Urkujen julkisivu on moderni ja musiikkitalon arkkitehtuuria rikastuttava tunnusmerkki.

Musiikkitaloon maailman suurimmat konserttisaliurut

Helsingin Musiikkitalon konserttisalin urut rakentaa itävaltalainen Rieger Orgelbaun urkurakentamo. Uruista tulee 123 äänikertaiset ja ovat näin ollen maailman suurimmat konserttisaliurut. Urkujen on tarkoitus valmistua kahden vuoden päästä ja ottaa käyttöön 2023. Uusia urkuja juhlistetaan kansainvälisellä Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailulla.

Musiikkitalon uusista uruista tulee rikkaat ja mahdollisimman monenlaisen musiikin esittämiseen sopivat. Urut on pyritty näkemään tulevaisuuden soittimena eivätkä ne siten ole sidottu yhteen aikakauteen, tyyliin tai genreen. Suunnittelutyötä vetänyt professori Olli Porthan pitää hanketta ainutlaatuisena kansainvälisestikin mitattuna.  

Konserttiurut kuuluvat erottamattomasti orkesterimusiikkiin, ja niille on ollut paikka varattuna Musiikkitalon konserttisalista talon rakennusvaiheesta saakka. Musiikkitalon uudet konserttiurut ovat sekä soinnillisesti poikkeukselliset että visuaalisesti ainutlaatuiset. Tällaista soitinta ei ole muualla maailmassa, iloitsee apulaispormestari Nasima Razmyar, joka toimii Musiikkitalon säätiön puheenjohtajana.

Musiikkitalon konserttiurkuja tullaan varmasti kuulemaan ympäri maailmaa, mutta ennen kaikkea urut ovat lahja helsinkiläisille musiikin ystäville. Urkujen hankintaa on siivittänyt kaikille avoin Urut soimaan –lahjoituskampanja. Kampanjalla on kerätty jo yli 200 000 euroa. Kiitokseni kaikille kampanjaan osallistuneille, te saatte nämä urut soimaan!

Säveltäjiä instrumentti kiehtoo erityisesti lukuisten uutta musiikkia innoittavien apulaitteiden ja teknisten ratkaisujen kautta, kuten mikrotonaalinen pillistö, säädeltävä ilmanpainejärjestelmä ja lukuisat yläsäveläänikerrat. Urkuihin tulee kaksi soittopöytää, toinen lavalle ja toinen ylös urkujen yhteyteen. Tämä mahdollistaa urkurin työskentelyn aivan kapellimestarin vieressä ja yleisön näkyvillä.

Urkujen pääasiallinen tehtävä on toimia orkesterin osana teoksissa, joissa sitä edellytetään, tietysti myös solistisessa roolissa. Monipuolinen dispositio myös antaa mahdollisuuden erittäin laajan soolokirjallisuuden esittämiseen urkumusiikin koko historian ajalta, Porthan kertoo.

Urkujen julkisivu on moderni ja musiikkitalon arkkitehtuuria rikastuttava tunnusmerkki. Urkurakentajan tavoitteena on ollut sekä orgaaninen (organ-ic) että urkujenkaltainen julkisivu. Soitin on kokonaisuudessaan sijoitettu kaappiin, mikä mahdollistaa ainutlaatuiset dynaamiset mittasuhteet. Staattisesta tulee dynaaminen, kun julkisivun liikkuvat elementit avataan ja yleisö näkee pillistöjen eri tasot urkujen sisältä erilaisin valotehostein.

Visuaalisesti merkittävää on myös julkisivun edessä oleva putkisto, joka yleensä piilossa olevana on tuotu näkyville rikastuttamaan kuulijan mielikuvitusta uruista elävänä ja muuntuvana instrumenttina.

Uusia konserttisaliurkuja juhlistetaan kansainvälisellä Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailulla

Urkujen käyttöönottoa juhlistaa koko vuoden 2023 kattava urkukonserttisarja, jonka ohjelmisto saadaan kansainvälisen Kaija Saariaho -urkusävellyskilpailun kautta. Sävellyskilpailu on avoin kaikille halukkaille ja siinä on kolme sarjaa: orkesterikonsertot, kamarimusiikkiteokset ja soolourkuteokset.

Tavoitteena on palkita reilu kymmenkunta teosta ja esittää ne omissa konserteissaan vuoden 2023 aikana. Teokset esittävät RSO:n ja HKO:n lisäksi joukko suomalaisia orkestereita ja kansainvälisiä urkuvirtuooseja.

Kaija Saariahon vetämässä tuomaristossa ovat mukana ylikapellimestarit Nicholas Collon ja Susanna Mälkki, säveltäjät Francesco Filidei (Italia), Maija Hynninen, Olli Kortekangas sekä urkurit Jan Lehtola, Susanne Kujala ja Olli Porthan. Kilpailun tulokset julkistetaan keväällä 2022.  Kilpailun rahoittaa Alfred Kordelinin rahasto.

Urkukilpailu on tärkeä monella eri tavalla. Se aloittaa yksien maailman merkittävimpien urkujen elämän Helsingin keskustassa vieden urut suoraan kansainvälisen kulttuurikeskustelun ytimeen. Monipuolisesti suomalaisia muusikoita yhdistäen urut pääsevät palvelemaan kaikkia suomalaisia. Kansainvälisen kilpailun myötä urut ovat heti suoraan uuden musiikin sydämessä ja kutsuu luokseen kaikki musiikkia luovat säveltäjät ympäri maailmaa, kuvailee Jan Lehtola.

Urut sai alkunsa Kaija Saariahon lahjoitettua hankkeelle alkupääoman miljoona euroa. Tämän jälkeen talon pääkäyttäjät Yle, Helsingin kaupunki, Opetus- ja kulttuuriministeriö antoivat hankkeelle 1,5 miljoonaa euroa sekä useat säätiöt 1,7 miljoona euroa.

Lisää aiheesta
Musiikkitalo
HKO
urutsoimaan.fi 

JAA