Turkoosipikkugekkokoiras. Kuva: Mari Lehmonen

Turkoosipikkugekkojen uhkana on tulla ihmisen lemmikiksi

Korkeasaari on saanut turkoosipikkugekkopariskunnan lahjoituksena. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun turkoosipikkugekon suurin uhka on lemmikiksi kerääminen ja lemmikkikauppa.

Luonnosta kerättiin kymmeniä tuhansia gekkoja vuosina 2005–2009. Keräilijät usein kaatavat puun saadakseen gekkoja palmusta.  Kaadot ovat siten tuhonneet myös  gekkojen elinympäristöä.

Turkoosipikkugekon kauppaa on rajoitettu kansainvälisellä sopimuksella vuodesta 2017 lähtien. Lajin kerääminen luonnosta on laitonta, mutta valvonta on heikkoa. Koska kysyntää kauniille eläimelle on edelleen, gekkoja kuljetetaan Tansaniasta eri lajinimellä kansainvälisille markkinoille. EU:n alueella turkoosipikkugekkoa ei saa myydä tai pitää lemmikkinä ilman todistuksia sen alkuperästä. Eurooppalaisissa eläintarhoissa tarhatuista turkoosipikkugekoista pidetään kantakirjaa.

Turkoosipikkugekon kotiseutu on Tansaniassa, Uluguru-vuorten alarinteillä, alle kahdeksan neliökilometrin metsäalueella. Laji elää palmujen lehtiruusukkeissa. Yhdessä palmussa asuu tavallisesti yksi koiras, yksi naaras, ja niiden poikasia. Gekot syövät pieniä hyönteisiä, palmun kukkien mettä ja juovat lehtiruusukkeeseen kertyvää vettä.

Myös turkoosipikkugekon elinympäristön suojeluun on alettu kiinnittää huomiota, sillä Uluguru-vuorilla elää paljon kotoperäisiä lajeja. Tätä arvokasta elinympäristöä uhkaavat laittomat metsänhakkuut, polttopuun keräys, yleistyneet metsäpalot ja kalkkikiven louhinta. Paikallisten asukkaiden rooli suojelussa on tärkeä.

Lisää aiheesta
Korkeasaari
Suojelutyö