Helsinki haluaa nuorten syrjäytymiselle stopin: ”Inhimillisen kärsimyksen näkökulmasta emme saa pitkittää näihin asioihin puuttumista”

- Vuosi on mennyt todella nopeasti, mutta samaan aikaan on ehtinyt tapahtua paljon. Tämä projekti annettiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle hallinnoitavaksi, koska toimiala tavoittaa kaikki ikäluokat, Rajaniemi kertoo.

Mukana-ohjelmaan valmisteltiin yhteistyössä 32 toimenpidettä, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta. Teot tulevat monista eri suunnista ja muodostavat ikään kuin verkon, jotta kukaan ei pääsisi putoamaan yhteiskunnan kelkasta. Pitkällä aikavälillä vaikutus voi parhaimmillaan olla merkittävä.

Syrjäytymisen estämisessä painopiste pyritään siirtämään ennaltaehkäisyyn. Tämä voi tarkoittaa uudenlaista yli sektoreiden menevää yhteistyötä varhaislapsuudessa tai peruskoulussa, mutta myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon merkitys on kullanarvoinen siinä, etteivät ongelmat siirtyisi sukupolvelta toiselle. Lastensuojelun asiakkuus on voimakkaasti periytyvä ilmiö, jota Rajaniemi kutsuu valitettavan viheliäiseksi ja surulliseksi vyyhdiksi.

- Olisi tärkeää löytää keinoja tarjota näille nuorille ja heidän tuleville lapsilleen parempi alku kuin mitä heillä itsellään on ollut. Kaikissa elämänvaiheissa ennaltaehkäisy on mahdollista.

Yksi toimiala ei voi ratkaista syrjäytymistä

Mukana-ohjelman ensimmäiseen vuoteen on kuulunut myös haasteita, joista ensimmäisenä Rajaniemi mainitsee Helsingin kaupungin suuren koon. Toinen haaste on se, että kun ohjelma on yhdellä toimialalla, se helposti nähdään sen omana tekemisenä, vaikka kyseessä on kaupunkiyhteinen ohjelma.

- Tämä ei ole kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oma ohjelma. Syrjäytyminen on niin suuri haaste, että sitä ei voida ratkoa yhdeltä toimialalta käsin. Se vaatii lähtökohtaisesti yhdessä tekemistä.

Ohjelmaa toteuttavatkin yhdessä kaikki kaupungin toimialat: kasvatus ja koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika, sosiaali- ja terveystoimi, kaupunkiympäristö sekä kaupunginkanslia.

Syrjäytymisen vastaisen ohjelman projektisuunnitelman rakentamiseen kuului kuusi osallistavaa työpajaa, joissa oli myös nuoria ja järjestöjä mukana. Jos Rajaniemi rakentaisi projektisuunnitelmaa nyt, hän osallistaisi ihmisiä vieläkin enemmän. Aikatauluhaasteet ja suuri organisaatio kuitenkin vaikuttivat siihen, miten asiat etenivät.

Kaupunkistrategia ohjaa tekemistä

Uusien ja uudenlaisten projektien alkuun liittyy aina asioita, jotka myöhemmin katsottuna tekisi toisin. Syrjäytymisen vastaisella ohjelmalla on sitä paitsi aivan omat erityispiirteensä.

- Tämä ei ole perinteinen hanke tai tarkkarajainen haaste. Emme ole velvollisia raportoimaan rahoittajalle asioista, joihin olemme sitoutuneet. Sen sijaan meitä ohjaavat kirjaukset kaupunkistrategiassa systeemisestä muutoksesta ja ylisukupolvisuuden ehkäisemisestä. Nämä ovat niin isoja katto-otsikoita, että niistä tulee lukuisia lankoja, joita voi ruveta kerimään.

Kun puhutaan syrjäytymisestä, puhutaan aivan valtavasta määrätä muuttujia, Rajaniemi muistuttaa. Jokainen ihminen myös määrittelee itse sen, mitä hyvinvointi juuri hänelle on.

Kaupunkistrategian lisäksi Rajaniemen työtä ohjaavat myös tutkittu tieto sekä Helsingin kaupungin työntekijöiden arvokas kokemustieto.

Liikkuvuutta kaupunginosien välille

Katja Rajaniemen odotukset tulevalle vuodelle ovat korkealla. Ensi töikseen hän haluaa saada kevään aikana kaikki ohjelman toimenpiteet käyntiin: ensimmäinen vuosi oli pitkälti suunnittelutyötä, nyt ryhdytään kunnolla toimeen.

- Toivon myös, että meillä on rohkeutta muuttaa suuntaa ja tehdä sitten toisin, jos huomaamme, että jokin ei toimi, hän huomauttaa.

Projektipäällikkö haluaa jatkossa luoda yhä enemmän vuorovaikutusta niiden ihmisten välille, jotka tekevät työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ruohonjuuritasolla. Heidän kokemustensa hyödyntäminen on avainasia. Hän toivoo, että teema loisi myös alueellista liikkuvuutta kaupunginosien välille: kun joku huomaa, että jokin asiaa toimii naapurikaupunginosassa, hän haluaisi tehdä samaa itsekin.

- Toivon, että ihmiset innostuisivat tästä ohjelmasta ja ajattelisivat, että haluan olla tässä mukana. Yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksia on valtavasti.

Suurimpana oivalluksena syrjäytymisteemassa Rajaniemi näkee sen, että koska syrjäytyminen ei ala nuoruudessa, sitä ei voida myöskään ratkaista nuoruudessa.

- Meidän tulee oppia näkemään ensimmäisiä indikaatioita huono-osaisuudesta ja sen kasaantumisesta jo huomattavasti aiemmin. Inhimillisen kärsimyksen näkökulmasta emme saa pitkittää näihin asioihin puuttumista.

Teksti ja kuva:
Nina Dale
nina.dale@hel.fi

Mukana-ohjelma Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke

JAA