Kartalla merkityt pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittauspaikat vilkasliikenteisillä alueilla vuonna 2022.

Ilmanlaatu on parantunut huomattavasti 30 vuodessa pääkaupunkiseudulla

Rikkidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet yli 90 prosenttia eikä rikkidioksidi ole enää merkittävä ilmanlaadun ongelma pääkaupunkiseudulla. Typpidioksidinkin pitoisuudet ovat puolittuneet. Sen sijaan hiukkasten pitoisuuksien lasku ei ole ollut yhtä merkittävää kuin rikkidioksidin ja typpidioksidin väheneminen.

Rikkidioksidi on peräisin pääosin energiantuotannosta ja osittain laivojen päästöistä. Rikkidioksidipitoisuudet laskivat etenkin 1980- ja 1990-luvulla, kun energiantuotannon ja teollisuuden päästöjä rajoitettiin. Autoliikenteen rikkipäästöt laskivat siirryttäessä vähärikkiseen ja rikittömään polttoaineeseen. Nykyään tieliikenne aiheuttaa alle prosentin pääkaupunkiseudun rikkidioksidipäästöistä.

Rikkidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet myös satamissa, joissa päästöt ovat vähentyneet etenkin 2010-luvulla. Satama-alueilla mitattuja rikkidioksidin pitoisuuksia ovat laskeneet Itämeren laivaliikenteen päästönormien tiukentumiset vuosina 2010 ja 2015.

Autokannan uusiutuminen vähentänyt typpioksidia

Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen päästöistä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi pääkaupunkiseudun mittausasemilla viimeisen lähes kolmen vuosikymmenen aikana. Vilkasliikenteisimmissä paikoissa pakokaasujen typenoksidien pitoisuudet ovat noin puolittuneet siitä, mitä ne olivat mittauksia aloitettaessa 1980-luvun lopulla.

Typpidioksidin pitoisuuksien laskua ovat edesauttaneet autokannan uusiutuminen ja päästöjen vähennystekniikat sekä HSL:n bussikannan päästöjen väheneminen. Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi vielä vuonna 2015. Nykyään pitoisuudet ovat alle vuosiraja-arvon eikä raja-arvon arvioida enää tulevaisuudessa ylittyvän.

Hengitysilman hiukkasten pitoisuudet laskeneet muita ilmansaasteita hitaammin

HSY mitaa hengitysilmasta sekä hengitettäviä hiukkasia että pienhiukkasia. Hengitettävät hiukkaset ovat liikenneympäristöissä pääosin katupölyä. Pienhiukkasten merkittävimmät paikallislähteet ovat liikenteen ja puunpolton päästöt. Hiukkasten pitoisuudet ovat vuosien saatossa vähentyneet seudulla, mutta pitoisuuksien lasku ei ole kuitenkaan ollut yhtä merkittävää kuin rikkidioksidin ja typpidioksidin vähenemisessä.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat vähentyneet noin kolmanneksen siitä, mitä ne olivat mittauksia aloitettaessa 1990-luvun puolivälissä. Katupölyn määrää ovat vähentäneet muuan muassa katujen tehostettu puhdistus ja pölynsidonta laimealla kalsiumkloridiliuoksella, pesuseulotun hiekoitussepelin käyttö ja ajonopeuksien lasku.

Myös liikenteen pakokaasujen ja energiantuotannon hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkittävästi.

Ilmastotyötä yhteisvoimin eurooppalaisten metropolien kanssa

Pienhiukkasten mittaukset aloitettiin 1990-luvun lopussa. Pitoisuudet ovat selvästi laskeneet.

Pitoisuuksien laskuun on vaikuttanut etenkin muualta Euroopasta kaukokulkeutuneiden pienhiukkasten väheneminen. Pitoisuuksien alentamiseen tarvitaan jatkossakin sekä paikallisia että Euroopan laajuisia päästövähennystoimia.

Eurooppalaisten metropoliseutujen uusi ilmastoasiantuntijaryhmä kokoaa suunnittelijoita Euroopasta tekemään yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi aluesuunnittelun keinoin.

Yksi ryhmän perustajista on Metrexin Helsinki-tiimi, johon kuuluvat Uudenmaan liitto, HSY ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Metrex (The Network of European Metropolitan Regions and Areas) on reilun 50 eurooppalaisen kaupunkiseudun yhteenliittymä, joka auttaa kaupunkeja, kaupunkiseutuja ja metropoleja suunnittelussa.

Verkosto etsii ja jakaa innovatiivisia lähestymistapoja erilaisiin kiireellisiin muutoksiin, joita Euroopan alueilla täytyy tehdä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Lisää aiheesta
HSY: Ilmanlaatu ja ilmasto

Näin tarkastelet pääkaupunkiseudun ilmansaasteiden vuosipitoisuuksia

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportti

Helsingin kaupunki, HSY ja Uudenmaan liitto käynnistävät uuden kansainvälisen aluesuunnittelun ilmastoasiantuntijaryhmän


Karttakuva: HSY