Alina Suvitie on läsnä oppilaiden elämässä puhelimen ja internetin välityksellä.

Kouluvalmentaja kuuntelee oppilasta nyt etäyhteydellä – turvallinen aikuinen on läsnä lapsen elämässä myös poikkeusaikana

Kun peruskoulut siirtyivät valmiuslain myötä etäopetukseen, joutuivat lapset ja nuoret aivan uuteen tilanteeseen: koulua on käytävä kotoa, eikä koulun tuttuja aikuisia voi nyt tavata.

Kannelmäen peruskoulu ryhtyi heti miettimään, miten sosiaalisen eristäytymisen aikana oppilaita voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin. Koulussa opiskelee peräti 1050 oppilasta.

Neljään erilliseen toimipaikkaan jaetussa suurkoulussa työskentelevät Me-koulukehittäjä Jussi Luoma, kouluvalmentaja Kamal Palani Jafi sekä resurssiopettaja Alina Suvitie. He tekevät oppilaita kohtaavaa työtä yksinomaan kasvatuksellisesta näkökulmasta.

- Työn ytimessä on olla turvallinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella lasta. Vaikka fyysinen kohtaaminen jäi nyt pois, turvallinen aikuinen ei voi kadota lasten elämästä, Luoma painottaa.

Apua koulutehtäviin ja juttuseuraa

Heti kun tieto koulujen sulkeutumisesta tuli, Palani Jafi ja Suvitie lähettivät oppilaille ja näiden vanhemmille viestin, jossa he kertoivat olevansa yhä olemassa lapsia varten.

- Kirjoitin Wilma-viestin huoltajille suomeksi ja englanniksi ja annoin puhelinnumeroni. Painotin sitä, että minuun saa ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä ihan missä tahansa asiassa, 1.-4.-luokkalaisten kanssa Kanteleen toimipisteessä työskentelevä Alina Suvitie kertoo.

Hän on kehottanut opettajia myös vinkkaamaan hänelle oppilaista, jotka saattaisivat olla juttuseuran tai tuen tarpeessa. Kolmen ensimmäisen poikkeuspäivän aikana Suvitie on ollut yhteydessä kymmeniin lapsiin puhelimitse sekä viestien ja videopuheluiden välityksellä.

- Minulla on neljän eri luokan kanssa Whatsapp-ryhmä, joissa on yhteensä noin 70 oppilasta, Suvitie kertoo ja laskee puhelimestaan lisäksi 24 yksityiskeskustelua oppilaiden kanssa ja 11 yhteydenottoa vanhemmilta.

Oppilaiden yhteydenotot ovat olleet sisällöltään hyvin erilaisia. Joku on tarvinnut apua koulutehtäviin, toinen taas on kaivannut juttuseuraa. Suvitie on auttanut oppilaita paljon tehtävien ja etäopetukseen liittyvien hankaluuksien kuten Google Classroomiin kirjautumisen kanssa. Lisäksi hän on jutellut lasten kanssa esimerkiksi ulkoilusta, tauottamisen tärkeydestä ja aamupalan tekemisestä.

Vanhemmilta on tullut kiitosta siitä, että Suvitie on lapsille läsnä. Osa vanhemmista on viestittänyt, että kaikkia lapsia ei kotona opiskeleminen oikein huvita. Vaikeaa on erityisesti sellaisissa perheissä, joissa on pieniä koululaisia eikä vanhemmilla ole etätyömahdollisuutta. Päivät yksin kotona ovat pienille pitkiä.

Kouluvalmentaja siirtyi someen

Kamal Palani Jafi työskentelee normaalisti 5.-9.-luokkalaisten oppilaiden kanssa Runonlaulajantien toimipisteessä. Kun fyysinen kontakti oppilaisiin loppui, hän rakensi nopeasti virtuaalisen läsnäolonsa nuorille. Palani Jafi teki sosiaaliseen mediaan videon, jossa kertoi olevansa tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostitse sekä Instagramin ja Whatsappin välityksellä.

- Monella yhteyttä ottaneella nuorella ei välttämättä ole varsinaisesti asiaa. He haluavat vain varmistaa, että kouluvalmentaja on olemassa, haluavat jauhaa niitä näitä ja kuulla tuttua ääntä ja nähdä kasvot, Palani Jafi kuvailee.


Kamal Palani Jafi keskustelee nyt nuorten kanssa videopuheluiden välityksellä.

Välillä hänellä on ollut nuorten kanssa parikin videopuhelua samanaikaisesti meneillään. Ryhmäkeskusteluissa puolestaan on saattanut olla 4-5 oppilasta kerrallaan.

- Yhteydenpito alkoi ensin niiden nuorten kanssa, joihin oli jo valmiiksi luottamus olemassa. He ovat myös jakaneet yhteystietojani muille.

Palani Jafilla on nyt valmiina 5.- ja 6.-luokkalaisten Whatsapp-ryhmät, joissa on yli 40 lasta kussakin. Seuravaksi hän kokoaa 7.-9.-luokkalaisille omat ryhmänsä.

Tylsistyminen ja yksinäisyys vaivaavat

Varsinaisia huolia ei vielä ensimmäisellä poikkeusviikolla lapsilta kuultu, kertovat sekä Suvitie että Palani Jafi. Lähinnä monia koululaisia tuntui vaivaavan tylsistyminen ja se, ettei kavereita voi nähdä tavalliseen tapaan.

- Monet nuoret ovat vain vailla juttuseuraa. Tässä on meillä aikuisilla tuhannen taalan paikka olla läsnä lasten elämässä, Luoma toteaa.

Jotkut nuoret ovat sanoneet Palani Jafille, etteivät oikein tiedä, mitä koronaviruksesta pitäisi ajatella. Toisia virus pelottaa. Osan yhteydenotoista välittyy yksinäisyys, kun kavereita ei voi tavata ja vanhemmat ovat töissä.

- Olen soittanut ihan muuten vain tietyille nuorille ja kysellyt, mitä heille kuuluu. Samaa kysyisin heiltä kohdatessani heitä koulun käytävillä, Palani Jafi sanoo.

Hän on auttanut nuoria, kun nämä ovat kysyneet apua läksyihin, mutta painottanut, ettei ole opettaja.

- Olen sanonut, että voin auttaa siinä missä osaan ja että voitte rinnastaa minut nuorisotyöntekijään. Olen esimerkiksi vinkannut esitelmän tekoon, mistä kannattaa etsiä tietoa ja minkälaisilla hakusanoilla.

Ensimmäisellä etäkouluviikolla Palani Jafiin oli yhteydessä arviolta 150-200 oppilaasta. Hän sanoo olevansa videopuheluiden puolestapuhuja, koska videot ovat hänen mielestään fyysisen läsnäolon jälkeen paras tapa nähdä toista ihmistä.

- Vaikka tätä kohtaamistyötä tehdään nyt verkossa, sen merkitys ei ole nuorille yhtään pienempi, hän painottaa.

Palani Jafi ja Suvitie tekevät tiivistä yhteistyötä opettajien kanssa myös nykyisessä erikoistilanteessa. He ovat pyytäneet opettajia lähettämään kohdennetusti tietoa oppilaista, jotka eivät ole tehneet annettuja tehtäviä.

- Kouluvalmentaja voi sitten soitella lapselle ja auttaa, Palani Jafi sanoo.

Kouluvalmentaja voi ehkäistä syrjäytymistä

Kouluvalmentajan tehtävänkuvaa pilotoidaan paraikaa tietyissä helsinkiläiskouluissa. Tällä hetkellä kaupungin kouluissa toimii yhteensä 10 kouluvalmentajaa, joista kahdeksan työskentelee suomenkielisissä ja kaksi ruotsinkielisissä kouluissa. Moni muukin koulu on kiinnostunut.

Kaksivuotinen kokeilu kestää kesään 2021 asti. Ajanjakson aikana kouluvalmentajan tehtävänkuvaa määritellään, tarkistetaan ja mallinnetaan sen arvioimiseksi, tulisiko kouluvalmentajan tehtävä levittää kaikkiin helsinkiläiskouluihin.

- Mielestäni tällainen kohtaavaa ja läsnäolevaa työtä tekevä turvallinen aikuinen pitäisi saada koulujen rakenteisiin. Ei ole yhtään liian aikaista alkaa palkata erilaista ennaltaehkäisevää ja toiminnallista osaamista kouluille, Me-koulukehittäjä Jussi Luoma toteaa.

Me-koulukehittäminen on osa Helsingin kaupungin strategiahanketta eli Mukana-ohjelmaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja eriarvoistumisen vähentämiseksi. Ohjelman tärkeitä tavoitteita ovat esimerkiksi se, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi sosiaalisia suhteita ja ainakin yksi turvallinen aikuinen elämässään.


JAA