Helsingin ensimmäinen pyöräkatu on viittä vaille valmis

| Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Helsingin ensimmäisellä pyöräkadulla pyörät ja autot liikkuvat samalla ajoradalla niin, että pyöräliikenne määrää kulkunopeuden ja muut ajoneuvot antavat pyöräilijöille esteettömän kulun. Jalankulkijat saavat jalkakäytävät kokonaan itselleen. Kadun nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa ja koskee kaikkia liikkumisen tapoja. Kadun sisääntuloväylällä on tyynyhidaste ja ajorata on päällystetty punertavalla asfaltilla. Pysäköinti tapahtuu pysäköintitaskuissa. Uudistus lisää etenkin pyöräliikenteen ja jalankulun sujuvuutta sekä turvallisuutta.

Pyöräkatu liittyy länsipäässään Kulosaaren sillalle jo valmistuneeseen osaan Itäbaanaa. Idässä pyöräkatu jatkuu aina Tupasaarentielle saakka. Tupasaarentien ja Hiihtomäentien välisen osuuden suunnittelu on käynnistymässä. Itäbaana on tulevaisuudessa pyöräliikenteen pääväylä keskustasta itään – aina Sipooseen asti. Kokonaisuudessaan Helsingin baanaverkon pituus tulee olemaan noin 130 kilometriä. 

Pyöräkatu vie osaltaan eteenpäin Helsingin pyöräliikenteen edistämisen tavoitteita. Kasvavassa kaupungissa tulee lisätä kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen osuuksia, jotta kaupungin liikenne säilyy toimivana.

- Pyöräkatu korostaa polkupyörän asemaa ajoneuvona ja tasavertaisena osana liikennejärjestelmää. Pyöräkatu on myös hyvä esimerkki siitä, että pyöräliikenteen edistäminen ei tarkoita vain pyöräteiden rakentamista, kaupungin liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki sanoo.

Päästötön työmaa -konseptin pilotti

Kulosaaren puistotien työmaa on ollut myös vähäpäästöisyyden pilottikohde. Työmaan koneet ovat kulkeneet uusiutuvalla sähköllä tai vetykäsitellyllä kasviöljyllä (HVO-diesel) ja tuottaneet selvästi tavallista vähemmän hiilidioksidi- ja lähipäästöjä. Laskelmien mukaan ympäristöystävälliset valinnat vähensivät työmaan hiilidioksidipäästöjä noin 106 tonnia. Se vastaa Sitran päästöarvion mukaan reilun kymmenen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Laskenta tehtiin HNRY – Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet -hankkeessa VTT:n ja Helsingin kaupungin yhteistyöllä.

Hiljaisten täyssähköisten työkoneiden osuus konekannasta on ollut poikkeuksellisen suuri. Työmaan käyttämä sähkö on ollut sekoitus aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa. Uusiutuvien energialähteiden saatavuudessa ei ole ollut ongelmia.

Päästöttömän työmaan käytäntöjä ja raportointia on kehitetty yhdessä urakoitsijan kanssa. Työmaan oppeja pyritään hyödyntämään myös muilla kaupungin työmailla.