Suoraan sisältöön
A A A
Kuhertajagasellin poikanen ja hänen hoitajansa Korkeasaaressa. Kuva: Mari Lehmonen

Kesän poikasia voi nyt bongata Korkeasaaressa

Vilkkain lisääntymisaika eläimillä on alkukesä. Korkeasaaressa poikasia on syntynyt viidelletoista selkärankaiselle lajille yhteensä yli neljäkymmentä. Lajien suojelun kannalta tärkeimmät lisääntymiset ovat olleet kierteissarvivuohilla, kuhertajagaselleilla ja metsäpeuroilla.

Tuotteliaimpia ovat olleet kierteissarvivuohet, joiden tarhassa kallioilla kirmailee yksitoista kiliä. Tämän uhanalaisen Keski-Aasian vuoristoalueilla elävän vuohen eläintarhakannasta pidetään kirjaa Korkeasaaressa, jotta lajia voidaan lisäännyttää suunnitelmallisesti. Nyt syntyneet kilit ovat Moskovan eläintarhasta siirretyn pukin jälkeläisiä, joten kaikki Korkeasaaren kilit kantavat Euroopan oloissa harvinaista perimää.

Kuhertajagasellien laumassa on viisi vasaa, joista jokainen on arvokas, sillä Euroopassa on vain kaksi lisääntyvää kuhertajagasellilaumaa. Vasoista heiveröisin on ollut eläintenhoitajien hoivissa, mutta opettelee nyt lajitovereidensa seuraan ja on reipastunut paljon. Hoitajat käyvät vielä imettämässä sitä tuttipullon kanssa ja kouluttavat sitä samalla tulevia eläinlääkinnällisiä tarpeita varten.

Metsäpeuroille toukokuussa syntyneet kolme vasaa tulevat aikuistuttuaan osallistumaan lajin luontoonpalautushankkeeseen Suomessa. Myös Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen yhteydessä olevissa totutustarhoissa ensimmäistä kesäänsä elävät eläintarhojen metsäpeurat ovat saaneet ensimmäiset vasansa. Korkeasaaresta kotoisin oleva Hilla-vaadin synnytti vasansa ensimmäisten joukossa.

Poikasia ovat saaneet myös marat, suokukot, villisiat, pikkumangustit, punaniskakengurut, okahiiret, vaivaishiiret, pikkumarmosetit ja pikkuvuohi. Kuningasmerikotkille, tunturi- ja hiiripöllöille on kullekin kuoriutunut yksi poikanen. Riikinkukkoemojen seurassa liikkuu myös pieniä ruskeita poikasia.

Korkeasaari


JAA