Psykologi Tuike Liikari (vas.), kuraattori Teija Ekholm ja työharjoittelija Ida Puoliväli valitsivat omat suosikkinsa arvokorteista. Kuva on otettu ennen etäopetukseen siirtymistä.

Alppilan lukion yhteisöllinen toiminta ennaltaehkäisee kiusaamista ja vähentää yksinäisyyttä

Ristiriitojen syntymistä ehkäistään ihmissuhteita korjaavilla eli restoratiivisilla menetelmillä. Ne ovat osa Kiusaamisen vastaista ohjelmaa (KVO13).

Alppilan lukion henkilökunta tukee opiskelijoiden sosiaalista kiinnittymistä yhteisöllisellä työllä ja kiinnittämällä huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin erilaisten oppituntien, tapahtumien ja hyvinvoinnin pajojen avulla. Ristiriitojen syntymistä ennaltaehkäistään restoratiivisilla menetelmillä, joita voi tarvittaessa käyttää myös ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa.

Lukiossa työskentelevä psykologi Tuike Liikari ja kuraattori Teija Ekholm tapaavat kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat pienryhmissä lukuvuoden alussa. Kaksikko järjestää hyvinvoinnin oppitunnit uusille opiskelijoille heti toisella opintojaksolla.

”Käymme tunneilla läpi sitä, miten opiskelija voi tukea omaa hyvinvointiaan. Olemme käyttäneet apuna Mielenterveyden käsi -mallia, jossa on viisi eri teemaa”, Ekholm kertoo.

Syksyllä opiskelijat jaettiin 16 ryhmään hyvinvoinnin oppitunneille. Tunnit ovat osa opetusta, ja opiskelijoilta edellytetään osallistumista. Mukana tunneilla on kuraattorin ja kahden psykologin lisäksi erityisopettaja, terveydenhoitaja ja lukiossa työharjoittelussa oleva opiskelija.

”Toteutamme oppitunnit Learning cafe -menetelmällä, eli opiskelijat kiertävät eri pisteissä, joissa käsitellään esimerkiksi nukkumista, syömistä ja liikkumista”, Ekholm kuvailee.

Oppitunnin päätteeksi jokainen opiskelija kertoo, mitä hänelle jäi mieleen ja mitä hän vie oppitunnista mukanaan osaksi omaa arkeaan.

”Samalla opiskelijat tutustuvat meihin, mikä madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä”, Liikari sanoo.

Mieli ry:n tekemä Mielenterveyden käsi on konkreettisesti käytössä Alppilan lukion opiskelijahuollon työssä.

Jokaista kuunnellaan

Restoratiivista sovittelua on käytetty Alppilan lukiossa esimerkiksi riitatilanteissa. Niiden ratkaisemiseksi jokaisella osapuolella on tasaveroinen mahdollisuus kertoa oma versionsa tapahtumista ja jokainen tulee kuulluksi.

Osapuolet avaavat toisilleen, millaisia tunteita riita tai kiusaaminen on herättänyt, ja yhdessä asiaa käsittelemällä pyritään ketään syyllistämättä pääsemään tilanteessa eteenpäin. Kyse on sovittelutaidoista, joita Helsingin oppilaitosten kuraattorit ja psykologit ovat hankkineet käymällä restoratiivisten menetelmien koulutuksen.

”Sovittelutilanteessa, ryhmän arvoja pohtiessa tai ryhmäyttämisessä keskustelun pohjana voi käyttää esimerkiksi arvokortteja. Voimme keskustella siitä, mitä vaikkapa kunnioittaminen tarkoittaa sinulle, jos olet eri kulttuurista tai jos seksuaalinen suuntautumisesi on toinen kuin toisella osapuolella”, Ekholm kuvailee.

Opiskelijahuollon ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pienryhmätapaamiset sekä restoratiiviset menetelmät on kirjattu Helsingin Kiusaamisen vastaiseen ohjelmaan (KVO13). Ohjelmaan koottujen toimenpiteiden avulla oppilaitosten ja koulujen hyvät käytännöt tuodaan esiin ja systematisoidaan koko kaupunkia koskeviksi. Pienryhmille pidettävät hyvinvoinnin oppitunnit on otettu lukioista käyttöön ensimmäisenä Alppilassa.

Yksinäisyys huolena toisella asteella

Liikarin ja Ekholmin kokemuksen mukaan kiusaamista tapahtuu toisella asteella vähän tai ainakin sitä tulee ilmi vain vähän. Opiskelijat ovat jo varttuneempia kuin perusasteella.

”On ollut sitä vastoin tilanteita, joissa aiemmin kiusatun on vaikea uskoa, että häntä ei enää kiusata ja että hänellä on ympärillään ihmisiä, jotka oikeasti haluavat olla hänen kavereitaan”, Liikari sanoo.

Nuoret siirtyvät toiselle asteelle uuteen oppilaitokseen ja saattavat myös muuttaa uudelle paikkakunnalle. Tällöin murheena voi olla yksinäisyys ja uusiin ihmisiin tutustuminen tuottaa hankaluuksia.

Opiskelijoita kannustetaan Alppilassa puhumaan aikuisille, jos he kohtaavat kiusaamista. Psykologi ja kuraattori ovat tavoitettavissa, ja he järjestävät yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa jokaiselle opintojaksolle jonkin tapahtuman opiskelijoille.

Ensimmäisen jakson yhteisillä kahveilla kävi peräti 400 opiskelijaa ruokatunnin aikana. Lukiossa toimii lähiopetuksen aikana myös lautapelikerho, jossa opiskelijat voivat löytää uusia ystäviä. Opiskelijahuolto muistuttaa opettajia ryhmäyttämisen tärkeydestä ja antaa siihen käytännön vinkkejä, jotta opiskelijoiden olisi mahdollista saada uusia kavereita.

”Yhteisöllinen toiminta, jota lukiossamme vaalitaan, ennaltaehkäisee kiusaamista ja vähentää yksinäisyyttä”, Liikari ja Ekholm tiivistävät.