Suoraan sisältöön

Työntekijän palvelupolku

Tässä juttusarjassa kerromme työntekijän palvelupolusta ja käytännön työterveysasioista esimiehen näkökulmasta. 

Osa 1: Työhöntulotarkastus

Osa 2: Hyödynnä työterveyshuollon yhteydenottokanavia työssäsi

Osa 3: Tunnustele työyhteisön hyvinvointia säännöllisesti

Osa 4: Työterveysneuvottelu

Osa 5: Työterveyskyselyn tulokset tehokäyttöön


Osa 1: Työhöntulotarkastus

Palvelussuhteen alkaminen. Sanontaa käytetään uuden työsopimuksen kirjoittamisen jälkeen. Se voi olla esimiehelle ja työntekijälle jännittävä uusi alku, soveltamista, tutustumista ja monen asian sisäistämistä.

Työntekijä voi taitojensa ja luonteensa vuoksi olla täydellinen tehtävään. Jos työsuhde on yli vuoden tai vakinainen, työntekijän on toimitettava selvitys terveydentilasta esimiehelle ennen työn aloittamista ja työsopimuksen tekoa. Tässä kohtaa yhtiöiden ohjeet voivat poiketa kaupungin yleisistä ohjeista.

Tarkastuksen tarkoituksena on työntekijän suojeleminen työstä johtuvilta terveysvaaroilta ja -haitoilta ja varmistaa, että hänen terveytensä on riittävä työn vaatimuksiin nähden.

Työhöntulotarkastukset tehdään pääsääntöisesti vastaanottokäynnillä työterveyshuollossa. Sähköisessä työhöntulotarkastuksessa terveydentila arvioidaan sähköisesti annettujen tietojen perusteella. Se on käytössä Kaskossa sekä joissakin kaupungin yhtiöissä asiantuntijatehtävissä.  


Mitä esimiehen tulee huomioida?

  • Esimiehen tulee huolehtia siitä, että aika työhöntulotarkastukseen työterveyshoitajalle varataan heti, kun on selvillä, kuka tehtävään otetaan.
  • Esimies tekee työntekijälle kirjallisen lähetteen työhöntulotarkastukseen. Tämän jälkeen työterveyshuolto ja työntekijä ovat yhteydessä keskenään.
  • Työterveyshoitaja tai -lääkäri laatii lausunnon työhön sopivuudesta ja toimittaa lausunnon työntekijälle. Jos työhöntulotarkastus on tehty sähköisesti, työntekijä saa lausunnon tarkastuksesta joko postitse tai eTyöterveyden kautta. Työntekijä toimittaa lausunnon esimiehelleen.


Luitko jo koko Työterveyden uutiskirjeen? Pääset siihen tästä linkistä



Osa 2: Hyödynnä työterveyshuollon yhteydenottokanavia työssäsi

Työterveyshuolto on esimiehen kumppani, joka vahvistaa yhdessä esimiehen kanssa työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työn sujuvuutta. Kun esimies ja hänen henkilöstönsä voivat hyvin, työyhteisöllä on hyvät mahdollisuudet tehdä tuloksellista työtä. Esimies voi olla yhteydessä Työterveys Helsinkiin missä tahansa esimiestyöhön liittyvissä asioissa, joissa hän tarvitsee työterveyshuollon asiantuntijoiden tukea.

Mitä esimiehen tulee huomioida?

  • Esimiespuhelin, puh. 09 310 54141, on avuksi kiireellisissä asioissa. Esimies voi soittaa puhelimeen esimerkiksi silloin, jos hän epäilee työntekijän olevan päihteiden vaikutuksen alaisena tai työyhteisöä on kohdannut jokin äkillinen kriisi, jonka purkamiseen tarvittaisiin apua.
  • eTyöterveyden esimieslinja (etyoterveys.hel.fi) palvelee esimiestä kiireettömissä asioissa. Tällaiset asiat voivat liittyä työyhteisöön tai yksittäistä työntekijää koskeviin huoliin. Esimies voi laittaa viestiä myös silloin, jos hän kokee tarvitsevansa tukea omassa jaksamisessaan, stressissä tai unettomuudessa. Esimieskanavan kautta saa yhteyden oman työpaikan työterveyshoitajaan tai työterveyspsykologiin.

eTyöterveydessä hoituu myös sähköisten lomakkeiden ja muiden asiakirjojen lähetys. Esimies voi lähettää esimerkiksi lähetteen työhöntulotarkastukseen, varhaisen tuen keskustelun muistion tai tiedon siinä tapauksessa, jos hänen työntekijälleen on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää viimeisten 12 kuukauden aikana.

eTyöterveydessä kaikki yhteydenpito on suojattua ja viesteihin vastataan kahden työpäivän sisällä. Jos esimiehellä ei ole vielä käytössä erillistä esimieslinjaa eTyöterveydessä, hän voi olla yhteydessä työpaikan työterveyshoitajaan, joka avaa linjan.


Luitko jo koko Työterveyden 2. uutiskirjeen? Pääset siihen tästä linkistä. 


Osa 3: Tunnustele työyhteisön hyvinvointia säännöllisesti


Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta esimiehen on tärkeä luoda tilanteita, joissa työntekijä voi keskustella esimiehen kanssa ja kertoa mahdollisesti mieltä askarruttavista asioista. Tällaisia kohtaamisia olisi tärkeää olla ainakin yksi kerran kuukaudessa. Kehityskeskustelut kerran vuodessa eivät riitä, sillä työntekijöiden ja työyhteisön fiilistä tehdä töitä pitäisi pystyä havainnoimaan säännöllisesti.

Yksi keino on sopia esimerkiksi viikoittainen tai kuukausittainen aika kalenterista, jolloin esimiehen ovi on auki ja hän on läsnä. Tämä on esimiehelle ja työntekijälle se aika, jolloin kummallakin on mahdollisuus nostaa mikä vain aihe pöydälle ja kenellekään ei tule tunne, että vie toisen aikaa omilla asioillaan. Tavoite on luoda tilaa kohtaamisille ja poistaa kiireen tuntua. Jos työntekijän arjen työ ei suju niin kuin pitäisi, esimies voi yhdessä työntekijän kanssa pohtia seuraavien kohtien ja kysymysten avulla, mistä voisi olla kyse. 

  • Tehtävänkuvan selkiyttäminen. Onko esimiehellä ja työntekijällä yhteinen näkemys työn tavoitteista ja reunaehdoista, jolloin työntekijä voi tehdä itsenäisesti työtään?
  • Osaaminen. Onko työntekijällä kaikki tarvittava osaaminen työtehtäväänsä vai voisiko hän tarvita lisää koulutusta tai perehdytystä?
  • Työn kuormitus ja kykeneminen. Ovatko työmäärä ja -kuormitus kohdallansa? Selviytyykö työntekijä terveydentilansa puolesta vaaditusta työstä? Voisiko työtä muokata tai keventää jotenkin? Voisiko työntekijä saada tukea työterveyshuollosta?
  • Motivaatio. Onko työntekijä innostunut työstänsä? Voisiko työn merkityksellisyyttä terävöittää yhdessä?

Varhaisen tuen keskustelu on tärkeää käydä aina silloin, kun työntekijän työkyvyssä tapahtuu muutos. Lisääntyneet sairauspoissaolot kannattaa ottaa puheeksi ajoissa työntekijän kanssa. Esimiehen tulee ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshoitajalle, jos sairauspoissaolopäiviä on kertynyt 30 edeltävän 12 kuukauden aikana. Sähköisen lomakkeen täyttäminen ja lähettäminen hoituvat eTyöterveydessä. Askarruttavissa tilanteissa esimiehen on tärkeää muistaa, ettei hänen tarvitse jäädä yksin, vaan hänen apunaan ovat hänen oman esimiehensä lisäksi työterveyshuollon asiantuntijat ja työsuojelu.

Luitko jo koko Työterveyden 3. uutiskirjeen? Pääset siihen tästä linkistä.



Osa 4: Työterveysneuvottelu 

Työterveysneuvottelu järjestetään silloin, kun työntekijällä on takanaan pidempi sairauspoissaolo tai hänen työn sujumisessaan tai työstä selviytymisessään havaitaan ongelmia. Työterveysneuvottelun tavoitteena on yhteisvoimin tukea työntekijää. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto pohtivat yhdessä keinoja, joilla työntekijä pärjäisi työssään tai voisi palata työhön.

Mitä esimiehen tulee huomioida työterveysneuvottelussa?


Ennen:

  • Esimies keskustelee työntekijän kanssa ja selvittää, mitä ratkaisuja tilanteeseen on löydettävissä. Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi työnkuvaan, työaikaan tai korvaavaan työhön. Esimies voi pyytää apua myös omalta esimieheltään ja HR-palveluista sekä kutsua heidät tarvittaessa mukaan neuvotteluun.
  • Työterveysneuvottelun järjestämistä voi pyytää työntekijä, työnantaja tai työterveyshuolto. Asialliseen valmistautumiseen kuuluu, että jokainen osapuoli on tietoinen, miksi työterveysneuvottelu järjestetään.

Aikana:

  • Esimiehen vastuulla on työn tunteminen.
  • Esimies tuo neuvottelussa esille yhteisesti, miten työntekijä selviytyy työstään, millaisia työjärjestelyjä on mahdollista tehdä, miten muuten työntekijää voidaan tukea ja miten asia kerrotaan työyhteisölle.
  • Esimiehen vastuulla on lisäksi muiden työn tekemiseen vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi työmotivaatio, tarvittavat valmiudet ja taidot. Työterveyshuollossa arvioidaan työntekijän työkykyä suhteessa työhön ja annetaan työnantajalle suosituksia työntekijän terveydentilan perusteella.
  • On hyvä huomioida, että neuvottelussa ei keskustella sairausasioista, vaan työntekijän työkykyyn ja työn tekemiseen liittyvistä asioista. Hyvässä neuvottelutilanteessa jokaisella osapuolella on turvallinen tila keskustella ja aidosti vaikuttaa.

Jälkeen:

  • Työterveysneuvottelusta laaditaan ja jaetaan osallistuneille kirjallinen muistio. Tapaamisen jälkeen on tärkeää seurata, ovatko toimenpiteet olleet riittävät. Tarvittaessa esimies voi konsultoida myös työterveyshuoltoa.


Luitko jo koko Työterveyden 4. uutiskirjeen? Pääset siihen tästä linkistä.



Osa 5: Työterveyskyselyn tulokset tehokäyttöön

Työterveyskysely on Työterveys Helsingin joka toinen vuosi asiakkailleen lähettämä sähköinen, ja osittain paperinen, terveystarkastus. Jokainen saa kyselystä henkilökohtaisen palautteen, jonka lisäksi työterveyshuolto on koonnut vastauksista yhteenvetoja koko kaupungin ja yksittäisten työpaikkojen käyttöön. Näin työpaikat saavat tietoa työyhteisönsä terveyden ja työkyvyn tilanteesta.

Ryhmätason yhteenvetoja on saatu koottua, kun työpaikalta on ollut riittävästi vastaajia. Kaikki yhteenvedot muodostetaan aina siten, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Tulokset ovat tarkoitettu työyhteisöjen omaan käyttöön. Tuloksien läpikäymisessä on olennaista saada työntekijät kokemaan tulokset yhteiseksi tärkeäksi työyhteisöä kehittäväksi asiaksi.


Miten esimies voi hyödyntää tuloksia?

  • Ryhmäyhteenvedot auttavat selvittämään, mihin asioihin työyhteisössänne pitäisi kiinnittää huomioita, jotta työnne sujuisi ja työyhteisönne voisi entistä paremmin.
  • Työpajamalli auttaa tulkitsemaan työhyvinvointitietoa sekä suunnittelemaan hyvin konkreettisia ratkaisuja. Työpajamallissa esimies työstää tuloksia yhdessä työntekijöiden kanssa.
  • Yhdistelmäraportin avulla organisaation eri rakenteita voidaan raportoida yhtenä kokonaisuutena tarpeen mukaan.
  • Vertailuraportin avulla voi verrata eri yksiköiden ja toimialojen tuloksia keskenään sekä koota ne yhdeksi raportiksi.
  • Pysähdy, tulkitse ja keskustele. Pysähdy pohtimaan työyhteisönne kannalta tuloksia: Mikä on olennaista? Mihin kannattaa pureutua? Tulkitse rauhassa, sillä tärkeämpää on tarkastella pienempää määrää tietoa laadukkaasti, kuin kaikkea pintapuolisesti. Tuo tulokset mukaan keskusteluun mm. tiimipalavereihin, yhteistyötapaamisiin tai muussa sopivassa tilanteessa.

Työterveyshuolto auttaa tarvittaessa riskiprofiilin analysoinnissa ja jatkotoimenpiteiden sopimisessa. Lisäohjeita raportointiin löytyy raportointiportaalista. Portaaliin pääset kaupungin intran kautta tai olemalla yhteydessä työterveyshuoltoon.

Työterveyskyselyn tuloksista ja työpajamallista voit lukea myös Helsingin Hengestä 4/2019 (s. 26-29).

Luitko jo koko uutiskirjeen? Löydät sen tästä.