Kannelmäen peruskoulu aloitti yhtenäisenä peruskouluna vuonna 2006. Rehtorina toimii Kirsi Juuti. Kuva: Nina Dale

Kannelmäen peruskoulussa voi opiskella työelämäpainotteisesti – rehtori kuvaa ”Kaarelan kampusta” kaikkien oppijoiden kouluksi

Kannelmäen peruskoulu on Helsingin suurin yhtenäinen peruskoulu. Koulussa opiskelee peräti 1040 oppilasta, ja henkilökuntaan kuuluvia aikuisia on 130.

Oppilaat ja henkilökunta ovat jakautuneet neljään eri toimipisteeseen Kaarelan alueella: Kanteleeseen, Raittiin, Tammeen ja Runoon. Tammessa opintietään aloittelevat ekaluokkalaiset ja Raitissa 1.-2.-luokkalaiset. Kanteleessa opiskelevat 1.-4-luokkalaiset, ja kaikista kolmesta edellä mainitusta oppilaat siirtyvät Runoon 5.-9.-luokille.

- Kutsummekin kouluamme leikkimielisesti Kaarelan kampukseksi, Kannelmäen peruskoulun rehtori Kirsi Juuti kertoo.

Tulevaisuudessa koulun oppilasmäärä kasvaa entisestään. Uudelle Kuninkaantammen alueelle valmistuu pysyvä päiväkoti-koulurakennus lähivuosina noin 250 oppilaalle. Raitin nykyinen rakennus puretaan ensi vuoden alussa, ja tilalle nousee rakennus 200 päiväkotilaiselle sekä 120:lle eka- ja tokaluokkalaiselle. Juuti iloitsee uusista oppimisympäristöistä, koska niiden myötä varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö tiivistyy entisestään.

- Runossa on seuraavien vuosien aikana lisäpaikkatarve noin 200 oppilaalle. Käytännössä se tarkoittaa nykyisen koulurakennuksen laajennusta tai kokonaan uutta koulurakennusta, rehtori tuumaa.

Työparityöskentelyä opettajien aloitteesta

Kannelmäen peruskoulussa monet opettajat ovat itse toivoneet voivansa työskennellä työparin kanssa tai kolmen opettajan tiiminä. Työparityöskentelyssä luokanopettaja voi toimia luokassa yhdessä esimerkiksi erityisluokanopettajan kanssa.

- Esimerkiksi Kanteleen toimipisteessä sata kolmannen vuosiluokan oppilasta on jaettu kolmeen ryhmään, joissa jokaisessa työskentelee kolme aikuista: kolme luokanopettajaa tai luokanopettaja, erityisluokanopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Ryhmistä yksi on inklusiivinen, rehtori kertoo.

Runon toimipisteessä toimii kolme erityisluokkaa 7.-9.-luokkalaisille. He opiskelevat yhdessä kolmen erityisluokanopettajan ja koulunkäyntiavustajan johdolla Huvila-nimisessä tilassa. Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetusta tiiminä. Jokaisella erityisluokanopettajalla on 10 vastuuoppilasta ja omat vastuualueensa.

- Tämä tukee työssä jaksamista, kun opettajat voivat jakaa keskenään vastuita, tukea toisiaan ja tehdä yhteistyötä, Juuti sanoo.


Runonlaulajantien koulurakennus on rakennettu 1960-luvulla. Lähivuosina toimipisteeseen tarvitaan oppilaille noin 200 lisäpaikkaa.

Huvilan erityisluokanopettajat ovat havainneet, että perinteiset tavat opiskella eivät sovi kaikille. Huvilassa onkin jokaisella oppilaalla käytössä sähköinen portfolio, ja oppiminen tapahtuu lähes kokonaan ilman oppikirjoja. Oppilas ja hänen vanhempansa voivat seurata portfolion avulla oppimisprosessin etenemistä konkreettisesti.

- Sähköinen portfolio on todellinen arvioinnin väline. Lisäksi omat läppärit motivoivat oppilaita oppimaan, rehtori hymyilee.

Vaatii alueen yrityksiltäkin panostuksia

Kannelmäen peruskoulussa on tästä syksystä lähtien ollut mahdollista suorittaa työelämäpainotteisia opintoja. Kouluun palkattiin Opetushallituksen hankerahoituksella työelämäpainotteinen opinto-ohjaaja, joka luo verkostoja alueen yrityksiin.

Työelämäpainotteista opetusta halutaan Helsingissä kehittää eteenpäin. Idea kehittämistyön aloittamisesta sai alkunsa Kannelmäen peruskoulusta, ja kehittämisessä ovat mukana lisäksi Latokartanon peruskoulu, Meilahden yläaste sekä Laajasalon peruskoulu. Suunnitteilla on malli, joka voisi tulevaisuudessa olla käytössä koko Helsingissä. Näin oppilaan tarvitsema tehostettu ohjaus toteutuisi omassa lähikoulussa.

Kannelmäessä luokanvalvojat voivat ehdottaa rehtorille oppilaita, joita työelämäpanotteinen opiskelu palvelisi. Työelämäpainotteisen opiskelun tavoitteena on, että jokainen oppilas saa päättötodistuksen ja samalla sitoutuminen toisen asteen opintoihin paranee.

- Työelämäpainotteisessa opetuksessa on mukana sekä yleisen että erityisen tuen oppilaita. Oppilaat pysyvät oman luokkansa jäseninä, Juuti selvittää.

Työelämäpanotteinen opetus vaatii alueen yrityksiltäkin panostuksia. Kehittämistyön yhtenä tavoitteena onkin luoda koulun ja paikallisten yritysten verkosto. Oppilaalla on vuodessa 4-6 työelämäjaksoa.

Valinnaisaineet ja kielet vetävät oppilaita

Kannelmäen peruskoulun oppilaista noin 25 prosenttia on S2-oppilaita, jotka opiskelevat suomea toisena kielenä. Heidän joukossaan on sekä Suomessa syntyneitä lapsia että lapsia, jotka ovat vasta hiljattain muuttaneet maahan. Kieliryhmistä suurimmat ovat somalin-, arabian- ja venäjänkieliset eli samat kuin Helsingissä keskimäärin. Valmistava opetus on Kannelmäessä inklusiivista 1.-2.-luokkalaisten lisäksi myös 3.-4.-luokkalaisille.

Uuden opetussuunnitelman myötä Kannelmäen peruskoulu uudisti valinnaisaineitaan perinteisistä yhden oppiaineen valinnaisista laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Vuosiluokkien 8-9 oppilas voi valita esimerkiksi kolmen vuosiviikkotunnin laajuiset yrittäjyys- tai mediaopinnot. Koulussa on mahdollista opiskella useita vieraita kieliä: englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää.

- Lähikoulun vetovoimaisuus on rehtoreiden ykköstavoite, ja vetovoima on lisääntynyt, Juuti sanoo tyytyväisenä.

Koulussa on mahdollista opiskella 7. luokasta lähtien myös ilmaisutaidon soveltuvuuskoepainotettua opetusta. Se houkuttelee oppilaita sekä omasta että muista kouluista Kannelmäkeen. Myös uudistetut valinnaisaineet kiinnostavat.

- Parhaimmillaan eri valinnaisaineet tekevät yhteistyötä ja tuottavat koulun tapahtumat. Oppilaat ovat rakentaneet musiikkiteatteriesityksiä, jotka ovat todella pieteetillä tehtyjä. Esimerkiksi perinteinen Disney-satu voidaan käsikirjoittaa tähän päivään sopivaksi.

”Monenlaiset oppijat ovat rikkaus”

Kannelmäki on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman kohdealueista ja myös kaupunkiuudistuskohde. Ohjelma rakentaa systeemistä muutosta, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi sosiaalisia suhteita ja tunne kuulumisesta yhteisöön. Kannelmäen peruskoulussa on Me-koulukehittämisen avulla tänä vuonna lisätty lasten ja nuorten harrastustoimintaa oppilaiden omien harrastustoiveiden pohjalta. Koulu on lisäksi mukana kouluvalmentajan tehtävänkuvan kehittämisessä.

Kirsi Juuti nostaa Kannelmäen peruskoulun vahvuudeksi sen, että henkilökunnalla on tahtotila tehdä yhdessä töitä, tehdä kaikki voitava lasten ja nuorten hyväksi. Hän kuvaa koulua ”kaikkien oppijoiden kouluksi”, joka on mukana inklusiivisessa kehittämisessä.

- Kannelmäki on kuin kaupunki kaupungin sisällä. Täällä näkyvät hyvällä tavalla kaikki yhteiskunnan ilmiöt. Monenlaiset oppijat ovat rikkaus, ja meillä on hirveän ihania oppilaita. Välittömiä, todella sallivia ja suvaitsevia. Kaikki hyväksytään mukaan, rehtori kehuu.


JAA