Helsinki kohdisti valtion koronatuen oppimisvajeen paikkaamiseen

Helsingin kaupunki sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtion avustuksena koronatukea yli kahdeksan miljoonaa euroa. Siitä 1,4 miljoonaa euroa kohdennettiin varhaiskasvatukseen ja seitsemän miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen. Helsinkiläiset lapset saivat koronatukirahoilla tukea kasvuun ja oppimiseen sekä oppimisvajeen paikkaamiseen poikkeuksellisena aikana.

Kun koronaepidemia alkoi alkukeväällä, kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla huolestuttiin erityisesti lapsista ja nuorista, joilla oli ollut jo aiemmin oppimisvaikeuksia tai joiden perheellä ei ollut mahdollisuuksia tukea lasten oppimista poikkeuksellisessa tilanteessa.

”Etäopetukseen siirryttiin kouluissa maaliskuussa nopeasti ja otimme käyttöön erilaisia uusia oppimisympäristöjä. Keväällä tekemämme kyselyn mukaan lapset pärjäsivät pääosin hyvin uudessa tilanteessa, mutta vaikeuksia esiintyi esimerkiksi silloin, kun lapsella tai nuorella oli jo ennen etäopetusta oppimisvaikeuksia tai esimerkiksi heikko kielitaito. Osalle lapsista ja nuorista tuli oppimisvajetta lisää, ja tämän vajeen korjaamiseen valtion tuki tuli syksyllä tarpeeseen”, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Helsingin kaupungin peruskouluissa valtiolta saatua koronatukirahaa on käytetty lisähenkilökunnan palkkaamiseen, samanaikaisopetukseen, opinto-ohjauksen sekä tukiopetukseen. Oppilaat ovat saaneet oppimisvajeeseen tukea myös opettajien pedagogisen täydennyskoulutuksen myötä, jonka tukiraha mahdollisti.

Myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistyö perhepalveluiden sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on korostunut poikkeusaikana entisestään. ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään oppimisen kannalta”, Pohjolainen huomauttaa.

Kokemuksia koulusta ja päiväkodista

Pitäjänmäen peruskoulussa tukirahalla palkattiin kolme opettajaa, joista yksi opettaa muun kuin suomenkielisiä lapsia. Myös opintojenohjauksen ja opetuksen lisätuntien määrää pystyttiin kasvattamaan. Eka- ja tokaluokkalaisille saatiin oma koulunkäyntiavustaja.

Koulun rehtori Katriina Aaltio kertoo, että isoja luokkia jaettiin tukirahan avulla pienempiin opetusryhmiin. ”Lapset ja nuoret olivat etäjakson jälkeen levottomampia. Vuorovaikutustaidot olivat himmentyneet. Kiinnitimme erityistä huomiota tämän perusteella tunne- ja vuorovaikutustaitoihin”, Katriina Aaltio mainitsee.

Päiväkoti Kaisaniemessä koronatukea on käytetty muun muassa resurssiopettajan toimintaan. Päiväkodin johtaja Kaisa Viitanen kertoo, että resurssiopettajasta oli aiemmin saatu hyviä kokemuksia. Hänet oli palkattu töihin niin sanotulla positiivisen diskriminaation tuella, ja nyt työsuhdetta pystyttiin koronatukirahan avulla jatkamaan.

”Teimme varhaiskasvatuksessa myös digiloikan, sillä kaikki mahdollinen henkilöstön koulutuksista vanhempien tapaamiseen hoidettiin pitkälti etäyhteyksin. Voi sanoa, että olimme hyvällä tavalla pakotettuja kokeilemaan uusia juttuja toiminnassamme”, Viitanen toteaa.

Monikulttuurista ohjausta

Jo ennen koronaa Helsingissä on käytetty opetuksessa monikielisiä ohjaajia. ”Lapset ja nuoret voivat käydä ohjaajien kanssa keskusteluja omalla äidinkielellään. Monikieliset ohjaajat ovat erittäin tärkeä linkki kodin ja koulun yhteistyössä ja viestinnässä perheiden kanssa”, toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo.

Kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstö on tehnyt töitä poikkeusaikana ammattitaitoisesti ja innokkaasti. Pohjolaisen mielestä korkea ammattietiikka on tullut selkeästi näkyville. ”Henkilöstömme on joustanut ja muokannut toimintatapojaan hienosti. On ollut huikeaa nähdä, miten kovan luokan ammattilaisia meidän henkilöstömme eri koulutusasteilla ja varhaiskasvatuksessa on myös tiukoissa paikoissa”, Pohjolainen toteaa.