Ilmiöoppimisessa tutkitaan, syvennytään ja innostutaan yhdessä

Vaikka peruskouluissa opiskellaan edelleen pääasiassa oppiaineittain, asioita ja ilmiötä tutkitaan ja tarkastellaan myös isompina, oppiainerajat ylittävinä kokonaisuuksina. Tätä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa kutsutaan Helsingissä ilmiöoppimiseksi. Monitieteisyyden lisäksi ilmiöoppimisessa keskeistä on oppijalähtöisyys, tutkiva ote ja yhteisöllisyys. 

Ilmiöoppiminen: tavoitteellista tutkimista, tiedon jakamista ja omakohtaista oivallusta

Luokassa käy iloinen puheensorina, kun viidesluokkalaisten tutkittavana ilmiönä on ihminen. Ensiksi keskustellaan ja ideoidaan, mitkä kaikki asiat liittyvät ihmiseen. Oppilaat luokittelevat syntyneitä ajatuksia kokonaisuuksiksi, esimerkiksi ihmissuhteisiin, elämänvaiheisiin, hyvinvointiin ja kehoon liittyviin asioihin. Oppilaat sopivat yhdessä, mitä he valitusta aiheesta alkavat ensiksi tutkia ja tarkastella.

Luokka haluaa perehtyä ensiksi ihmisen hyvinvointiin. Oppilaat kartoittavat aiheeseen liittyviä asioita, jäsentelevät niitä yhdessä kokonaisuuksiksi ja asettavat tavoitteita oppimiselleen. Jokainen oppija pohtii, mitä haluaisi ymmärtää ihmisen hyvinvointiin liittyen. Oppilaat miettivät myös, miten asiaa olisi hyvä tutkia.

Oppimisprosessin aikana oppilaat jakavat ryhmissä ajatuksiaan ja oppimaansa ja saavat palautetta työstään. Luokassa sovitaan, milloin työn tulee olla valmis ja miten opittu jaetaan toisille. Niko, Zahir ja Linnea ovat pitäneet päiväkirjaa hyvinvointiin liittyvistä havainnoistaan. Luokassa keskustellaan oppilaiden esityksen pohjalta, miten hyvinvointia edistäviä asioita jokainen voisi sisällyttää omaan päiväänsä. Näin opittu asia tulee omakohtaiseksi.

Jotta oppijat saisivat kokonaisvaltaisemman kuvan tutkittavasta ilmiöstä eli ihmisestä, luokka perehtyy myös muihin alussa luokiteltuihin kokonaisuuksiin eli ihmissuhteisiin, elämänvaiheisiin ja kehoon. Ilmiöprosessi koostuu monista tutkimusvaiheista ja kestää useamman viikon kaiken muun oppimisen ja toiminnan ohella.

Tutustu, miten Jätkäsaaren peruskoulussa toteutetaan ilmiöoppimista joka päivä

ja miten Koskelan ala-asteella edistetään pitkäjänteisesti hyvinvointia ilmiöoppimisen keinoin

Opetussuunnitelmasta voimaa ilmiöoppimiseen

”Peruskoulun opetussuunnitelmassa asetetaan oppimisen tavoitteeksi oppijoiden maailmankuvan avartuminen, laaja-alainen osaaminen ja muuttuvassa maailmassa eläminen. Ilmiöoppiminen tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan oppimiseen, jolla voidaan vastata näihin tavoitteisiin”, kertoo toimialajohtaja Liisa Pohjolainen Helsingin kasvatuksesta ja koulutuksesta. ”Ilmiöprosessissa oppijoille annetaan aikaa perehtyä yhteen ilmiöön pidemmän ajanjakson aikana, yhdistellen usean eri oppiaineen näkökulmia”, Liisa jatkaa.

Pedagoginen asiantuntija Heidi Halkilahti kertoo lisää: ”Monitieteisyyden lisäksi ilmiöoppimisessa keskeistä on oppijalähtöisyys, tutkiva ote ja yhteisöllisyys. Oppijat ovat oman oppimisprosessinsa päähenkilöitä. He harjoittelevat tavoitteen asettamista, arviointia ja oppimisensa suuntaamista yhdessä toisten kanssa. Oppijat harjoittelevat myös asiantuntijuuden jakamista eli jakavat ajatuksiaan ja ideoitaan, tuotoksiaan ja oppimistaan. Tutkivan otteen avulla oppijat oppivat esittämään kysymyksiä, etsimään ja rakentamaan tietoa ja arvioimaan lähteiden luotettavuutta. Olennaista tässä kaikessa on oppijan halu oppia uusia asioita, oppimisen mielekkyys.”


Uusia työvälineitä ilmiöoppimisen tueksi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kehitetty työkaluja opettajille ilmiöprosessin suunnitteluun ja toteutukseen sekä oppimisen arviointiin. Esimerkiksi ilmiökortit auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan oppimiskokonaisuuden alusta loppuun. Kortit ohjaavat opettajaa ja oppijoita keskittymään prosessin kannalta keskeisiin asioihin.

”Korttien avulla ilmiöoppimisen prosessi etenee viidessä vaiheessa. Ensin valitaan opiskeltava ilmiö ja innostutaan siitä, sitten asetetaan tavoitteet oppimiselle, etsitään ja rakennetaan tietoa sekä lopuksi jaetaan ja tuodaan näkyväksi opittua. Lisäksi kortit auttavat suunnittelemaan, miten opitut asiat muuttuvat toiminnaksi, miten vahvistetaan oppijoiden osallisuutta ja miten oppimisprosessia voidaan monipuolistaa teknologian avulla”, Heidi kertoo.

Osa tuotetuista työkaluista on digitaalisia, ja niitä voi vapaasti muokata vastaamaan oppijoiden tarpeita ja erilaisia oppimistilanteita. ”Ilmiöoppiminen on jaettua asiantuntijuutta, tutkivaa otetta, oppijalähtöisyyttä ja monitieteisyyttä. Toivomme näiden työkalujen mahdollistavan innostavan ja yhteisöllisen prosessin, jossa oppijoilla on aikaa ihmetellä, tutkia, löytää, innostua ja hämmästyä”, summaa Heidi.

Ilmiöoppimisen työvälineet on kehitetty Ilmiöpohjaisen oppimisympäristön mallintaminen -hankkeessa, jota rahoitti Opetushallitus. Työvälineet ovat maksutta saatavilla verkkosivuilla helsinkioppii.fi, kohdassa ”Materiaalit”.


JAA