Tuukka (vas.) ja Jesse opettavat jujutsua nuoremmilleen Kannelmäen peruskoulussa.

Cheerleadingia ja jujutsua – vanhemmat oppilaat valmentavat nuorempiaan ja kasvavat samalla yhdessä

Cheerleading-kerhon alkulämmittelyssä leikitään ”toffeeta”. Kikatukseen sekoittuu välillä kiljumista, kun tytöt vetävät toisiaan jaloista pitkin Kannelmäen peruskoulun liikuntasalin lattiaa. Kerhon jäsenet ovat 5.-6.-luokkalaisia, valmentajat käyvät kahdeksatta luokkaa.
 
- Valmentajana voi jakaa omaa osaamistaan. On kiva nähdä, kun toisille tulee hyvä mieli, yksi valmentajista, Emilia, kertoo syyksi siihen, miksi hän lähti vetämään cheerleading-kerhoa nuoremmille.


Emilia, Minea ja Viivi vetävät cheerleading-kerhoa Kannelmäessä.

Kerhon ohjaajat Emilia, Viivi ja Minea ovat harrastaneet cheerleadingia urheiluseurassa vasta alle kaksi vuotta, mutta ovat valmentajina jo kuin vanhoja tekijöitä: he ohjaavat nuorempiaan kannustavasti ja pyrkivät ottamaan jokaisen huomioon. Kaikki lapset pääsevät tunnin aikana tekemään ja kokeilemaan.

”Yks, kaks, alas, yhteen”, ihmispyramidit nousevat koulun liikuntasalissa hitaasti ja varmasti, yhteistyöllä.


Jussi Luoma valvoo, kun pyramidit nousevat koulun liikuntasalissa.

- Jos jokin toimii ryhmäyttämiseen, niin tämä. Oppilaiden on pakko luottaa toisiinsa: siihen, että nämä pitävät kiinni eivätkä pudota, Me-koulukehittäjä Jussi Luoma kuvailee.

Luoma perusti cheerleding-kerhon Kannelmäen peruskouluun lasten harrastustoiveiden pohjalta. Hän pyrkii tekemään itsestään kerhossa mahdollisimman näkymättömän ja antaa valmentamiseen nuorille täyden tilan. Aikuinen on mukana paikalla vain valvomassa ja varmistelemassa.

Parasta on onnistuminen ja uuden oppiminen

Cheerleading-kerho sopii Emilian, Viivin ja Minean mukaan kaikille, eli ei tarvitse osata entuudestaan mitään aloittaakseen harrastamista. Kyseessä on erittäin suosittu ja nouseva harrastus, voittihan Suomi tänä vuonna cheerleadingin MM-kultaa.

Valmentajalta toiminta vaatii tyttöjen mukaan kärsivällisyyttä sekä taitoa olla ihmisten kanssa. Parasta harrastuksessa ovat harrastajien mukaan onnistumiset ja uuden oppiminen.


Pihla nousi korkealle yläilmoihin muiden avustuksella.

- Minusta on kivaa olla ylimmäisenä. Aluksi se oli pelottavaa, mutta nyt uskallan, Pihla kuvailee.

- On kivaa, kun oppii uusia temppuja ja liikkeitä, Nadiya komppaa.

Takana on vasta neljännet treenit huhtikuussa aloittaneelta Cheerleading-kerholta, joka jatkaa toimintaansa syksyllä. Vastaavanlaista harrastustoimintaa on tarkoitus laajentaa koululla syksyllä myös mahdollisesti sählykerhoon ja futsal-kerhoon.


Alkuverryttelystä ei vauhtia puutu.

Ensimmäinen Luoman pystyttämä vertaisten vetämä kerho on kuitenkin jujutsu-kerho, jonka ohjaajina toimivat ysiluokkalainen Jesse ja seiskaluokkalainen Tuukka. Helmikuussa aloittaneessa kerhossa harrastaa tällä hetkellä 15 poikaa ja kaksi tyttöä.

- Pysy aiheessa, Jesse ojentaa tottuneesti, kun osa pojista alkaa pelleillä tatamilla.


Jesse ja Tuukka pitävät järjestystä tatamilla.

Jesse on harrastanut jujutsua 2,5 vuotta ja halusi kokeilla, millaiselta nuorempien oppilaiden valmentaminen tuntuisi.

- Nämä kaikki ovat aloittaneet nollasta, ainoastaan yksi oli harrastanut kamppailulajeja aiemmin, starttiluokan käynyt Jesse kertoo.

Jussi Luoman mukaan valmentajat ymmärtävät nuoresta iästään huolimatta, että nuorempien oppilaiden ohjaaminen on myös kasvattamista. Kun jujutsu-kerhon Whatsapp-ryhmässä joku sooloili sopimattomasti, valmentajat panivat hänet heti ruotuun.

Valmentamisessa on Jessen mielestä parasta se, kun saa auttaa muita ja kun saa opettaa muille hyödyllisiä asioita. Ensi syksynä hän jatkaa ammattikouluun opiskelemaan ICT-asentajaksi, mutta pyrkii tulemaan mahdollisimman usein syksylläkin mukaan treenejä vetämään.

- Suosittelen jujutsua kaikille ja kaikenikäisille. Tässä kunto kehittyy ja itsekuri kasvaa.

Yhteisöllisyyttä ja ”positiivista pöhinää”

Kannelmäessä ja Malminkartanossa on meneillään Enemmän yhdessä -hanke, jolla kehitetään aluetta kokonaisvaltaisesti ja parannetaan harrastusmahdollisuuksia alueella. Hankkeen projektipäällikkö Jukka Moilanen aloitti tehtävässään toukokuun alussa.

- Alueelle tuodaan lisää harrastustoimintaa, mikä luo yhteisöllisyyttä ja positiivista pöhinää. Harrastamisen kautta lapset ja nuoret saavat kivaa yhteistä tekemistä, mikä omalta osaltaan ennaltaehkäisee syrjäytymisen riskejä, Moilanen selittää.

Kannelmäki-Malminkartano-akselilla on tähän asti ollut lähialueita vähemmän harrastustoimintaa tarjolla. Moni alueella asuva lapsi joutuukin matkustamaan kauas päästäkseen harrastamaan itselleen mieleistä lajia.

- Selkeä puute alueella on harrastushalli. Kaupungilla on vahva tahtotila siihen, että halli nousee alueelle palvelemaan Kannelmäen ja Malminkartanon asukkaita. Mutta jo sitä ennen harrastamista pitää edistää, Moilanen sanoo.


Tuukka näyttää pojille, miten liikkeet tehdään oikeaoppisesti.

Enemmän yhdessä -hankkeen tavoitteena on löytää erityisesti perheitä, jotka eivät vielä harrasta mitään. Tarkoituksena on kehittää alueelle matalan kynnyksen harrastamista ja myös maksutonta toimintaa. Moilanen ja Luoma pohtivat yhdessä mallia, jossa nuoret pääsisivät mahdollisimman helposti kokeilemaan eri lajeja, jonka jälkeen harrastuksista voisi valita itselleen mieleisimmän.

Lisäksi hankkeessa halutaan yhdistää alueen toimijoita, joista monet eivät tiedä toisistaan. Tavoitteena olisi uudenlaisen harrastusverkoston luominen.

Kouluterveyskyselyissä yksinäisyys on noussut jatkuvasti ongelmaksi, joka koskettaa lukuisia suomalaisia lapsia ja nuoria. Pitkäaikainen yksinäisyys heikentää lasten ja nuoren elämänlaatua ja hyvinvointia, ja se on riskitekijä psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle.

Enemmän yhdessä on yksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoisuutta vähentävän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman toimenpiteistä. Ohjelma rakentaa systeemistä muutosta, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi sosiaalisia suhteita ja tunne kuulumisesta yhteisöön.

Teksti ja kuvat
Nina Dale
nina.dale@hel.fi

Mukana-ohjelma kaupunkistrategiahanke nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi


JAA