Stella Kaprio työskentelee heinäkuussa Leikkipuisto Ruoholahdessa. Alma lukee mieluusti akkareita.

Nuori esikuva voi innostaa kirjan pariin – leikkipuistonuoret Stella ja Eveliina lukevat lapsille puistoissa

Älylaitteet vievät yhä enemmän aikaa lasten elämässä, ja perinteinen harrastus – lukeminen – on vähentynyt. Yhä useammin lapsi tai nuori tarttuu kirjaa mieluummin kännykkään, pelaa konsolipelejä tai katsoo Youtube-videoita tai Netflixiä.

Helsinkiläisissä leikkipuistoissa kannustetaan lapsia lukemaan, ja useissa puistoissa lapset eivät saa käyttää älylaitteita leikkipuistotoiminnan aikana. Sen sijaan puistoista löytyy niin leikki-ikäisille kuin koululaisillekin sopivia kirjoja luettaviksi.

Leikkipuistonuoret ovat tänä kesänä lukeneet lapsille puistoissa. Leikkipuisto Ruoholahdessa lapsille lukee heinäkuun aikana satukirjoja Stella Kaprio, 17, ja Leikkipuisto Kurranummessa Eveliina Tuomaala, 17.

- Lukeminen lisää luovuutta, kehittää äidinkieltä, auttaa pärjäämään koulussa ja auttaa oppimaan muita kieliä, Kaprio sekä Ruoholahden leikkipuiston ohjaajat Paula Kallunki ja Henna Romo luettelevat.


Eveliina Tuomaala luki lapsille Leikkipuisto Kurranummen pihalla.

Lisäksi lukeminen kasvattaa itseluottamusta, auttaa kommunikoinnissa muiden ihmisten kanssa, opettaa ymmärrystä erilaisia maailmoja kohtaan ja lisää myötätuntoa, kolmikko jatkaa.

- Ja lukeminen on hauskaa! Stella Kaprio lisää.

Jännittävä kirjastoauto

Lukeminen ja kirjat ovat tärkeä osa monien helsinkiläisleikkipuistojen arkea. Leikkipuisto Ruoholahdessa on kesäisenä perjantaina lastenkirjojen vaihtopäivä, eli puistoon voi tuoda kotoa kirjan, jonka vaihtaa sitten itselleen uuteen. Edellisellä viikolla puistossa järjestettiin lapsille loruongintaa, jossa kalastettiin loruja.

- Lapset tykkäsivät siitä tosi paljon, Romo kehuu.

Sekä Ruoholahden että Kurranummen leikkipuisto tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten kirjastojen kanssa lukemisen lisäämiseksi ja lasten lukutaidon parantamiseksi. Kirjastoissa vieraillaan yhdessä lasten kanssa, ja kirjastojen työntekijät käyvät puistoissa lukemassa.

- Meillä on hyvä kirjastoyhteistyö. Haemme kirjastosta puistoon kirjoja, ja kirjaston työntekijä on pitänyt lapsille lorutuokioita ja koululaisille kirjavinkkausta. Heillä on se ammattitaito, jota tarvitaan, Kurranummen leikkipuiston ohjaaja Anna Kaikkonen kertoo.


Alma tutki vaihdettavia kirjoja Ruoholahdessa. Hänen lempikirjansa on Dunne-kirja. "Se kertoo tytöstä, jolla on vain isä."

Kesällä lapset ovat päässeet vierailemaan myös kirjastoautossa, mikä on ollut monelle jännittävä, uusi kokemus.

Kurranummessa lapsille on järjestetty sadutusta ja satupiknikiä sekä vauvolle satuhierontaa. Leikkitoiminnan kerhossa luetaan lapsille säännöllisesti. Näin tehdään myös Ruoholahdessa.

- Pyrimme lukemaan lapsille joka päivä kerhoissa. Pienten kerhoissa on rauhoittavia lukuhetkiä, kun siirrytään ulos tai sisätiloihin, Paula Kallunki kertoo.

Koululaiset haluavat tietysti lukea itse. Pojat lukevat Ruoholahdessa paljon Aku Ankkoja, ja jotkut lapset tuovat omia kirjoja mukanaan puistoon. Sekä poikien että tyttöjen suosikkikirjoja ovat tällä hetkellä esimerkiksi Harry Potterit ja Kissasoturit-sarja, jotka mainitaan molemmissa leikkipuistoissa.

Lukutaidon taso vaikuttaa elämässä menestymiseen

Leikkipuistoissa työskentelevien kokemuksen mukaan vanhemmat lukevat lapsilleen nykyisin vähemmän kuin ennen. Samaa tukee tutkimus: vuonna 2018 tehdyn, päiväkotilapsiin kohdistuneen suomalaistutkimuksen mukaan vain reilu 30 prosenttia äideistä luki 2–3-vuotiaille lapsille ja isistä alle 25 prosenttia.

Tutkimuksissa on havaittu, että entistä useammat vanhemmat eivät itse pidä lukemisesta ja asenne voi tarttua lapseen. Samaan aikaan lasten lukeminen on vähentynyt. Vaikka perheiden välillä on toki eroja, ongelma on koko Suomen yhteinen ja tunnistettu myös Helsingissä.


Kirjat ovat osa monien leikkipuistojen arkea.

Lukemisen lisääminen on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman toimenpiteistä. Koulu- ja kirjastojärjestelmämme ehkäisevät lasten eriarvoisuutta lukutaidossa, mutta myös koti on ratkaisevassa asemassa.

- Sillä on sanavaraston ja äidinkielen osaamisen kanssa iso merkitys, onko kotona luettu vai ei, Anna Kaikkonen sanoo.

Hän neuvoo, että kirjastojen kautta saa hyviä vinkkejä siitä, millaiset kirjat sopivat eri ikäisille lapsille.

Vanhempien esimerkillä on suuri voima. Älypuhelin kädessä elävän vanhemman lapsesta kasvaa todennäköisesti älypuhelin kädessä elävä lapsi. Toisaalta esimerkki toimii myös kirjojen maailmassa: kotona kirja kädessä istuvan vanhemman lapsi tarttuu myös itse herkemmin kirjaan.

Henna Romon mielestä vanhempien rooli onkin elintärkeä.

- He ovat ne, jotka ovat usein kännykkä kädessä eivätkä näe lasta. Käytöshäiriöistä kärsivät lapset ovat usein samoja lapsia, jotka pelaavat paljon ja myös salaa esimerkiksi öisin. Pelit tehdään koukuttaviksi.


Lukuhetki Ruoholahden leikkipuistossa.

Lukemisen merkitystä ei kannata vähätellä, sillä useiden tutkimusten mukaan lukutaidon taso vaikuttaa yleiseen elämässä menestymiseen. Yksi parhaista tehokkaimmista syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen. Jatkokoulutukseen tarvitaan lukumotivaatiota ja lukuintoa, joita molempia voi kehittää – lukemalla.

Ääneen lukeminen vahvistaa perhettä

Lapselle voi alkaa lukea heti vauva-ajasta lähtien. Näin lukemisesta tulee osa perheen arkea, lapsen sanavarasto moninkertaistuu ja äidinkielen taidot kehittyvät. 2-3-vuotias on jo keskittyvä kuuntelija. Kotona ääneen lukeminen vahvistaa perheen sisäisiä suhteita, ja paljon lukevissa perheissä keskustellaan usein muutenkin enemmän kuin vähän lukevissa perheissä. Iltasaduista muodostuu sekä lapselle että vanhemmalle tärkeä rutiini, yhteinen hetki, jossa rauhoitutaan ennen unta.

Kun lapsi on oppinut lukemaan itse, lapsen lukutaitoa pitää jatkuvasti vahvistaa ja lukemiseen tulee kannustaa lasta.

- Olisi hyvä, että ihmiset näkisivät sen vaivan, että kotona olisi luettavissa muutakin kuin koulukirjoja, Kaikkonen sanoo.

Myös äänikirjoja voi kokeilla osana arkea, esimerkiksi automatkoilla tai puuhastellessa. Lasta ei kannata pakottaa lukemaan jotakin, mikä häntä ei kiinnosta, vaan etsiä yhdessä juuri häntä kiehtova kirjasarja, leikkipuisto-ohjaajat vinkkaavat.

Prinsessasatuja ja dekkareita

Mitä kirjoja leikkipuistonuoret ja leikkipuistojen työntekijät sitten suosittelisivat eri ikäisille lapsille? Mitä he itse ovat pienenä lukeneet ja lukevat nyt?

- Lapsena tykkäsin tosi paljon kaikista prinsessasaduista. Nykyisin tykkään dekkareista, Stella Kaprio kertoo.


Eveliina Tuomaala suosittelee lapsille Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjaa. Anna Kaikkonen tykkää lukea dekkareita.

Eveliina Tuomaala suosittelee Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjaa, koska sitä on helppo lukea ja koska kirjat ovat jännittäviä.

Henna Romo on lukenut lapsena muun muassa Sitä pikkuista Lottaa, Onnelia ja Annelia, Vaahteramäen Eemeliä ja Neiti Etsivä -sarjaa. Stella Kaprio ahmi nuorempana Viisikoita. Paula Kallunki suosittelee pienemmille lapsille esimerkiksi Tatu ja Patu -sarjaa sekä Tomppa- ja Aino-kirjoja. Nykylasten suosikeissa vilisevät Harry Potterin ja Kissasotureiden lisäksi muun muassa Ella-kirjat, Supermarsu, Risto Räppääjät, Puluboit ja Neropatin päiväkirjat.

Teksti ja kuvat
Nina Dale

Linkit:

Mukana-ohjelma - Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke
5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta
Näin luet lapselle


JAA