Ensimmäiset neuropsykiatriset valmentajat ovat tässä. Kuvassa 25 valmistunutta sekä eturivissä oikealla Kirsi Consultingin toimitusjohtaja Kirsi Saukkola ja toinen oikealta kouluttaja Anne-Mari Kuusimäki.

Ensimmäiset neuropsykiatriset valmentajat valmistuivat: ”Äärettömän suuri lahja”

10.04.2019 14:02

Helsinki kouluttaa kaupunginhallituksen erillismäärärahalla 200 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisopettajaa ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi. Opettajien osaamista kehittämällä pyritään siihen, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voisivat opiskella omassa lähikoulussaan.

Ensimmäiset 25 neuropsykiatrista valmentajaa ovat nyt valmistuneet ja ryhtyvät soveltamaan oppimiaan asioita käytäntöön helsinkiläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

- Tämä oli todella mielenkiintoinen ja antoisa koulutus. Hyvin positiivinen kokemus kaiken kaikkiaan, yksi valmistuneista, Käpylän peruskoulun erityisopettaja Jukka-Pekka Anttinen sanoo.

Hän kokee saaneensa omaan työhönsä konkreettisia lisäpalikoita ja pystyvänsä käyttämään tulevaisuudessa työssään entistä enemmän ratkaisukeskeisyyttä sekä positiivista pedagogiikkaa. Erityisopettaja sai lisää eväitä esimerkiksi siihen, miten käsitellä lasta, jolla on vaikeuksia toimia ryhmässä tai miten palauttaa hänet takaisin ryhmään.

Pois ongelmakeskeisestä ajattelusta

Neuropsykiatrinen valmentaja voi toimia tukena henkilölle, jolla on toiminnanohjauksen vaikeuksia tai neuropsykiatrinen oireyhtymä kuten ADHD, ADD tai Aspergerin oireyhtymä. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa oppilasta ja hänen verkostoaan pyritään ohjaamaan pois ongelmakeskeisestä ajattelusta kohti voimavarakeskeistä toimintaa. Avainasemassa on nuoren onnistumisiin ja vahvuuksiin keskittyminen ja myönteisen elämänpolun rakentaminen.

Anttinen ryhtyi koulutuksen aikana kokoamaan myös muille työyhteisönsä jäsenille pakettia siitä, miten erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohdataan. Käpylän peruskoulussa työskentelevistä ammattilaisista kuusi tulee käymään neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksen tämän kevään aikana.


Jukka-Pekka Anttinen. Kuva: Nina Dale.

Anttinen suosittelee neuropsykiatrisen valmentajan koulutusta perusopetuksessa kaikille laaja-alaisille erityisopettajille ja myös erityisluokanopettajille. Koulutus kestää 6-8 kuukautta, ja sen laajuus on 30 opintopistettä.

- Tänä lukuvuonna koulutuksen on aloittanut yhteensä viisi ryhmää, joista ensimmäinen starttasi lokakuussa. Tämä on iso satsaus kaupungilta, erityissuunnittelija Heidi Roponen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta toteaa.

Helsingissä kehitetään inklusiivista varhaiskasvatusta ja perusopetusta

Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämistyöhön on valittu yhdeksän peruskoulua ja niiden alueella olevaa päiväkotia Helsingistä. Nämä pilottikoulut ottavat oppilaikseen kaikki alueella asuvat lapset siitä riippumatta, millaista tukea he tarvitsevat.

Koulut kehittävät joustavia, esteettömiä ja monimuotoisia toimintatapoja sellaisiksi, että ne voidaan siirtää myöhemmin myös muihin kouluihin. Pilottikoulujen opettajia ohjattiin ensimmäiseen neuropsykiatrisen valmentajan koulutusryhmään.

Varhaiskasvatuksessa puolestaan kehitetään moniammatillisia toimintarakenteita ja vahvistetaan henkilöstön erityisosaamista, jotta inklusiivinen periaate toteutuisi. Tärkeänä painopisteenä rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistyössä on myös esi- ja perusopetuksen nivelvaihe.

Kaikille sopiva varhaiskasvatus ja perusopetus ovat osa Mukana-ohjelmaa eli Helsingin kaupunkistrategiahanketta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Jokaiselle nuorelle halutaan turvata peruskoulun jälkeinen koulutus.

Ammattilaiset verkostoituivat ja vaihtoivat osaamistaan

Puotinharjun ympärivuorokautisessa päiväkodissa varhaiskasvatuksen erityisopettajana työskentelevä Tiina Hirvonen valmistui neuropsykiatriseksi valmentajaksi ja kehui koulutuksessa tapahtunutta verkostoitumista: varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaiset pääsivät tutustumaan ja lähentymään toisiinsa koulutuksen aikana vierailemalla toistensa työpaikoilla, vaihtamalla tietoa ja sekä tukemalla toistensa osaamista.

- Koin koulutuksen äärettömän suureksi lahjaksi, sillä tässä sai päivittää omia tietojaan nepsy-lapsista. Sain hirveän paljon uusia ideoita siihen, miten viedä työyhteisössä ratkaisukeskeisyyttä ja positiivista psykologiaa eteenpäin, Hirvonen sanoo.

Hirvonen aikoo käyttää uusia oppeja työssään sekä ryhmävalmennukseen että yksilövalmennukseen. Hän uskoo erityisesti pienryhmävalmennuksen kantavan hedelmää.

- Positiivisen ratkaisukeskeisen puheen vaikutuksen näkee ihan päivittäin arjessa, kun lapsia kohdataan ja heille annetaan positiivista palautetta. Kun on esimerkiksi jokin taito, jota harjoitellaan ja kun lapsi onnistuu siinä, hän oikein nousee ja kohoaa.

Hirvonen on myös todistanut, miten hyvä lähtee kiertämään. Hänellä oli yksilövalmennuksessa esikouluikäinen poika, joka alkoi yhtäkkiä kehua myös muita lapsia.

- Se oli aivan ihana nähdä.

Nina Dale
nina.dale@hel.fi

Mukana-ohjelma Eriarvoisuuden vähentämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke

JAA