Suoraan sisältöön

Työkuorman helpottaminen lähtee usein olosuhteiden tarkastelusta

Työkuorman helpottaminen lähtee usein olosuhteiden tarkastelusta

Työympäristö ja -olosuhteet on hyvä järjestää niin, että ne tukevat aivoissa tapahtuvaa tietojen käsittelyä. Työergonomian kehittämisessä tuleekin huomioida myös kognitiivinen ergonomia.

Teksti: Matti Välimäki

Minusta tuntuu, että töitä on liikaa. Hallinnan tunne on kadonnut. Olen vapaassa pudotuksessa.

Työterveyspsykologien Katriina Pullin ja Airi Kerkelän mukaan tuollainen tunne saattaa tulla kenelle tahansa joskus. Jos kokemus toistuu usein, on aika pysähtyä miettimään, mistä tilanne johtuu ja miten sitä voi korjata.

– Työtä voi tosiaan olla liikaa – tai se voi olla liian vaativaa. Kokemus työn kuormittavuudesta voi johtua myös huonoista työolosuhteista. Työntekijällä ei esimerkiksi ole mahdollisuutta keskittyä riittävästi, vaan työ keskeytyy aina uudelleen. Tulee tunne, että päivät ovat silppua eikä oikein mitään saa valmiiksi, Pulli miettii.

Hyvissä olosuhteissa ihminen pystyy pitämään työmuistissaan kolmea tai neljää asiaa samanaikaisesti. Prosessoimaan hän pystyy kuitenkin vain yhtä asiaa kerrallaan.  

– Tilanteessa kannattaa pohtia, miten työpäivään pystyy rakentamaan riittävän rauhallisia jaksoja. Työmäärään on usein vaikein itse vaikuttaa, mutta hiljentämällä vauhtia saa yleensä enemmän aikaan.

Tärkeää on myös tehtävien priorisointi. Ylipäätään se, että pystyy itse vaikuttamaan työpäivänsä sisältöön ja työtapoihin, lisää työn hallinnan tunnetta.

– Aivojen kuormittumiseen vaikuttavat lisäksi esimerkiksi ihmissuhde- ja tunnekuormitus sekä yksilölliset tekijät kuten uni, vireystila, ravitsemustila, ikä ja päihteet, Pulli luettelee.

Yksilöllisiin tekijöihin kuuluvat myös henkilökohtainen työote ja asenteet. Työtaakkaa lisää esimerkiksi täydellisyyteen pyrkiminen pienissäkin asioissa, silloinkin, kun seiska miinus olisi riittävä taso.

Huomiota fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen

Tärkeää on kiinnittää huomiota myös kuormituksesta palautumiseen. Fysiologisen palautumisen rinnalla on syytä huolehtia psyykkisestä palautumisesta.

– Työpäivän sisällekin on hyvä järjestää pieniä breikkejä ja huolehtia siitä, että uusi palaveri ei ala heti toisen jälkeen.

Psyykkisesti palauttavaa on esimerkiksi ystävällinen kohtelu, hyvä ilmapiiri työyhteisössä sekä onnistumisen ja valmiiksi saamisen kokemukset. Sitä on myös ajatusten ja tunteiden jakaminen, vaihtelu ja elämykset.

– Tietotyötä tekevälle psyykkisesti palauttavaa voi olla fyysinen rasituskin”, Pulli huomauttaa.

Työssä jaksamista ja palautumista tukevat keinot ovat myös osittain yksilöllisiä.

– Kannattaa muistaa, että jokainen on oman itsensä paras asiantuntija ja pohtia, mikä sopii itselle, Kerkelä korostaa.

Apua työpaikalta ja työterveyshuollosta

Kuormittunut työntekijä ei aina itse näe kokonaistilannettaan selkeästi ja esimerkiksi pysty priorisoimaan töitään.

– Kannattaa kääntyä esimiehen puoleen ja miettiä asiaa yhdessä tämän kanssa. Apua on usein myös työkavereista. Onneksi osaamattomuuden tai tietämättömyyden esille tuominen on nykyisin hyväksyttävämpää kuin ennen. Se ei ole pelkästään nuorten juttu, Kerkelä miettii.

Jos omaan jaksamiseen liittyvät asiat vaivaavat, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon.

– Apua kannattaa hakea heti, jos tuntuu, että omat keinot eivät riitä. Jos elämä alkaa olla pelkkää työtä, uni häiriintyy tai kokemus hallinnan menettämisen tunteesta toistuu, Katriina Pulli summaa.

JAA