Helsinki kokeilee uutta toimintamallia katutöiden nopeuttamiseksi

| Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Yhteistyö avain lyhyempiin katuremontteihin

Tärkein muutos entiseen on tiiviimpi yhteistyö katusaneerauksen osapuolten kesken rakentamisen valmisteluvaiheessa. Helsinki-mallissa katuhankkeeseen tulee kehitysvaihe, jonka aikana urakan osapuolet suunnittelevat ja aikatauluttavat urakan yhdessä. Osapuolet myös määrittävät yhteiset pelisäännöt poikkeustilanteisiin ja riskien hallintaan.

”Uusi Helsinki-malli on mahdollisuus muuttaa toimintakulttuuriamme. Yhtä yksittäistä keinoa katutöiden nopeuttamiseen ei ole, vaan meidän pitää kehittää monia osa-alueita päästäksemme hyvään lopputulokseen maailman toimivimman kaupungin hengessä. Olennaisinta on hyvä yhteistyö urakkaosapuolten kesken”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.

Kantakaupungin katujen uudistuksissa ovat mukana kaupungin lisäksi esimerkiksi Helen, HSY ja tietoliikennekaapeleita asentavat teleoperaattorit sekä pää- ja aliurakoitsijat, eli nykyiset yhteisen kunnallisteknisen työmaan (YKT) sopimusosapuolet.


Lähtötiedot ja tilannekuva paremmiksi

Katurakentamista varten tarvittavat lähtötiedot esimerkiksi putkien ja kaapeleiden sijainnista pyritään selvittämään entistä paremmin. Pitkällä tähtäimellä Helsinki aikoo hyödyntää uutta teknologiaa, kuten pintaa rikkomattomien menetelmien käyttöä lähtötietojen selvittämisessä.

Lisäksi työmaan etenemisen seuraamista aiotaan helpottaa teknologian avulla. Ajantasainen tilannekuva helpottaa töiden ajoittamista. Nykytilanteessa tiedon puuttuminen on hidastanut katu-urakoita, sillä tarvittava henkilöstö ja työmaakoneet ovat saattaneet olla varattuna muualla.

Sopimusmallit uusiksi

Helsinki-mallissa kehitetään myös katu-urakoiden sopimusmalleja. Nykyistä toimintatapaa on pidetty kankeana ja ongelmanratkaisua hitaana. ”Katuhankkeessa on kriittistä saada tiimi, jolla on yhteinen tavoite ja joka kykenee ratkaisemaan haasteet nopeasti. Pitkät päätösajat ja työläät dokumentointivaatimukset ongelmatilanteissa hidastavat urakoita”, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, professori Olli Seppänen Aalto-yliopistosta.

Uudessa mallissa hankkeen pääurakoitsijan valinnan laadulliset kriteerit voivat painottua esimerkiksi työnsuunnitteluosaamiseen, innovaatiokykyyn tai viestinnälliseen osaamiseen.

Ensimmäisenä mallia kokeillaan rautatieaseman pyöräily- ja jalankulkutunnelin urakassa, joka alkaa syksyllä. Myös Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistus sekä Herttoniemen yritysalueen katu-urakka ovat testikohteita. Niiden kehitysvaiheet käynnistyvät heinäkuussa.