Ravintovuosi huipentui kevään yhteiseen piknik-tapahtumaan.

Koskelan ala-asteella hyvinvointia edistetään ilmiöoppimisen keinoin

”Parasta on yhdessä tekeminen”, kiteyttävät ilmiöoppimisen antia Koskelan ala-asteen oppilaat ja opettajat. Koulussa käsitellään hyvinvoinnin eri osa-alueita ilmiöoppimisen keinoin. Hyvinvointihankkeestaan koulu sai Oivaltavan oppimisen palkinnon. 

Ravinto, liikunta, lepo, kulttuuri. Nämä ovat ihmisen hyvinvoinnin keskeiset rakennuspuut. Koskelan ala-asteella kukin näistä on vuorollaan valittu vuoden ilmiöteemaksi. Nyt on menossa hyvinvointihankkeen neljäs vuosi, ja vuorossa on kulttuuri. Liikuntaa, ravintoa ja lepoa on käsitelty aiempina vuosina.

Koulussa on luokat 1–4 ja oppilaita noin 140. Hyvinvointihanke kantaa nimeä Osalliseksi omaan elämään. Osallisuus-ajattelu on lähtöisin rehtori Milja Mäntysen väitöstutkimuksen tuloksista, jotka koskevat osallisuuskokemuksen syntymekanismeja ja toimijuuden syntyä.

”Meillä Koskelassa on vahva tahto edistää oppilaittemme elämänhallinnan taitoja ja estää syrjäytymiskehitystä. Halusimme, että ilmiöoppiminen toisaalta kytkeytyy tiiviisti oppilaiden elämänpiiriin ja toisaalta tarjoaa heille mahdollisuuden kokemus- ja elämysmaailmansa laajentamiseen”, Milja Mäntynen kertoo.

”Olimme lähdössä mukaan innovatiivisten kokeilukoulujen hankkeeseen ja keskustelimme digitalisaatiosta vanhempaintoimikunnan ja johtokunnan kanssa. Esille nousi huoli ruutuajasta ja teknologian haittavaikutuksista. Siitä lähti ajatus pyrkiä välttämään näitä haittoja ja etsiä keinoja, joilla teknologia valjastetaankin hyvinvoinnin edistämiseen.”

Tunnelmia liikuntavuodelta: koulun yhteinen retki Luukkiin.

Osallisuus-ajatteluun liittyy myös se, että koulun toimintaan kytketään mukaan myös vanhemmat ja sidosryhmät. Koulussa on aktiivinen vanhempaintoimikunta, jota kautta mukaan on saatu isoäitejäkin. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa nuorisotalo, kirjasto ja Käpylän musiikkiopisto.

Näkökulmina luonto ja urbaani Helsinki

Syksyisin ilmiöteemoihin paneudutaan luonnon näkökulmasta ja keväisin urbaanista Helsinki-näkökulmasta. Teemoja käsitellään pitkin vuotta, ja erityisesti oppilaat syventyvät niihin ilmiöjaksoilla.

”Ilmiötyöskentely alkaa elämyksellisellä osuudella, jolloin oppilaat niin sanotusti rypevät kulloisenkin teeman ympärillä. Elämyksellisyys tarkoittaa esimerkiksi marjojen maistelua, lepopaikkojen pienoismallien muovailua, luonnossa selviytymisen työpajaa, draamatyöpajaa tai unimusiikin tekemistä. Tutkimusaiheen ja -kysymyksen valinta on joko oppilaskohtainen tai kaikkien yhteinen tehtävä”, kertoo opettajakolmikko Satu Korpiniitty, Tuulia Pisto ja Päivi Flores.

Kahdesti vuodessa, ilmiöjaksojen päätteeksi, järjestetään ilmiömessut, joissa oppilaat esittelevät aikaansaannoksiaan esimerkiksi postereilla, pienoismalleilla, peleillä, videoilla, tutoriaaleilla tai vaikkapa elokuvilla. Messuille kutsutaan aina mukaan myös vanhemmat ja kaikki kiinnostuneet. Kevätjuhlan teema liittyy vuoden ilmiöön.

Koskelassa iloitaan siitä, että koululaiset voivat nykyään matkustaa maksutta päiväsaikaan Helsingin joukkoliikenteessä. Koko kaupunki oppimisympäristönä -periaate on nyt aidosti mahdollinen, ja tätä mahdollisuutta hyödynnetään ahkerasti.

Karjalanpiirakoita ja piknik-eväitä

Liikuntavuonna liikuttiin luonnossa, toteutettiin koulun yhteistä liikuntahaastetta ja käytiin muun muassa porukalla Luukissa. Ravintovuonna heittäydyttiin luonnosta saatavien makujen pariin. Jokainen opettaja ohjasi pajaa, johon jokainen koulun oppilas vuorollaan osallistui.

Ravintovuodesta Satu Korpiniitty nostaa esiin karjalanpiirakka-ilmiön ja piknik-tapahtuman:

Karjalanpiirakoita tehtiin koko koulun voimin, isoäitien opastuksella, ja yhdessä nautittiin upea itsenäisyyspäivälounas. Piirakoiden valmistuksesta tehtiin video , jolla oppilaat kertovat työskentelystä. Oppilaiden tuotoksia ilmiöjaksolta olivat muun muassa ruoanvalmistus-tutoriaalit ja ruokareseptit.

Keväällä oppilaat pääsivät suunnittelemaan omaa piknikvilttiä koko koulun yhteiseen piknik-tapahtumaan. Ryhmät valitsivat oman näkökulmansa piknik-eväiden valintaan. Näkökulmia olivat muun muassa edullisuus, eettisyys ja terveellisyys.

Piknik-eväiden valintaan ja hankintaan oli käytettävissä ennalta sovittu määrä rahaa, joten jokaisen ryhmän piti osata suunnitella oman ryhmänsä rahankäyttö ja osata ostaa eväät kaupasta. Jakso huipentui koko koulun yhteiseen ilmiöpiknikkiin, johon myös vanhemmat osallistuivat.

Lepoa, rauhoittumista ja kulttuuria

Lepovuosi aloitettiin syksyllä elämyksellisillä pajoilla, joissa pohdittiin hyvän unen edellytyksiä, harjoiteltiin petaamista, puhuttiin iltarutiineista, harjoiteltiin rauhoittumista ja tehtiin unilauluja. Lisäksi taikataikinasta, paloista ym. rakennettiin lepopaikkoja. Oppilaiden kanssa harjoiteltiin hyvän tutkimuskysymyksen tekemistä ja oman työskentelyn arvioimista.

”Unilelut kulkivat mukana koulutyössä koko ilmiöjakson ajan”, Satu Korpiniitty kertoo.

Rauhoittumisen paikkoja Helsingissä. Mustikkamaalla. 

Kevään ilmiöjakso painottui elämyksellisyyteen, jolloin syvennyttiin havainnointiin tutkimusmenetelmänä. ”Teimme unipäiväkirjaa ja kävimme yökylissä. Retkeilimme rauhoittumisen paikkoihin ja teimme havaintoja. Vierailimme levon paikoissa, kuten hotellissa ja teimme jälleen havaintoja. Kävimme tapaamassa myös vanhuksia.”

”Jakson lopuksi nautimme luokkien tekemistä elokuvista. Saimme myös haastatella eri alojen yötyöntekijöitä. Keskustelussa olivat mukana taksikuski, tiskijukka, poliisi ja kätilö.”

Tämän vuoden ilmiöteemana on kulttuuri. Viime syksynä keskityttiin tapahtumatuotantoon. Maunula-talolle tuotettiin koulun yhteinen esitys, jossa jokaisella oppilaalla oli oma tehtävänsä. Keskeinen yhteistyökumppani oli Käpylän musiikkiopisto.

Digitalisuus tukee hanketta

Digitaalisuus on väline, jolla edistetään hyvinvointihankkeen tavoitteita. Digivälineillä hankitaan, esitetään, analysoidaan tai tallennetaan tietoa. Niillä myös tehdään tutoriaaleja, esityksiä tai lavasteita. Portfolio puolestaan on paikka, jonne tallennetaan koonteja tehdyistä projekteista tai joissa seurataan projektin etenemistä suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin muodossa.

”Hankkeen osalta yhteinen tavoite parina vuonna on ollut, että jokainen oppilas dokumentoi portfolioon ilmiöviikon työskentelynsä”, Milja Mäntynen kertoo.

Palkitsemistilaisuudessa 26.2.2020. Edessä koulun oppilaita. Takana (vas.) Tuulia Pisto, Milja Mäntynen ja Satu Korpiniitty.

Yhteistyö on voimaa!

Kaikkein parasta on yhdessä tekeminen! Tätä mieltä ilmiöopiskelusta ovat sekä oppilaat, opettajat että rehtori.

”Yhteistyö on voimaa. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea ja kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Ja innostus tarttuu! Olisi tärkeää, että niin jokainen lapsi kuin aikuinenkin saisi mahdollisuuden päästä tartuttamaan innostustaan toisiin.”

Rehtori ja opettajat iloitsevat hyvinvointihankkeen saamasta hyvästä vastaanotosta:

”Ilmiömessut ovat olleet pidettyjä. Ne ovat lähentäneet kotia ja koulua ja lisänneet ymmärrystä ilmiötyöskentelyn merkityksestä. Karjalanpiirakkaprojekti ja video herättivät ihastusta ja selvästi lisäsivät oppilaiden kokkailuintoa. Monessa yhteydessä kuulee, että kodeissa on käyty taukojumppa-, ravitsemus- ja unikeskusteluja. Tapahtumatuotantosyksyn päätösjuhlasta saimme pelkkää suitsutusta. On ollut hauska huomata, että hyvinvointiteemat ovat nousseet esille muuallakin. Olemme olleet niin sanotusti aikaamme edellä.”


Lisää aiheesta: 

Uutinen kasvatuksen ja koulutuksen verkkosivuilla: Ilmiöoppimisessa tutkitaan, syvennytään ja innostutaan yhdessä

Video: Learners wellbeing and healthcare services 

Video: Koskelan ala-asteen karjalanpiirakka-ilmiö

Koskelan ala-asteen koulun verkkosivut
https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/koskelan-ala-aste/


JAA