Vasemmalta Aseman Lapset -järjestön Julia Saarholm, Mari Sirén, Heikki Turkka, sovittelutoimiston Pauliina Hannula (takarivissä), Anu-Rohima Mylläri sekä Ville Koikkalainen.

K-0 ratkoo vaikeimpia koulukiusaamistapauksia: ”Kaikkien soviteltujen tapausten lapset ovat nyt turvassa”

Kiusaaminen on kouluissa vähentynyt, mutta sitä tapahtuu yhä. Jokainen kiusaamistapaus on suuri tragedia sen kohteeksi joutuvalle, ja siksi kiusaaminen pitää saada loppumaan kokonaan.

Vaikeimpia ja pitkäkestoisimpia kiusaamistapauksia ratkoo helsinkiläisissä kouluissa Aseman Lapset -järjestö kehittämällään K-0-mallilla. Monesti ulkopuolisella toimijalla on iso merkitys konfliktin ratkaisemisessa.

Kiusaamistapaukset ilmoittaa K-0:lle usein poliisi. Kyse on pitkäkestoisista tapauksista, joista ei ole tehty poliisitutkintaa, mutta jotka ovat voineet jatkua pahimmillaan vuosia.

- Eräässä poliisin ilmoittamassa tapauksessa oli tehty samoista henkilöistä kaksi rikosilmoitusta, joiden välillä oli kaksi vuotta aikaa, K-0-kouluttaja Ville Koikkalainen kuvailee.

K-0:n avulla käsiteltävät kiusaamistapaukset ovat usein hyvin moniulotteisia: niissä täyttyy useita rikosnimikkeitä, tekijöiden ja uhrien roolit ovat epäselviä, ja konfliktit ulottuvat myös vapaa-ajalle ja sosiaaliseen mediaan. Rankkojen tarinoiden joukossa voi olla esimerkiksi kiusaamisesta johtunut itsemurhayritys.

- Viisikymmentä prosenttia nuorten pahoinpitelyistä on kostoja. Jos konfliktin syihin ei puututa, se elää, elää ja elää, K-0:n hankepäällikkö Heikki Turkka kertoo.

Entisen kiusaajan arvosanat lähtivät nousuun

Kun kiusaamiseen puututaan, vanhemmat otetaan mukaan alusta asti. Luottamuksen rakentaminen kodin ja koulun välille on äärimmäisen tärkeää, sillä kiusatuksi tulemisen kokemusta voi olla perheessä taustalla monessa sukupolvessa. Lisäksi kiusatun koko perhe – jopa isovanhempia myöten - saattaa oireilla nuoren kaltoinkohtelusta.

K-0-toiminta on tutkimusperustaista, ja koulun tueksi mennään moniammatillisesti. Konfliktin juurisyyt selvitetään, jotta ratkaiseminen ei jää pinnalliselle tasolle. Sovittelutilanteet ovat usein suuria kokouksia, joissa on mukana useita lapsia tai nuoria, heidän vanhempansa, poliisi, K-0-työntekijä, lastensuojelu, sovittelutoimisto sekä koulun henkilökuntaa.

Koikkalainen kertoo tapauksesta, jossa kiusaajan ja kiusatun vanhemmat tapasivat
ensi kertaa toisensa sovittelutilaisuudessa, jolloin he heti vaihtoivat keskenään puhelinnumerot. Aikuisten välinen yhteistyö sai alkunsa, ja seuraavalla viikolla uhrin äiti vei koko porukan katsomaan yhdessä jääkiekko-ottelua.

- Pojista ei ehkä tullut parhaita kavereita, mutta he pystyvät nyt käymään samaa luokkaa. Lisäksi kiusaajan arvosanat lähtivät nousuun, ja hän sai uudenlaisen aseman luokassa, Koikkalainen kuvailee tapauksen seurantaa.

Pahoinpidelty poika oli jäänyt kiusaamisen vuoksi koulusta kokonaan pois, sairauslomalle kotiin. Nyt hän pystyi palaamaan takaisin kouluun.

Vahvistaa koulujen omaa sovittelutyötä

Koulut tekevät myös itse paljon sovittelutyötä osana normaalia toimintaansa, eikä K-0-toimintamalli korvaa sitä. Sen sijaan malli vahvistaa ja tukee koulujen käytössä olevia menetelmiä.

- K-0-hanke on tärkeä, sillä sen avulla päästään puuttumaan pitkään jatkuneisiin, tulehtuneisiin kiusaamistilanteisiin. Molempien osapuolten on helpompi kuunnella ulkopuolista selvittelijää, esi- ja perusopetuksen oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen sanoo.

Heikki Turkka muistelee erästä haasteellista sovittelutapausta, jossa oli kuusi yläkoululaista tyttöä pahoinpitelijöinä ja uhrina yksi pahoinpidelty tyttö. Sovittelutilanteeseen tarvittiin kolme tulkkia.

- Koulu oli tosi aktiivisesti hoitanut asiaa jo itse ja pyysi sitten meitä mukaan. Kaikkien nuorten huoltajat olivat mukana sovittelutilanteessa.


Heikki Turkka tiimeineen pureutuu lasten ja nuorten välisten pahoinpitelyjen juurisyihin. Kiusaamista tapahtuu nykyisin yhä useammin somessa.

Tapauksesta jäi yksi perhe, jonka tilannetta yhä työstetään. Tytöllä on raju murrosikä, ja lisämaustetta antavat kulttuuriset erot.

K-0-tiimi on saanut perheiltä todella hyvää palautetta toiminnastaan. Monessa perheessä teini-ikäiset on saatu ensi kertaa puhumaan ääneen asioistaan tai tunteistaan.

- Palaute on ollut sydäntä lämmittävää. Nuoruusiän käsittely on jokaisella huoltajalla jossain vaiheessa edessä. Aikuiset ovat saaneet tästä tukea vanhemmuuteensa ja oppineet samalla tuntemaan muita vanhempia ja lastensa kavereita. Nuorten kaveripiiri usein laajenee yläasteelle mentäessä, Turkka muistuttaa.
 
Myös koulujen antama palaute on ollut hyvin positiivista. Eräs rehtori kehui, että ”tämä on vaatinut meiltä paljon, mutta kyllä on kannattanut”, Koikkalainen kuvailee.

Sovittelun lisäksi muita K-0:n toimintamuotoja ovat esimerkiksi dialogiset vanhempainillat ja perheillat, ryhmäyttäminen, yksilötyö sekä laillisuuskasvatustunnit yhdessä poliisin kanssa.

Helsinki aikoo nitistää kiusaamisen

K-0 on toimenpiteenä osa lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää kaupunkistrategiahanketta eli Mukana-ohjelmaa. Malli pyritään levittämään koko kaupunkiin sekä luomaan rakenteet, jotta toiminta jatkuu myös hankekauden päättymisen jälkeen.

Vesa Nevalainen kertoo, että Helsingissä otetaan käyttöön lukuvuoden 2019-2020 alusta kunnianhimoinen kiusaamisen vastainen ohjelma.

- Sen avulla ennaltaehkäisemme kiusaamista, selvittelemme kiusaamistapaukset ja hoidamme myös pitkittyneet ja vaikeutuneet kiusaamistilanteet. K-0 on keskeinen osa näiden jälkimmäisten tilanteiden selvittelyä.

Paikallisen K-0-toiminnan rahoituksesta vastaavat kunnat. Toimintaa toteutetaan Helsingin lisäksi Lohjalla ja Järvenpäässä.

- Nuorten välisten konfliktien äärellä kannattaa pysähtyä. Jos ei pysähdytä, voi tapahtua tosi isoja asioita. Koulunkäynti voi helposti mennä puoleksi vuodeksi nuorelta kokonaan ohi, kun keskittyminen on muualla. Maailmassa ei saa olla kiire lasten ja nuorten kanssa, Turkka painottaa.

Ratkaisemalla konfliktit ja kiusaamistapaukset koko koulun hyvinvointi kasvaa, Aseman Lapset lupaa. Kuluneen kevään aikana järjestö on ollut sovittelemassa yhdeksää vaikeaa kiusaamistapausta helsinkiläiskouluissa. Jokainen konfliktinratkaisu on ollut menestys.

- Kaikkien soviteltujen tapausten lapset ovat nyt turvassa, Turkka sanoo.

Teksti ja kuvat
Nina Dale, nina.dale@hel.fi
 
Lisätiedot: Helsingin K-0-koordinaattori Mari Sirén, puh. 050 362 4422, mari.siren@asemanlapset.fi

Mukana-ohjelma


JAA