”Mulla on toi sama kirjastokortti!” Ekaluokkalaisstartti tekee kirjaston tutuksi pienille koululaisille

Töölön ala-asteen 1F-luokalla on jännittävä aamu. Luokka on menossa ensi kertaa yhdessä tutustumaan kirjastoon. Kyseessä on kaupungin kulttuuri ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialojen yhteistyönä toteutettava ekaluokkalaisten kirjastostartti, jonka tavoitteena on tavoittaa kaikki Helsingin ekaluokkalaiset.

”Ekaluokkalaisten kirjastostartissa kirjasto tehdään tutuksi ja oppilaiden kirjastopolku saadaan alulle. Käynnillä lapset saavat tietoa siitä, mitä kaikkea kirjastossa tehdään ja mitä mahdollisuuksia kirjasto tarjoaa”, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko Piia Bågman.


Ekaluokkalaiset saapuivat Töölön kirjastoon parijonossa opettaja Hanna Lenkolan ohjauksessa.

Startin sisältö vaihtelee, sillä jokainen kirjasto toteuttaa sitä omalla persoonallisella tavallaan. Kaikissa starteissa kuitenkin tutustutaan perusasioihin kuten kirjastokorttiin, lainaamiseen, palauttamiseen ja siihen, että kirjasto on avoin ihan kaikille.

”Päätarkoituksena on tutustua lähikirjastoon ja myös ainakin yhteen kirjatolaiseen lastenkirjaston puolelta. Tällöin kynnys tulla lähikirjastoon myös vapaa-ajalla madaltuu”, Bågman sanoo.

Töölön kirjastossa ekaluokkalaiset ottaa vastaan pedagoginen informaatikko Ilona Savolainen. Hän ohjaa ryhmän portaita pitkin kirjaston neljännen kerroksen Mika Waltari -saliin, jossa startti alkaa.


”Ketkä kaikki ovat käyneet kirjastossa?”

Savolainen kertoo ekaluokkalaisille, että kirjaston työntekijän tunnistaa essusta tai liivistä, ja työntekijältä voi kysyä mitä vain.

”Kirjastoon saa kuka tahansa tulla. Siellä voi viettää aikaa kavereiden kanssa tai vaikka lukea yksin tai yhdessä. Kirjastossa voi myös pelata lautapelejä”, Savolainen selittää pienille oppilaille.

”Mulla on toi ihan sama kirjastokortti”, joku hihkaisee, kun Helmet-kirjastokortin kuva heijastuu valkokankaalle.

”Niin mullakin!”

Sitten katsotaan yhdessä lyhytelokuva nimeltä Ryhmä Mur pelastaa kirjaston.


Elias haluaa tietokirjaosastolle, sillä hän tahtoo oppia lisää luista. Ilona Savolainen auttaa.

Seikkailua ja työpajoja

Kirjastokäynti kestää yleensä yhden oppitunnin verran. Perusasioiden oppimisen jälkeen ryhmä voi lähteä esimerkiksi seikkailemaan kirjastotaloon ja tutustumaan vaikkapa kirjaston kummitukseen, kuten Kallion kirjastossa on joskus tehty.

”Joillakin startti on työpajatyyppinen. HeRoLan kolmoiskirjastossa (Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo) on aiemmin ollut käytössä työpisteidea, jossa pisteillä on ollut esimerkiksi kirjastokäynnin opastusta, kirjavinkkiruletti ja pinssipaja”, Bågman kuvailee.


Elviiran (vas.) lempikirjoja ovat Harry Potterit, Helmin Geoetsivät ja Hermannin Tatu ja Patu -sarja. Kaikkien kotona luetaan iltasatuja.


Kirjastosta löytyy lastenkirjoja eri kielillä.

Ennen korona-aikaa joissain kirjastoissa startti on järjestetty isona tapahtumana, kuten Vuosaaressa, jossa monta luokkaa on kutsuttu kerralla yhteiseen ekaluokkalaisjuhlaan Vuotaloon.

”Tänä vuonna on mahdollista, että kirjastot järjestävät startteja myös etänä, Bågman sanoo.

”Lukemisen tavan oppii toistojen avulla”

Töölön ala-asteen 1F-luokan oppilaat oppivat startissa, että Helsingissä on yhteensä 37 kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

”Olet tosi tervetullut niistä jokaiseen”, Ilona Savolainen sanoo oppilaille.

Kun hän kysyy lapsilta, kuinka monella on jo oma kirjastokortti, melkein kaikkien kädet nousevat ylös. Luokan opettaja Hanna Lenkola kysyy oppilailtaan, mitä tarkoittaa sana lukutoukka.

”Se on semmoinen, joka lukee koko ajan”, Aava tietää.


Aava (vas.), Viola ja Frida pitävät erityisesti eläinkirjoista. ”Tykkään kaikista kirjoista, paitsi niistä, missä ei ole kuvia”, Aava sanoo.


Kirjastossa voi tehdä paljon muutakin kuin lukea ja lainata kirjoja.

Luokassa on meneillään lukuhaaste, jossa rauhoitutaan kirjan ääreen 20 minuutin ajaksi joka päivä, Lenkola kertoo. Vaikka oppilaista monet ovat vielä lukutaidottomia, jokaiselle tulee kokemus siitä, että ”minä luen”. Lisäksi lapset ovat saaneet tehtäväkseen lukea joka päivä 15 minuutin ajan kotona vanhempien kanssa.

”Lukeminen on myös tapa, joka pitää vain opetella. Sen oppii toistojen avulla”, Lenkola sanoo.


Hanna Lenkolan mielestä ekaluokalla tärkeintä on oppia lukemaan, innostua lukemisesta ja oppia toimimaan porukassa.

Luokan oma kirjastokortti

Kaikilla oppilailla ei aina ole omaa kirjastokorttia, mutta eräs hyvä ja tasa-arvoistava tapa käyttää kirjaston palveluja on hankkia koko luokalle yhteinen kirjastokortti. Se on niin kutsuttu laitoskortti, jolla opettaja voi lainata kirjoja luokalleen. Kortti tehdään vuodeksi kerrallaan, ja opettaja hoitaa lainat takaisin kirjastoon.

”Tämä on hyvä keino lainata niillekin, joilla ei ole omaa korttia”, Savolainen vinkkaa.

Myös koronan aiheuttamissa mahdollisissa sulkutilanteissa on etua siitä, jos opettajalla on luokan oma kirjastokortti käytössä.


Fridalla on jo oma kirjastokortti.


Leon ja Kasparin lempikirjoja ovat Tatut ja Patut.

Kaikille helsinkiläisille ekaluokkalaisille tarjottavan startin lisäksi Helsingillä, Espoolla, Vantaalla ja Kauniaisilla on Helmet-yhteistyönä kustantamon kanssa kampanja, jossa jokainen pääkaupunkiseudun ekaluokkalainen saa kirjalahjan. Tänä vuonna omaksi annettava kirja on Tuukka Sandströmin kirjoittama ja Varpu Erosen kuvittama runokirja Kuutarhuri.

”Ai ihan ilmaiseksi?” joku luokasta kysyy.

”Ihan ilmaiseksi”, Savolainen vastaa.


Jokainen pääkaupunkiseudun ekaluokkalainen saa tänä vuonna lahjaksi Kuutarhuri-kirjan.

Opettajille on tehty lahjakirjaa varten myös jatkotyöstömateriaali, jossa on erilaisia ideoita siihen, miten kirjaa voi käsitellä yhdessä luokan kanssa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on hiljattain aloittanut Lukuinto-hankkeessa neljä lukukoordinaattoria, joiden tehtävänä on kehittää helsinkiläistä lukemisen kulttuuria ja myös ekaluokkalaisten kirjastostarttia entisestään.

Lukemisen lisääminen on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoistumista vähentävän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman toimenpiteistä. Mitä vahvemman lukutaidon ja lukuinnon oppilas saa jo koulupolkunsa alussa, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on myöhemmin hyvään koulutukseen ja elämässä pärjäämiseen. Ekaluokkalaisten kirjastostartti koulun ja kirjaston yhteistyönä tukee osaltaan tätä tavoitetta lukutaidon tasaveroisesta vahvistamisesta.


”Kirjaston tavoite on vapaaehtoisen, omasta halusta lähtevän lukemisen lisääminen ja lukemisen ilon edistäminen. Näen sen lasten- ja nuorten kirjastotyön ydintehtävänä”, Ilona Savolainen tiivistää.


Sitten lainaamaan! Oman kirjastokortin tunnusluku kannattaa painaa mieleen, lapset tietävät.