Islannin mallista Helsingin malliin – tiedon avulla johdettuja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

Helsinki alkaa soveltaa niin kutsuttua Islannin mallia lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Islannissa nuorten päihteidenkäyttö oli vakava ongelma, kunnes maassa tehtiin järeitä toimenpiteitä nuorten vapaa-ajanvieton muuttamiseksi. Lähtökohtana oli tutkimustieto: valvomaton vapaa-aika ja päihteitä käyttävät kaverit altistivat nuoria päihteidenkäyttöön, kun taas organisoitu vapaa-ajan toiminta ja perheen kanssa vietetty aika suojasivat nuoria päihteiltä.

Islanti alkoi vahvistaa suojaavia tekijöitä. Kaikille lapsille ja nuorille tarjottiin organisoitua vapaa-aikaa eli harrastuksia ammattivalmentajineen. Jokainen nuori sai 400 euroa vuodessa tukea harrastamiseen. Koska harrastaminen järjestettiin koulupäivän päätteeksi, nuorille vapautui iltaisin yhteistä aikaa omien vanhempien kanssa. Maa sääti myös lasten kotiintuloajat lastensuojelulakiin. Toimenpiteet olivat suuri menestys ja vähensivät kahdessa vuosikymmenessä islantilaisnuorten päihteidenkäyttöä Euroopan korkeimmalta tasolta maanosan matalimmalle.

Helsingin kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2019, että nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Mukana-ohjelman jatkotyössä selvitetään Islannin mallin soveltamista Helsingissä. Kaupunki lähetti Islantiin asiantuntijadelegaation osallistumaan työpajaan, jossa käsiteltiin perusteellisesti sitä, mistä Islannin mallissa on kyse ja miten huipputuloksiin on päästy. Islannin mallin soveltaminen käsiteltiin keväällä 2019 myös HYTE-ohjausryhmässä.

Mielenterveyden asiat ja yksinäisyys huolestuttavat

Helsingissä huolestuttavat tällä hetkellä eniten lasten ja nuorten mielenterveyden asiat, yksinäisyys, syrjäytyminen sekä perheiden eriarvoisuus.

- Mallin pilotointi Helsingissä Mukana-ohjelman puitteissa tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että hyödynnämme Islannin tapaa kerätä ja jalkauttaa tietoa yhteisöihin sekä johtaa vielä paremmin tiedolla tekemistämme. Jaamme kerätyn tiedon myös vanhemmille ja mietimme yhdessä vanhempien kanssa sitä, mitä esiinnousseille, heidän lapsiaan koskeville haasteille pitäisi tehdä, Mukana-ohjelman projektipäällikkö Katja Rajaniemi kertoo.

Olemassa olevan tutkimustiedon käyttämisen lisäksi koululaisille toteutetaan syksyllä 2019 kysely, jonka tulosten perusteella palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti paremmin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviksi.

- Meidän tulee tietää tarkasti, mitkä ovat ongelmakohtia juuri Helsingissä ja sen eri kaupunginosissa. Islannin toimenpiteitä ei voida kopioida suoraan Helsinkiin, koska yhteiskunnat ja ongelmat ovat erilaiset, Rajaniemi tarkentaa.

Harrastuksia koulupäivän päätteeksi

Tiedolla johtamisen ohessa Islannin mallin mukaisia toimenpiteitä eli harrastusten järjestämistä koulupäivän päätteeksi pilotoidaan eri puolilla Helsinkiä. Lisäksi vanhempien osallistumista lasten vapaa-aikaan vahvistetaan. Ensimmäiset systemaattiset toimenpiteet kohdentuvat Mellunkylään sekä Kannelmäen ja Malminkartanon alueille.

Toimenpiteistä syntyy Mukana-ohjelman vetovastuulla oma Helsingin malli, jonka vaikutuksia seurataan ja raportoidaan kaupunginhallitukselle. Tavoitteina ovat lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentyminen, ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaiseminen, kiusaamisen ehkäiseminen sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen Helsingissä.

- Mielestäni kaikkein olennaisin oppi Islannista on se, että Helsingin mallin luominen ei voi olla projekti tai hanke. Se on sitoutumista yli valtuustokausien vaativa kulttuurinmuutos, jolla uudistetaan järjestelmällisesti tekemisen tapaa sekä kaupungin palvelurakenteita, Rajaniemi toteaa.

Helsingin malli kehitetään tiedon, tutkimuksen ja päätöksenteon jatkuvassa dialogissa.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Katja Rajaniemi, puh. 09 310 23625, katja.rajaniemi@hel.fi
www.hel.fi/mukana


JAA