Iltavirkkujen äitien perheissä vauvoillakin taipumus valvoa

Vauvaperheen arki vaikuttaa siihen, millaiseen unirytmiin lapsi asettuu. Etenkin äidin suosima vuorokausirytmi eli kronotyyppi on yhteydessä lapsen unirytmin kehitykseen. Pikkulapsikin valvoo, jos perhe valvoo.

Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa on selvitetty vanhemman osittain perimästä johtuvista tekijöistä riippuvan kronotyypin yhteyttä lapsen uneen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan iltavirkkujen äitien lapsilla on enemmän unirytmin kehityksen vaikeuksia kuin muilla. Isän kronotyypillä ei ollut vaikutusta.

Alle kaksivuotiailla lapsilla esiintyi samanlaista vuorokausirytmin iltapainotteisuutta kuin äidillä. Tämä näkyi vaikeutena asettua nukkumaan illalla ja myöhäisenä nukkumaanmenoaikana. Univaikeuksia raportoitiin myös enemmän.

Unipulmia esiintyy eniten kahden ensimmäisen ikävuoden aikana, mutta niiden yhteyttä vanhempien vuorokausirytmiin ei ole aikaisemmin tutkittu.

Aikuisten unitutkimuksista tiedetään, että iltavirkkuus ylipäätään on riski unettomuudelle, viivästyneelle unijaksolle ja myös päiväaikaiselle väsymykselle, kertoo LT, dosentti Juulia Paavonen.

– Alle kaksivuotiaan vuorokausirytmin iltapainotteisuus ei vaikuttanut kokonaisunen määrään. Iltavirkun äidin vauvat nukkuvat pidempiä päiväunia, mikä sitten nipistää yöunen pituutta.

Pikkulapsella on niukasti omia unirytmin säätelykeinoja — Perhettä voi auttaa muuttamaan tottumuksia

Ensimmäiset kaksi ikävuotta ovat tärkeitä lapsen unirytmin kehitykselle, jota perheen tottumukset säätelevät.

–Tutkimuksemme perusteella vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi unirytmin pulmia ja viivästynyttä vuorokausirytmin kehittymistä. Tämä ilmenee öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla, lastenpsykiatriaan erikoistuva Paavonen kertoo.

Hänen kokemuksensa mukaan unikouluja ei aina tarvita, vaan perheitä voi auttaa tekemään unenhuollollisia korjausliikkeitä.

– Tämä tutkimus ei anna vastauksia suoraan lapsen vuorokausityypistä, mutta koko perheen päivärytmin muutoksilla tuetaan myös lapsen unirytmin kehitystä. Se kehittyy osana perheen unirytmiä. Pikkulapsella on kovin vähän omia unirytmin säätelykeinoja, Paavonen huomauttaa.

Tutkimuksessa ovat olleet mukana THL, HUS, PSHP sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. Sen rahoitukseen ovat osallistuneet muun muassa Suomen Akatemia, Gyllenbergin säätiö ja Lastentautien tutkimussäätiö.

HUS

JAA