”Kannattaa valita paikka, joka oikeasti itseä kiinnostaa”: Nuoret kertovat ysiluokkalaisille vinkkinsä opiskelupaikan valintaan

Pyrkisikö lukioon vai valitsisiko ammatillisen koulutuksen? Viisi peruskoulun jo päättänyttä helsinkiläisnuorta kertoo omista opiskelupaikkavalinnoistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. He vinkkaavat ysiluokkalaisille ja muillekin, mitä valinnassa kannattaa ottaa huomioon.

Yrittäjyysopinnot vetosivat

Taika Vuorenmaa, 17, käy Etu-Töölön lukion toista luokkaa. Oppilaitokseen on hakeutunut oppilaita eri puolilta pääkaupunkiseutua.

- Tykkään tosi paljon opinnoista siellä. Siellä on tosi rentoa ja todella hyvät opettajat. Koska koulu on niin iso, sieltä saa nopeasti kavereita, Vuorenmaa kehuu.

Vuorenmaa käy lukiossaan yrittäjyyspainotteista linjaa ja valitsi oppilaitoksen juuri yrittäjyyspainotuksen vuoksi. Vaadittu keskiarvo ei ollut liian alhainen tai korkea, vaan Vuorenmaalle juuri sopiva.

Lukion jälkeen hän aikoo pitää ensin välivuoden: lähteä au pairiksi ulkomaille ja tehdä vähän töitä. Tällä hetkellä Vuorenmaata kiinnostaisi au pair -vuoden viettäminen Espanjassa, sillä hän opiskelee kieltä.

- Sen jälkeen haluaisin hakea opiskelemaan. Esimerkiksi biologia ja luonnontieteet kiinnostavat, toisaalta myös opettajankoulutus. Pienenä halusin aina poliisiksi. Minulla on paljon vaihtoehtoja!

Vuorenmaa kehuu Etu-Töölön lukiota ”kaikkien lukioksi”, joka sopii hyvin erilaisille ihmisille.

- Olit sitten minkälainen tahansa, kaikki sopivat sinne, ja kaikki otetaan mukaan, hän hymyilee.

Pelialan jatko-opinnot tähtäimessä

- Minua on pitkään kiinnostanut peliala ja pelit, Stadin ammatti- ja aikuisopistossa pelituotantoa kolmatta vuotta opiskeleva Niko Kurttila, 17, kertoo.

Kurttila osaa koodata pelejä toiminnallisiksi. Hän haluaisi opintojensa päätyttyä työskennellä suosittuja pelejä tekevässä pelialan yrityksessä.


Kurttila suosittelee Stadin AO:ta kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita media-alasta. Erityisen paljon hän pitää oppilaitoksessaan siitä, että opiskelu on hyvin vapaata.

- Meillä on mahdollisuudet tehdä koulussa, mitä haluamme. Opiskelu on luonteeltaan enemmän sellaista ”opi tekemällä projekteja” kuin ”istu pulpetissa ja kuuntele”.

Kurttilan mukaan etenkin kolmas opiskeluvuosi sisältä paljon opiskelijoiden omia projekteja. Hänen on määrä valmistua jouluun mennessä, ja opintojen jälkeinen vuosi kuluu todennäköisesti armeijassa.

- Mielelläni jatkan sitten opintoja ja syvennän osaamistani. Yritän Suomessa tai ulkomailla päästä opiskelemaan pelituotantoa entistä pidemmälle.

Kurttila neuvoo peruskoulun päättäviä nuoria miettimään tulevaisuutensa suhteen erilaisia mahdollisuuksia.

- Jos jo tietää tai ainakin luulee tietävänsä, mitä haluaa tehdä isona, kannattaa katsoa lukioiden sijaan amiksia, hän neuvoo.

Taidekurssit keventävät pitkiä päiviä

Vera Jäntti, 16, opiskelee Helsingin kuvataidelukiossa eli Torkkelissa toisella vuosiluokalla.

- Valitsin kuvataidelukion, koska olen itse tosi taiteellinen ja tykkään luoda kaikenlaista, varsinkin piirtää ja maalata. Ajattelin, että pystyisin lukio-opiskelun ohella tekemään kaikkea kivaa taidetta.

Jäntin tähtäimessä ovat korkeakouluopinnot. Hän miettii vielä alaa.

- Psykologia kiinnostaa minua tosi paljon. Tai sitten Aalto-yliopistoon olisi kiva päästä.


Torkkelin kuvataidelukiota Jäntti suosittelee kaikille niille, jotka ”tykkäävät taiteilla asioita”.

- Ei sen välttämättä tarvitse olla piirtämistä tai maalaamista, vaan se voi olla kaikenlaista luomista: esimerkiksi elokuvan tekemistä, valokuvausta tai vaatteiden tekemistä, hän luettelee.

Torkkeli saa Jäntiltä kehuja myös kursseistaan ja opettajistaan. Hän mainitsee taidekurssien myös keventävän lukiolaisen pitkiä päiviä.

- Jos on pitkä päivä kello kahdeksasta neljään, mutta siinä välissä on kuvataidetta, se helpottaa tosi paljon. Jos voi tehdä tunnin ja 15 minuutin ajan jotain kivaa omaa taidetta siinä välissä, tekee se päivästä vähän paremman, Jäntti kertoo.

Kauppatieteet kiinnostavat

Joel Manninen, 20, on jo valmistunut lukosta ja suorittaa tällä hetkellä siviilipalvelusta. Hän opiskeli ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiossa. Mannisen suunnitelmissa on siviilipalvelusvuoden jälkeen yliopistoelämän viettäminen joko Helsingissä tai Jyväskylässä. Manninen haluaa perustaa oman yrityksen tulevaisuudessa. Kauppatieteet kiinnostavat häntä.

- Jos haluaa lukiosta enemmän irti, kannattaa valita yrittäjyys- tai teatteriopintoja tai IB-linja, niin saa vähän lisämausteita normilukion kylkeen, Manninen vinkkaa.


Peruskoulun päättäviä ysiluokkalaisia hän kannustaa kuuntelemaan omia toiveitaan tulevan opiskelupaikan valinnassa.

- Kannattaa valita paikka, joka oikeasti itseä kiinnostaa, eikä niin paljon välittää siitä, mitä vanhemmat tai kaverit sanovat. Jos ei pääsekään omaan ykkösvalintaansa, maailma ei kaadu siihen. Itse pääsin sisälle vasta neljänteen opiskelupaikkavalintaani, ja löysin sieltä oman juttuni.

Manninen suoritti lukion neljässä vuodessa ja oli viimeisenä lukuvuonna jo aktiivisesti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa tapahtumavastaavana.

- Se oli se minun ”välivuoteni”, ja tein samalla myös töitä. Ylioppilaskirjoitukset olivat samaan aikaan syksyllä ja keväällä. Sitä en ehkä suosittele, koska oli aika kova tempo, hän naurahtaa.

Ammattikoulun kautta yliopistoon

- Minua kiinnostaa se, miten ihmiset käyttäytyvät. Sosiaalipsykologia oli toinen vaihtoehtoni, kertoo aikuiskasvatustiedettä Helsingin yliopistossa opiskeleva Linnea Lindgård.

Viidettä vuotta opiskeleva Lindgård, 23, suosittelee humanistisia yliopisto-opintoja ihmiselle, joka on analyyttinen ja kärsivällinen ja joka pystyy näkemään asioita eri näkökulmista.

- Jos vertaa vaikkapa matematiikkaan, mikään ei ole ihmistieteissä selvää, koska kaikki ovat erilaisia, hän pohtii.


Lindgårdin tie yliopistoon ei kulkenut lukion vaan ammattikoulun kautta. Hän opiskeli Solvallan kansallisessa urheiluopistossa Espoossa, ja työskenteli sen jälkeen yläasteella.

- Minulle ammattikoulu oli hyvä polku yliopistoon. Olen aina ollut hyvä koulussa. Minusta se, että menee ammattikouluun ja sen jälkeen yliopistoon, kertoo siitä, että ihmisessä on erilaisia puolia ja vahvuuksia.

Lindgård valmistui ammattikoulusta liikunnanohjaajaksi. Seuraavaksi hän nappaa akateemisen tutkinnon. Yhdistelmä on loistava.

Nuoresta iästään huolimatta Lindgård toimii jo yrittäjänä liikunta-alalla yhdessä ystävänsä kanssa. Hän toivoo voivansa jatkossa käyttää yrityksessään myös niitä taitoja, joita on oppinut yliopistossa. Loppuelämän suunnitelmia hänellä ei vielä ole valmiina – eikä pidäkään olla.

- Mielestäni pitää olla aktiivinen ja oppia. Ei tarvitse tietää täsmälleen, mitä haluaa tehdä, vaan voi kokeilla ja oppia siitä, hän vinkkaa nuorille.

Jokaiselle peruskoulun jälkeinen koulutus

Vaikka suurin osa nuorista jatkaa opintojaan toiselle asteelle, 6-7 prosenttia 16-29-vuotiaista helsinkiläisistä on vuosittain työn ja koulutuksen ulkopuolella. Prosenttiosuudessa ei ole ollut juurikaan muutoksia 2010-luvulla. Osuuteen on laskettu ne nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, eivätkä he myöskään sellaista opiskele. Samoin he eivät ole työllisinä, eläkeläisinä tai varusmiespalvelusta suorittamassa.

Toisen asteen tutkinnon puuttuminen heikentää merkittävästi nuoren työllistymismahdollisuuksia. Useiden tutkimusten mukaan koulutuksella on lisäksi yhteys ihmisen parempaan hyvinvointiin ja terveydentilaan.

Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoisuutta vähentävän Mukana-ohjelman yksi tärkeistä tavoitteista on turvata jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeinen koulutus. Tavoitteeseen pyritään useilla toimenpiteillä, jotka tähtäävät systeemiseen muutokseen ja kaupungin palvelurakenteen vahvistamiseen, jotta jokainen nuori pysyisi mukana.


Teksti ja kuvat
Nina Dale

JAA