Toisen asteen opiskelijat toivoivat, että opettajat kohtaisivat opiskelijoita myös muuten kuin oppiaineeseen liittyvien asioiden kautta. Kuva: Raili Tanhuanpää

Apulaispormestarit: ”Meidän aikuisten pitää kuunnella ja nähdä lapset ja nuoret”

Meidän aikuisten pitää kuunnella ja nähdä lapset ja nuoret. Tämä on yksi tärkeä viesti, joka nousi esiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin Kouluterveyskyselyn 2019 tulosten hyödyntämistä.

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset julkaistiin hyvinvointiareenalla syyskuussa. Helsingin tulokset julkaistiin lokakuussa, ja koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset saadaan joulukuun alussa.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat perinteisesti tehneet yhteistyötä Kouluterveyskyselyn tiimoilta, ja tätä yhteistyötä toteutti myös Alppilan lukiossa 26. marraskuuta järjestetty tilaisuus. Tilaisuuteen osallistui Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajia. Paneelikeskusteluissa oli mukana koululaisia ja opiskelijoita, ja Alppilan lukiolaiset juonsivat tilaisuuden.

”Suomi on maailmassa ainutlaatuinen maa, jossa tällaista kyselyä on toteutettu näin kauan. Ja ainutlaatuista on, että lapsilta ja nuorilta on kysytty suoraan”, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa sanoi. "On tärkeää, että tietoa pystytään hyödyntämään”.


Apulaispormestari Sanna Vesikansa totesi, että nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä on jatkuvasti kasvanut.

”Lapsiin ja nuoriin kohdistuu pääkaupunkiseudulla paljon yhteistä työtä”, Vesikansa muistutti. Tästä esimerkkinä hän mainitsi Helsingin Mukana-ohjelman, pääkaupunkiseudun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) sekä kuntien yhteistyön niin sanotun Islannin mallin soveltamisessa. Lisäksi kaupungeilla on lukuisia omia hankkeitaan.

”Nuorten mielenterveyskysymykset ovat asia, johon emme ole yhteiskuntana täysin pystyneet vastaamaan”, apulaispormestari totesi ja painotti sitä, että lasten ja nuorten oireilun juurisyyt tulee selvittää. Vesikansa julkaisi aiheesta tällä viikolla myös blogikirjoituksen.

Yksinäisyys suuri huolenaihe

Mitä tämän vuoden Kouluterveyskyselyn tuloksista nousi esiin erityisesti helsinkiläisten koululaisten ja opiskelijoiden osalta? Mistä tulisi olla huolissaan?

Yksinäisyys on todellisuutta monille helsinkiläisnuorille. 8.-9.-luokkalaisista yli 10 prosenttia kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Pojilla osuus oli tyttöjä suurempi, ja yksinäiseksi itsensä kokevien nuorten määrä on kasvanut molemmissa sukupuolissa vuoteen 2017 verrattuna.

”Nuorten syrjäytymisen keskeisin syy on luottamuksellisten ystävien puute”, totesi Punaisen Ristin nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää.

Yksinäiseksi itsensä melko usein tai jatkuvasti tuntevia 8.-9.-luokkalaisia on vastausten mukaan 12 prosenttia ikäluokasta, THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti osoitti esityksessään. Helsinkiläistytöillä yksinäisyydentunne on -poikia yleisempää, sillä yksinäisyyttä kokee tytöistä yli 16 prosenttia.

Koulupäivän jälkeisestä vapaa-ajasta pidettiin tilaisuudessa paneelikeskustelu, johon osallistui kaksi viidesluokkalaista oppilasta ja nuoriin liittyvien kysymysten parissa työskenteleviä aikuisia.

Kuva: Nina Dale
Paneelikeskustelussa pohdittiin, voitaisiinko harrastustoimintaa järjestää kouluilla koulupäivän päätteeksi. Kyllä, mutta välipalaa olisi hyvä saada, viidesluokkalaiset Vilho ja Pyry sanoivat.

SOS Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen painotti, että harrastusten kautta lapselle ja nuorelle syntyy tärkeä kokemus siitä, että hän on merkityksellinen ja että hän kuuluu johonkin porukkaan. Harrastukset voivat siten osaltaan ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia ja tarjota mielekkään tekemisen lisäksi ystävyyssuhteita.

”Huolissaan pitäisi olla niistä nuorista, jotka haluaisivat harrastaa”, mutta eivät jostain syystä voi, Palsanen sanoi ja kummeksui sitä, miten jalkapallostakin on paikka paikoin tullut laji, jota voivat harrastaa vain hyvin toimeentulevien vanhempien lapset.

Pihaleikit liikkuvuuden pohjana

Ex-balettitanssija ja koreografi Minna Tervamäki piti tilaisuudessa innostavan puheenvuoron omasta polustaan huippu-urheilijaksi ja taiteilijaksi ja peilasi omaa nuoruuttaan Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Tervamäki painotti pihaleikkien merkitystä lasten liikunnallisuuden pohjana.

”Minun ponnistusvoimani on kehitetty hyppynarulla ja twistillä. Olen harrastanut monipuolisesti erilaisia liikuntalajeja”, Tervamäki sanoi.”

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lasten päivittäinen liikunta vähenee selvästi alaluokilta yläluokille siirryttäessä, THL:n tutkija Pauliina Luopa kertoi.

Kuva: Raili Tanhuanpää
Minna Tervamäki painotti sitä, miten tärkeää on kohdata nuoret yksilöinä, niin koulussa kuin harrastuksissakin.

Tervamäki puhui siitä, miten suuri merkitys valmentajilla ja opettajilla voi olla nuorten elämässä turvallisina aikuisina: heillä voi olla käänteentekevä vaikutus etenkin, jos harrastus on nuorelle intohimo. Menestynyt tanssin ammattilainen toivoi myös, että lapsille opetettaisiin itsetuntemusta ja oman temperamentin tunnistamista, koska niiden avulla ehkäistäisiin monia hämmennyksiä ja hankaluuksia nuoren elämässä. Helsingissä pilotoidaan paraikaa muutamassa koulussa tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunteja osana lukujärjestystä. Tunnit saatetaan hyvinkin levittää myöhemmin systemaattisesti myös muihin kouluihin.

Nuorten ahdistuneisuus on Kouluterveyskyselyn mukaan yleistynyt ja ahdistuneisuutta on eniten pääkaupunkiseudulla. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta haastoi kuulijoita pohtimaan, miten kouluissa voitaisiin erilaisin opetusjärjestelyin ja tukitoimin auttaa lapsia ja nuoria stressin hallinnassa ja elämänhallinnassa. Lisäksi koulujen olisi hyvä tunnistaa ja auttaa ahdistuneisuudesta kärsiviä nuoria sekä edistää mielenterveyttä tukevia sosiaalisia palautejärjestelmiä.

”Koulun pitää olla paikka, jossa on hyvä olla”

Tilaisuuden veti lopuksi yhteen Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen, joka muistutti kaupungin iskulauseesta maailman vaikuttavimpana paikkana oppia.

”Se ei voi tarkoittaa pelkästään oppimistuloksia, vaan koulun pitää olla myös paikka, jossa on hyvä olla”, Pakarinen painotti.

Kuva: Nina Dale
Apulaispormestari Pia Pakarista huolestuttaa lasten henkinen jaksaminen. ”Kännykän käytön malli voi tulla vanhemmilta”, hän totesi.

Hän peräänkuulutti toisen asteen opiskelijoiden paneelissa noussutta nuorten toivetta siitä, että "opettaja voisi joskus vain kysyä, mitä kuuluu". Noin puolet nuorista kertoo, että koulussa on aikuinen, jolle voi puhua asioista.

Myös Sanna Vesikansa antoi yksinkertaisen mutta erinomaisen vinkin kaikille aikuisille siitä, miten toimia lähipiirissään olevien lasten ja nuorten kanssa:

”Muistetaan kysyä, mitä kuuluu, ja muistetaan kuunnella vastaus.”


JAA