Pieni tyttö lukee kirjaa.

Into lukemiseen syntyy jo päiväkodissa – Helsinki tekee monia asioita lasten lukutaidon vahvistamiseksi

Kipinää lukemiseen sytytetään systemaattisesti 80 helsinkiläisessä päiväkodissa ja koulussa. Yksiköt on valittu niin, että ne edustavat tasapuolisesti kaupungin eri alueita.

Lukuinto – Läsiver -hankkeen tavoitteena on lukemisen kulttuurin ja lukutaidon vahvistaminen Helsingissä. Työn painopistettä on kohdennettu erityisesti varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä peruskoulun 1.–2. luokille, jotta lapsi pääsisi osalliseksi vahvaa lukemisen kulttuuria mahdollisimman varhain.

”Teemme tätä koko ajan yhteistyössä helsinkiläisten päiväkotien ja koulujen kanssa. Tavoitteena on helsinkiläisen lukemisen kulttuurin vahvistaminen. Muokkaamme oppimisympäristöjä – sekä digitaalisia että fyysisiä – entistä innostavammiksi lukemaan. Keräämme myös projektissa kertyneitä hyviä käytänteitä yhteen”, Lukuinto-hankkeen koordinaattori, pedagoginen asiantuntija Antti Aaltonen kertoo.

Lisäksi päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa on koulutettu laajasti kirjallisuuden ja lukemisen pedagogiikan pariin. Toukokuussa 2022 päättyvää hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Iltasatukirjahylly palvelee perheitä

Hankkeessa on mukana sekä suomen- että ruotsinkielisiä päiväkoteja ja kouluja. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat muun muassa kirjastot, Helmet-palvelun monikielinen kirjasto, kolmas sektori sekä muut kunnat, joilla on vastaavanlaisia lukuhankkeita.

”Yhtenä pyrkimyksenä on se, että lukuinto leviäisi perheisiin. Korona-aikanakin tämä on onnistunut suhteellisen hyvin. Meillä on esimerkiksi ollut iltasatuhylly käytössä kaikissa yksiköissä”, lukemisen kulttuurin ja lukutaidon vahvistamisen projektisuunnittelija Jaana Jokimies sanoo.

Iltasatukirjahylly on päiväkotiryhmän tai koululuokan eteisessä sijaitseva noin 25 kirjan kokoelma. Lapset ja vanhemmat voivat valita siitä kirjan mukaansa kotiin lähtiessään. Idea iltasatukirjahyllyyn on saatu IKI-TARU-hankkeesta.

”Hyllystä on tullut valtavan hyvää palautetta vanhemmilta. Lapsen on saanut iltapäivällä helpommin lähtemään kotiin, kun hyllystä on päässyt hakemaan kirjan. Hylly on lisännyt yhteisiä lukuhetkiä kotona, ja useampi perhe on myös intoutunut käymään kirjastossa”, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Sanna Lappalainen päiväkoti Ruususta.

Hyllyn voi askarrella vaikkapa laatikosta. Tärkeää on, että kirjat ovat houkuttelevasti esillä.

”Oli tosi kiva, että kaikki pystyi lukemaan, kun ei ollut tekstejä”, eräs ekaluokkalainen kommentoi iltasatuhyllyn kuvakirjoja.

Suosittuna pedagogisena työvälineenä Lukuympyrä

Lukemisen pedagogiikan kehittämisessä apuna on käytetty Lukuympyrä-työvälinettä, jonka ovat tehneet varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettaja Marjaana Gyekye ja kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari Kumin. Lukuympyrän avulla arvioidaan, miten lapsille lukeminen toteutuu ja miten kirjat ovat osana lapsen varhaiskasvatus- ja koulupäivää.

”Lähdimme Lukuympyrän avulla opettajien kanssa kartoittamaan sitä, millaista lukemiseen liittyvää toimintaa meillä on kussakin ryhmässä tai luokassa. Lukuympyrässä on viisi kysymystä, joiden avulla opettajat ovat omissa tiimeissään arvioineet lukemiseen liittyvää toimintaa”, projektisuunnittelija Marianna Monter avaa.

Vastausten pohjalta Lukuinto-projektisuunnittelijat laativat yhteysopettajan kanssa jokaiselle ryhmälle lukemiseen liittyviä tavoitteita. Pienilläkin asioilla saatiin aikaan onnistuneita muutoksia. Ryhmissä esimerkiksi otettiin käyttöön erilaisia kirjallisuuslajeja tai pohdittiin oppimisympäristöjä: mitä, miten ja missä lapsille luetaan?

”Kaveritaidot olivat yksi tärkeistä teemoista monessa ryhmässä. Mietimme yhdessä, miten kaveritaitoja voidaan vahvistaa kirjallisuuden avulla”, projektisuunnittelija Johanna Karlsson muistelee.

Opettajille annettiin mahdollisuus pysähtyä yhden kirjan äärelle pitkäksi aikaa. Myös kuvakirjat olivat käytössä.

Lukutaitoa voi edistää jo taaperoiässä

Lukutaidon kehittämiseksi on paljon tehtävissä ennen kouluikää, ja vaikuttaminen kannattaa aloittaa jo taaperoiässä. Samoja materiaaleja voi käyttää eri-ikäisillä lapsilla, tulokulma vain on erilainen.

”Lukemaan oppiminen ja kirjan lukeminen ovat vain yksi osa lukutaitoa, johon voidaan vaikuttaa jo varhaiskasvatuksessa todella paljon”, Monter sanoo.

Lukuinto-hankkeessa on ollut mukana hyvin erilaisia päiväkotiryhmiä. Eräässä oli lapsia 15:sta eri kielitaustasta. Tällaisissa ryhmissä on hyvä olla kirjan lisäksi oheismateriaalia, kuten pehmoinen lukukaveri, joka sitouttaa lapsia lukuhetkeen.

”Tarinankerronnassa voi käyttää äänimaailmoja ja erilaisia kuvia mukana. Voi pyrkiä moniaistiseen lähestymistapaan”, Jokimies vinkkaa.

Monter muistelee käyttäneensä kirjan pitkäaikaisen käsittelyn apuna erilaisia taidelähtöisiä materiaaleja. Kirjan tiimoilta saatettiin lähteä myös metsäretkelle, viedä siellä kirjan tarinaa eteenpäin saduttamalla lapsia ulkona tai lukemalla tarinaa kuusen alla eväiden kera.

Lapset miettivät lukuympäristöjä itse

Tietty sama kirja oli läsnä päiväkotien arjessa monin tavoin, ja siitä viestittiin myös lasten vanhemmille esimerkiksi portfolion tai viikkokirjeen välityksellä. Monikielisissä ryhmissä huoltajille tiedottamisessa auttoivat kuvat: pienikin lapsi osasi kertoa vanhemmalleen kuvien avulla lukukaverista tai lukuretkestä.

”Haemme lukuiloa ja lukuintoa yhdessä tekemisen kautta perheiden kanssa siten, että tämä olisi hauskaa ja kivaa. Yhteisöllinen lukeminen on asia, jota kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin”, Jokimies sanoo.

Tärkeää on ollut myös lasten osallistaminen esimerkiksi hyvien lukuympäristöjen määrittämisessä yhdessä. Lukunurkkien parasta paikkaa miettivätkin nykyisin päiväkodeissa aikuisten lisäksi lapset.

Lukuinto-hanketta on tehty aidosti kaksikielisesti, mistä on saatu kiitosta ruotsinkielisistä kouluista ja päiväkodeista.

”Parasta hankkeessa ovat olleet opettajien oivallukset siitä, että he voivat rakentaa toimintaansa kirjallisuuden ympärille. Jonkin ilmiön tutkimisen voikin aloittaa kirjasta eikä kirjallisuus tule vasta jälkikäteen”, Karlsson kertoo.

”Lukemisen ja lukutaidon pääkaupunki”

Pedagoginen toiminta esiopetuksessa on suunniteltu niin, että lapsi oppii kuuntelemaan, keskittymään ja tunnistamaan kirjaimia. Se tapahtuu leikinomaisesti.

”Varhaislukemisen merkitys Suomessa ei ole se, mitä ehkä joissain muissa Euroopan maissa, eli pänttäämisen aloittaminen nelivuotiaana. Meillä se on esimerkiksi sanavaraston ja kielitietoisuuden kasvattamista tai äänteiden ja sanojen vastaavuuden opettelemista leikkien, laulujen, lorujen ja ikätasoisen kirjallisuuden kautta. Nämä elementit mahdollistavat sen, että esi- ja perusopetuksessa pystytään ottamaan nopeita harppauksia kohti perinteistä lukutaitoa ja monilukutaitoa”, Antti Aaltonen toteaa.

Hän toivoo, että lukuintoa vahvistetaan Helsingissä jatkossakin ja entistä laajemmin, vaikka tämä hanke keväällä päättyy.

”Helsingin kaupunkistrategiassa mainitaan, että teemme Helsingistä lukemisen ja lukutaidon pääkaupungin. Tämän tulisi näkyä toimintasuunnitelmakirjauksina niin, että kaikki varhaiskasvatusyksiköt ja koulut voisivat hyödyntää näitä pitkälle kehitettyjä välineitä”, Aaltonen sanoo.


Lisätietoja:
Lukuinto – Läsiver -hankkeen verkkosivut
Tietoa iltasatukirjahyllystä

Kuva: Adobe Stock