuista

Malmi-ryhmässä nuoret pääsevät puhumaan asioistaan ja tunteistaan turvallisille aikuisille luottamuksella. Tänä syksynä toimintansa aloittanut ryhmä on Helsingin kaupungin Me-koulukehittämistä. Ryhmässä on aina paikalla yksi koulun opettaja, Me-koulukehittäjä sekä Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten ohjaaja.

- Olen ollut 20 vuotta opettajana, enkä ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen näiden nuorten puhuvan tunteistaan, Malmin peruskoulussa työskentelevä aineenopettaja Jyrki Mery sanoo.


Oppilaat ovat saaneet itse sisustaa historian ja yhteiskuntaopin luokan mieleisekseen. Pulpetteja ei ole.

Kaksi tuntia kestävässä tapaamisessa keskustellaan aina etukäteen valitusta aiheesta. Nuorten ja aikuisten välinen luottamus rakentuu dialogisesta työotteesta, jossa myös ohjaajat ovat valmiita jakamaan asioita omasta elämästään. Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten ohjaajalla on itsellään rankka menneisyys, ja hän toimii vertaistukihenkilönä ryhmän nuorille.

- Ryhmässä tuetaan oman toiminnan ja omien tunteiden tunnistamista ja niistä oppimista, Malmin peruskoulun rehtori Lasse Latomäki sanoo.

Aamurutiinien harjoittelua

Tapaamisissa pureudutaan oppilaiden arkeen ja koulunkäyntiin. Toiminnan tavoitteena on estää koulupudokkuutta.

Nuoret valmistavat ryhmässä yhdessä aikuisten kanssa aamiaista ja harjoittelevat näin aamurutiineja ja kouluun saapumista. Malmi-ryhmän jäsenillä on kaikilla ollut aiemmin suuria vaikeuksia pelkästään kouluun tulemisessa. Ryhmä on jo muuttanut asiaa, sillä pojat todella saapuvat viikoittain paikalle, eivätkä ole myöhässä.

Näin oppilaat ovat itse kuvailleet ryhmän toimintaa:

- Voi puhuu vapaasti.
- Voi avautuu turvallisesti.
- Vaik joutuu herää aikasin, on silti rentoo tulla jo aamulla kouluun.
- Voi puhuu ongelmista ja heittää höpölöpöä.
- Voi puhuu vapaasti aikuisten kaa vaik päihteistä ja perseilystä (=sekoilusta ja rikoksista).


Malmin peruskoulu toimii kolmessa toimipisteessä. Kuvassa Talvela, jossa opiskelevat 5.-9.-luokkalaiset.

Tähän mennessä keskusteluissa on käsitelty esimerkiksi perhesuhteita, kaverisuhteita, päihteitä, rikoksia, tunteita, rooleja, käyttäytymismalleja ja kotoa periytyviä asenteita. Kaikki aiheet sidotaan tavalla tai toisella kouluun.

Kova tarve puhua

Opettajat ovat olleet mykistyneitä Malmi-ryhmän menestyksestä: nuoret ovat sitoutuneet ryhmän toimintaan, koska tietävät, että ryhmässä heitä sekä kuunnellaan että kunnioitetaan. Oppilailla on selvästi kova tarve puhua.

Malmin peruskoulu on yksi Helsingin kolmesta Me-koulusta, ja aamuisin kokoontuva Malmi-ryhmä on osa Me-koulukehittämistä. Me-kouluissa kehitetään yhdessä koulun henkilökunnan kanssa kokeilevia toimintatapoja, joilla pyritään ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Onnistuessaan toimintatavat voidaan mallintaa ja levittää myös muihin helsinkiläiskouluihin.


Koulun seiniä koristavat seinämaalaukset, jotka tehtiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.

Me-koulut ovat yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoistumista vähentävän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman toimenpiteistä. Ohjelman toimenpiteillä tavoitellaan muun muassa sitä, että jokaisella nuorella olisi ainakin yksi turvallinen aikuinen elämässään ja että jokainen nuori saisi peruskoulun jälkeisen koulutuksen.


JAA