Helsingin kuvataidelukion opiskelijoita valokuvanäyttelyssä opettajansa kanssa.

Lukioilla valtakunnalliset opetussuunnitelmat – paljon käytännön päätäntävaltaa jää kouluille

Viime syksystä asti lukioissa on opiskeltu uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Lukioissa opetussuunnitelmasta puhutaan tuttavallisemmin lyhenteellä lops.

Uudistuksen avulla lukioita halutaan kehittää siten, että opiskelu tukee hyvinvointia, antaa aiempaa enemmän valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään sekä tukee yksilöllisyyttä. Kuinka hyvin lukioon hakeutuvan tulee tuntea uusi opetussuunnitelma?

Äidinkielen opettaja Maarit Nopsanen Helsingin kuvataidelukiosta kertoo, että tulevalle opiskelijalle opetussuunnitelmaa merkityksellisempää on ottaa selvää ja pohtia, mikä häntä oikeasti kiinnostaa.

Kaikki lukiot toteuttavat Opetushallituksen opetussuunnitelmaa, mutta erityistehtävän lukioilla on omat painotuksensa. Nopsanen muistuttaa, että oman lukion lisäksi opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan jossakin toisessa lukiossa. Kuvataidelukion läheinen kampuskoulu on Kallion lukio, jossa osa opiskelijoista käy suorittamassa esimerkiksi joitakin kieliopintoja.

Yli oppiaineiden rajojen

Maan hallituksen tavoitteena on, että 2030 puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Korkeakoulujen sisäänotossa ylioppilastodistuksen painoarvo korostuu.

Uusi opetussuunnitelma korostaa lukiolaisten opiskelumotivaatiota ja opintojen mielekkyyttä. Koulutuksen laatua ja oppimistuloksia halutaan vahvistaa.

Opintojaksot voivat olla aiempaa laajempia ja oppiainerajat ylittäviä. Opiskelijoille halutaan laaja-alaista osaamista. Nopsanen kertoo, että jo ennen nykyistä lopsia eri oppiaineissa on tehty yhteistyötä, mutta uuden opetussuunnitelman mukainen on esimerkiksi koko vuoden kestävä mediatiimin opintojakso. Sitä ohjaavat elokuvan, valokuvauksen ja äidinkielen opettajat. Aiemmin mediatiimiä pyöritettiin kerhomuotoisena.

Eri oppiaineita yhdistettiin myös, kun syksyn koeviikolla ryhmäläiset vierailivat Valokuvataiteen museossa tutustumassa poliittiseen valokuvaan.


Maarit Nopsanen kertoo lähtevänsä opiskelijoidensa kanssa usein koulun ulkopuolelle, mutta myös koululle kutsutaan vierailijoita muun muassa vuorovaikutuksen taitoja syventämään.

Kurssien sijaan moduuleja ja opintojaksoja

Lukio-opinnot koostuvat nykyään moduuleista ja opintopisteistä. Pakollisista opinnoista muodostuu 1–4 opintopisteen moduuleja, kokonaisuuksia, joista lukiot voivat rakentaa mieleisiään opintojaksoja. Moduulit vastaavat suurin piirtein aiempia kursseja.

Sekä pakolliset että valinnaiset opinnot ovat yleensä kahden opintopisteen moduuleja. Opetusta lukioissa on uuden opetussuunnitelman aikana yhtä paljon kuin aiemmin.

Nopsanen vertaa nykyisiä moduuleja Lego-palikoihin. Hänen mielestään moduulien joustavuus on tuonut mukanaan paljon hyvää. Kuvataidelukiossa esimerkiksi äidinkielen opintoihin kuuluvista vuorovaikutusopinnoista saatiin hyvä kokonaisuus siirtämällä kakkosvuoden moduuli ensimmäisen vuoden opintojen yhteyteen.

– Näin pääsemme syventymään vuorovaikutukseen laajasti, Nopsanen kertoo.

Hyvinvointiin runsaasti huomiota

Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta on puhuttu erityisen paljon korona-aikaan, kun opintoja on suoritettu yksin etäyhteyksin. Nuorista on oltu huolissaan ympäri Suomen.

Oireilua on huomattu myös kuvataidelukiossa. Opetussuunnitelman korostama hyvinvoinnista huolehtiminen on toisin sanoen nyt äärimmäisen ajankohtaista.

Nopsanen kertoo, että opiskelijan omaa jaksamista ja vaikkapa ahdistumista on päästy pohtimaan myös äidinkielen oppituntien aikana. Tunnereaktiot ovat olleet esillä esimerkiksi pienryhmissä. Hän sanoo, että koulun arjessa tehdään paljon yhteistyötä erityisopettajan, kuraattorin ja psykologin kanssa. Opiskelijat ovat ottaneet omakseen esimerkiksi heidän järjestämänsä vapaamuotoiset tapaamiset, kuten tsemppisuffet.

Nopsasen mielestä on vielä liian aikaista sanoa, kuinka hyvin uusi opetussuunnitelma käytännössä pidemmän päälle toimii – sen mukaan on menty vasta vajaa lukukausi. Hän pohtii, että vaikka kulloisellakin opetussuunnitelmalla on iso merkitys, se on loppupeleissä kuitenkin raami, jonka sisällä opettajille ja opiskelijoille jää paljon erilaisia mahdollisuuksia opettaa ja opiskella.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho

Pääkuva: Helsingin kuvataidelukion opiskelijat Arina Maslennikova, Jasmin Ponsi ja Ida Arponen tutustuvat Suomen valokuvataiteen museon näyttelyyn yhdessä opettajansa Maarit Nopsasen kanssa.