På den här sidan
Kuvakkeet
Helsingin visuaaliseen ilmeeseen kuuluu satoja valmiita kuvakkeita. Niillä välitetään viesti pelkistetyssä visuaalisessa muodossa. Kuvakkeet toimivat hyvin erikokoisina ja usein myös ilman selittävää tekstiä. Ne on suunniteltu ilmeen muotokieleen. Ne kaikki tulee suunnitella yhdenmukaisella visuaalisella tyylillä.
Kuvakkeita suunnitellaan kolmeen eri käyttötarkoitukseen jokaiseen eri kriteereillä. Kaikkia kuvaketyyppejä voi käyttää kuvittavina kuvakkeina, mutta opastamisessa ja käyttöliittymissä saa käyttää ainoastaan näihin käyttötarkoituksiin suunniteltuja kuvakkeita.
Opastekuvakkeiden tulee olla yleisesti ymmärrettäviä, esteettömiä ja saavutettavia. Ne perustuvat yleisesti kansainvälisesti käytettyihin merkkeihin.
- Käyttökohteet: sisä- ja ulkotilaopastus rakennuksissa ja puistossa. Voi käyttää myös kuvittavassa tarkoituksessa
- Käyttövalmiita kuvakkeita opasteisiin on valmiina käyttöön 311 kappaletta (päivitetty lokakuussa 2022)
- Originaalien tiedostomuodot: PDF ja SVG (vektori), PNG (pikseligrafiikka) saat ladattua täältä
- Uusien suunnittelu: erikoistuneet graafisen suunnittelun ammattilaiset
- Kanslian brändi ja -tapahtumayksikkö kerää ja koostaa tehtyjä opastekuvakkeita yhteiseen käyttöön.
Uusien opastekuvakkeiden suunnittelu
Esimerkkejä yhdenmukaisen tyylin säilyttämisen periaatteista:
- Hyödynnä suunnittelussa Helsingin visuaalista ilmettä.
- Ei pyöristyksiä viivojen päissä.
- Hyödynnä ilmeen koromuotoja.
- Hyödynnä jo valmiina olevia elementtejä ja hahmoja.
- Pyri samaan yhtenäiseen tyyliin.
- Kieltomerkeissä käytä aina samaa punaista pyöreää muotoa.
- Käytä Helsinki Grotesk Medium -fonttileikkausta kuvakkeiden kanssa.
- Umpinaiset piktogrammit ovat näkövammaisille parempia.
- Hyödynnä avointa ja umpinaista muotoa yhdessä.
- Tiedostojen nimeämisessä käytetään alaviivaa (_) sanojen väleissä.
- Nimissä ei saa käyttää Ä eikä Ö -kirjaimia.
- Tiedoston nimessä pitää olla myös tiedostomuoto (esimerkiksi png) ennen pistettä, jotta tiedostomuoto näkyy kaikissa laitteissa.
Oheisena nimeämisen esimerkkejä:
- HKI_kulku_sallittu_png.png (office-ohjelmat ja netti)
- HKI_kulku_sallittu_pdf.pdf (painotuotteet- ja painettavat kilvet)
- HKI_ala_ruoki_lintuja_svg.svg (netti)
Sivukoko: 120x120 mm
Tallennusmuodot: pdf, svg, png. Resoluutio: 300 dpi
Käyttöliittymäkuvakkeet jakautuvat kahdeksaan eri kategoriaan:
- Nuolet ja operaattorit
- Ilmoitukset ja ilmaisut
- Navigaatio
- Toiminnot
- Lomakkeet
- Informaatio
- Media ja laitteet
- Sosiaalinen media
Kuvakkeiden selitykset löydät samalta HDS sivulta (englanniksi).
Käyttöliittymäkuvakkeen tulee palvella selkeää ja helposti ymmärrettävää tarkoitusta. Kuvaketta ei tule käyttää vain koristeluun. On suositeltavaa käyttää kuvakkeen yhteydessä asiayhteyden kertovaa tekstinimikettä. Kuvakkeet itsessään ovat monitulkintaisia, ja tekstinimike ohjaa niiden tulkintaa.
Tekstinimikkeen voi jättää pois jos kuvakkeen merkitys on yleisesti tiedossa tai se on asiayhteydestä helposti tulkittavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi äänenvoimakkuuspainikkeet videon toistossa. Kuvakkeen ja siihen liittyvän sisällön tai tekstinimikkeen merkitys tulee olla sama. Merkityksen ristiriitaisuus tai epämääräisyys voi hämmentää käyttäjää ja vaikuttaa siten kielteisesti käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.
- Käyttökohteet: digitaaliset palvelut. Voi käyttää myös kuvittavassa tarkoituksessa kuvituskuvakkeena
- Vastuutaho, hallinnointi ja suunnittelu: Helsinki Design System (HDS) suunnittelutiimi.
Kuvitusmaiset kuvakkeet ovat suunniteltu toimimaan selitystekstin kanssa. Niitä käytetään kuvituksenomaisesti.
- Käyttökohteet: Tiedon visualisointi, PPT esitykset, esitteet, kuosimaiset kuvitukset, julisteet, tuotteet
- Ei voi käyttää käyttöliittymä- tai opastekuvakkeina
- Käyttövalmiita kuvituskuvakkeita on valmiina käyttöön 000 kappaletta (päivitetty elokuussa 2022)
- Originaalien tiedostomuodot: PDF ja SVG (vektori), PNG (pikseligrafiikka) saat ladattua täältä
- Suunnittelu: graafisen suunnittelun ammattilainen tai kuvittaja
- Vastuutaho kaupunkiorganisaatiossa: kanslian brändi ja -tapahtumayksikkö
Tiedon visualisointi
Ohjeen avulla voit tuottaa selkeitä, havainnollisia ja visuaalisesti kaupungin viestinnän ja ilmeen kanssa linjassa olevia visualisointeja.
Valokuvat
Valokuvat ovat yksi vaikuttavimpia tapoja rakentaa Helsingin tunnettuutta ja luoda visuaalisia muistijälkiä Helsingistä. Kuvakerronta pohjautuu Helsingin arvolupaukseen: "Hyvän elämän tekijät" sekä viiteen brändin kulmakiveen: kestävä, toimiva, vapaa, urbaanin villi ja ihmeellinen.
Valokuvia löytyy Helsingin kuvapankeista:
Aineistopankki.hel.fi (Länk leder till extern tjänst)
Materialbank.myhelsinki.fi (Länk leder till extern tjänst)
Tapahtumasäätiön kuvapankki (Länk leder till extern tjänst)
Kaupunginmuseon historialliset kuvat (Länk leder till extern tjänst)
Kun valitset kuvia projektiasi varten, muista tarkistaa millaiset oikeudet kuvien käyttöön liittyy. Tiedot löytyvät kyseisen kuvan yhteydestä kuvapankista.
Ilmaiset kuvapankit
Näitä kuvia tarvitaan tietyissä käyttöyhteyksissä. Kuvat eivät ole brändinmukaisia ja ne saattavat olla laajalla käytöllä samaan aikaan missä tahansa yhteydessä. Tässä muutama esimerkki vastaavanlaisista.
- Adobe Stock (Länk leder till extern tjänst) (käyttöoikeus on niillä kaupungin työntekijöillä, joilla on jokin Adoben ohjelmalisenssi koneellaan)
- Unsplash -kuvapankki (Länk leder till extern tjänst) (ilmaiset kuvat ilman käyttörajoituksia)
Valokuvien sisällönkerronta perustuu kahteen pääpilariin:
- Ihmiset ja tunne.
Tunnepohjaisissa kuvissa ihminen tai ihmiset ovat keskiössä ja ne tallentavat hetken - tunteen ja tunnelman siinä hetkessä. Kuvat ovat aitoja ja vaikuttavia. Ne luovat yhteyden kuvan aiheeseen ja kaupunkiin. - Kaupunki.
Kaupunkiin perustuvat kuvat synnyttävät tunteen paikasta ja kohteesta, jossa asiat tapahtuvat – Helsingistä. Ne luovat kontekstin kuvattavalle toiminnalle ja näyttävät Helsingin kaupungin monipuolisena, monimuotoisena ja elinvoimaisena kaupunkina. Esim. kaupunginosat eri-ikäisine ja taustaisine ihmisineen ovat osa Helsinkiä samalla lailla kuin ydinkeskusta. Näytämme kuvissa myös rohkeasti rakentuvaa ja keskeneräistä kaupunkia.
Kuvapinnan jakamisessa voit muodostaa kuvien, muotojen ja värien rinnastuksia:
Kirjallinen suostumuslomake on tehtävä aina, kun kuvamateriaalia halutaan käyttää markkinoinnissa. Lasten kuvaamiseen tarvitaan suostumus huoltajalta. 12-vuotta täyttäneeltä lapselta pitää olla suostumus häneltä itseltään sekä huoltajalta.
Kuvausluvassa pyydetään suostumusta kuvaamiseen, kuvausmateriaalin julkaisuun sekä kuvien mahdolliseen edelleen luovutukseen.
Henkilön kuvan ja nimen käyttö tavanomaisessa uutisjournalismissa ja tiedonvälityksessä on sallittua ilman henkilön lupaa, mikäli käyttö on tarpeen uutisoinnissa, eikä kuvan käyttöyhteys ole loukkaava. Kuva ei myöskään saa loukata kuvattavan yksityiselämää.
Kuvitukset
Kuvitus havainnollistaa, elävöittää, koristaa tai selkeyttää. Käsin tehty ja orgaaninen, vai geometrinen ja tekninen? Kuvitukset tuovat Helsingin visuaaliseen ilmeeseen ja viestintään inhimillisyyttä, lähestyttävyyttä ja kontrastia tai vaihtoehtoisesti harmoniaa visuaalisen ilmeen muiden elementtien kanssa. Kuvituksilla on mahdollisuus kuvantaa ei-olemassaolevia ja abstrakteja asioita, monimutkaisia käsitteitä ja vaikeasti valokuvattavia aiheita.
-
Kuvitettaessa helsinkiläistä elämää, pätee kuvituksissa samat lähtökohdat, kuin valokuvissa. Ihmisiä kuvitettaessa huomioidaan, että niissä esiintyy monimuotoisesti erilaisia helsinkiläisiä ilman yleistyksiä. Yleistykset voivat liittyä esim. ominaisuuksiin, sukupuoleen, äidinkieleen, kulttuuriin, uskontoon, ikään tai perhemuotoon.
- Kun teet viestintää kansainväliselle yleisölle, ajattele tätä mahdollisuutena tehdä kuvittajaa eli suomalaista osaajaa ja ammattilaista tunnetuksi!
- Kun teet viestintää rajatulle kohderyhmälle, ajattele tätä mahdollisuutena käyttää kuvittajaa, jonka tyyliä kohderyhmä fanittaa.
- Ajattele jatkuvuutta. Tunnistettavuus syntyy toiston kautta. Mitä johdonmukaisemmin toimija käyttää valitsemaansa kuvitustyyliä osana ilmettään ja viestintäänsä, sitä paremmin kohderyhmät oppivat tunnistamaan toimijan muiden kaupungin toimijoiden joukosta.
- Tarvitseko heti kuvituksia? Kaupunkiyhteiset monikäyttöiset kuvitukset ovat heti käytettävissä.
- Voit laittaa yksittäisiä elementtejä brändivärien päälle.
- Elävöitä näillä rohkeasti Powerpoint-esityksiä, kuvita uutisia ja sivustoja, erilaisia ohjeita tai tiedon visualisointeja.
- Nämä sopivat niin asukas- kuin markkinointiviestintään, henkilökunnan onnittelukortista ulkomainontaan. Kaikenlaisiin yhteyksiin.
- Käytä luovasti. Kuvitusten osat sopivat loistavasti viittaamaan muihinkin kuin kollaasiarkkien otsikoiden aiheisiin. Tutki yksityiskohtia ja yhdistä eri arkeista kuvia sisältösi tueksi.
-
Kuvitus tukee sisältöä, ja toisinpäin, luoden lisäarvoa.
-
Ota tunnistettavaa Helsinkiä mukaan kuvituksiin. Panosta oivaltaviin Helsinki-yksityiskohtiin. Anna katsojan löytää tuttuja ja tunnistettavia näkymiä, tarinoita ja ominaisuuksia.
-
Suunnittele teksti ja kuvitus kokonaisuutena, jotta osat eivät toista toisiaan yksi yhteen. Kerro kuvin sellaista, mitä et kerro sanoin.
-
Herkkiä aiheita voi olla joskus helpompi kuvata kuvituksen kuin valokuvan keinoin.
- Abstrakteja, kuosimaisia, tapettimaisia
- Taustakuvitusmainen rooli
- Etuna hyvä skaalautuvuus eri kokoisiin sovelluksiin.
- Rakentavat selkeää tunnistettavuutta kampanjan ja tapahtuman materiaaleihin eri alustoissa läpileikkaavasti.
- Älä vuoraa tapettimaisella kuvituksella sellaista pintaa, jossa on mahdollisuus käyttää ja näyttää vahvaa Helsinki -valokuvaa. Pohdi valintaa valokuva vai kuvitus kohderyhmän ja pintojen mukaan.
- Kun kuvituksen rooli on ottaa haltuun sovelluksen koko pinta, on koromuodon käyttö sovelluksissa pintaa jakavana ja elävöittävänä elementtinä usein tarpeetonta.
Ohjeita ja prosesseja saa kuvittaa. Ne tarvitsevat käyttökonteksteissaan usein spesifimpää ja kuvitustyyliltään aihetta ja genreä paremmin tukevaa kuvitusta, kuin mitä ilmeeseen ohjeistetulla informaatiografiikan tyylillä ja kuvituskuvakkeilla pelkästään voi toteuttaa. Hyödynnä silti näissäkin kuvituksissa ilmeen muotokielen yksityiskohtia ja väripalettia.
Kartat
Kartat ovat päivittäisessa käytössä kaupungin viestinnässä. Karttojen avulla tiedotetaan tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista kaupunkilaisille, karttoja käytetään kyselyissä ja arvioinneissa, kartat opastavat kaupunkilaisia työmailla - karttojen käyttökohteita on lukuisia.
Kaupunkiympäristön kaupunkimittauspalvelut vastaa suurimmasta osasta kaupungin karttojen tuotannosta ja jakelusta. Kaupungin työntekijät saavat parhaiten eri palveluista ja aineistoista tietoja intran Kartat ja paikkatieto-sivulta (Länk leder till extern tjänst).
Yleisimmät karttatuotteet
(sisältö yleisestä yksityiskohtaisempaan):
- yleiskartta (kolme yleistystasoa, Helsinki/Pääkaupunkiseutu)
- opaskartta (harva-/täysnimistö, vain Helsinki)
- kiinteistökartta
- kantakartta
Karttoihin voi tutustua: Helsingin karttapalvelussa (Länk leder till extern tjänst) tai intrassa PaikkatietoVipunen (Länk leder till extern tjänst).
Tuotteiden nimet näkyvät oikeassa alakulmassa olevassa kellukkeessa ”Kartalla nyt”. Karttapalvelut sisältävät myös paljon muuta paikkatietoa. Lisätietoja aineistoista saa paikkatietohakemistosta (Länk leder till extern tjänst), joka on karttapalvelusta saavilla tason info-näppäimestä.
Tiedostoina Kaupunkimittauksen karttatuotteita on tallennettu kaupunkiyhteiselle Mappi-levylle (url: \\mappi.hel.fi\Palvelu, levy toimii ainoastaan kaupungin sisäverkossa) ja avoimen datan (Länk leder till extern tjänst) sivuille. Niitä päivitetään jatkuvasti tai tietyn vuosirytmin mukaisesti.
Julkaisuoikeudet
Yleisimmät karttatuotteet ovat avointa dataa. Julkaistavaan aineistoon tulee kuitenkin sisältyä tekijänoikeuden osoittava merkintä muodossa © Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 20XX. Aineistojen lisenssi on pääsääntöisesti CC BY 4.0. Lisätietoja avoimen datan sivulta.
Itsepalvelu ja räätälöidyt tuotteet
Pääsääntöisesti karttaluovutuksissa pyritään itsepalveluun. Jos kuitenkin tarvitaan räätälöityjä tuotteita, se onnistuu kymp.karttatilaukset@hel.fi (Länk öppnar standardprogram för e-post) kautta. Kaupunkiympäristön ulkopuolisista tilauksista peritään irrotuskustannukset voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
Kartat vektoritiedostoina
Karttatuotteista on saatavissa vektoritiedostoina (pdf/ai, CMYK-värein) yleiskartta ja opaskartta, joissa eri elementit koottu omille tasoille. Lisätietoja vaihtoehdoista ja tilauksen teko kymp.karttatilaukset@hel.fi (Länk öppnar standardprogram för e-post).
Näin tilaat
Tilausta tehdessä tulisi tietää rajattava alue ja painotuotteessa käytettävää lopullinen koko. Tämä tieto auttaa myös oikean karttatuotteen valinnassa. Lisäksi tilaustyönä muokata niiden karttojen ulkoasua ja lisätä pistekohteilla tai aluerajoilla (esim. kaupunginosa- tai piirirajat, oppilaaksiottoalueet tai jokin muu paikkatietoaineisto). Kaupunkimittauksessa Illustratoriin voidaan siirtää paikkatietoaineistoa MAPublisherin avulla.
- Yksinkertaisin tapa kopioida kartta on kuvakaappaus Karttapalvelusta/PaikkatietoVipusesta (intra), jos sisältöä ei tarvitse muokata.
- Karttapalvelusta on saatavilla myös graafikoiden käyttöön suunnattuja karttatasoja, (Länk leder till extern tjänst) jotka on suunniteltu yhdessä viestinnän kanssa.
- Karttapalvelusta voi Tulosta-komennolla tuottaa näytön resoluutiota tarkempia rasteritiedostoja.
Samalla tavoin kuin painotuotteisiin, esityksiin voi tilata karttojen ulkoasun muokkausta.
- Staattisen kartan saa helpoiten luotua kuvakaappauksena kuten esityksiinkin.
- Interaktiivisen karttaupotuksen saa tehtyä PaikkatietoVipusesta/Karttapalvelusta Vie, jaa-toiminnolla.
- Jos tarvitset jotakin karttaa tai paikkatietoaineistoa sovelluksen käytettäväksi, tapahtuu se paikkatietorajapinnan kautta. Avoimen datan rajapinnoista (Länk leder till extern tjänst) on tietoa ja virkakäyttöön tarkoitetuista rajapinnoista Kartat ja Paikkatieto-sivulla. Paikkatietorajapinnan liittämisestä tehdään aina asiakkuus kaupunkimittauspalveluihin. Lisätietoja paikkatieto@hel.fi (Länk öppnar standardprogram för e-post).
Liikkuva kuva
Videoissa ja animaatiossa käytetään visuaalisesta ilmeestä seuraavia graafisia elementtejä:
- Helsinki-kehystunnus
- Väripaletti
- Typografia
- Koromuodot (pinnanjako)
Yhtenäisen, erottuvan ja selkeän lopputuloksen saavuttamiseksi muita graafisia elementtejä ei suositella käytettävän videoissa ja animaatioissa.
Tarkista videoiden tekniset määrittelyt Aineisto-ohjeet eri kanaviin osiosta.
Huomioi myös, että tämä liikkuvan kuvan ohjeisto on luotu UHD formaatin sopivaksi ja esimerkiksi planssien mallipohjat perustuvat siihen. Valmiita mallipohjia jokaiseen eri formaattiin ei ole vaan tätä ohjetta sovelletaan itse muihin formaatteihin sopivaksi.
Tekstityyppinä liikkuvan kuvan materiaalissa käytetään Helsinki Grotesk -fonttiperheestä vain Regular- ja Bold-leikkausta. Kummankin leikkauksen kursiivit leikkaukset ovat myös käytettävissä.
Oheisten esimerkkien tekstimallit ovat suuntaa antavia.
Videomateriaalissa voidaan hyödyntää kaikkia Helsingin kaupungin väripaletin värejä. Varmista aina saavutettavuus eli riittävä tekstin luettavuus. Huomioi tämä väriparien valinnassa sekä mahdollisessa tekstin asemoinnissa kuvataustan päälle.
Helsingin kaupungin värimäärittelyt(Länk leder till extern tjänst) (linkki väripaletin esittelysivuille)
Saavutettavat väriyhdistelmät (linkki)
Koromuotoja voidaan liikkuvan kuvan materiaalissa käyttää visuaalisen ilmeen ohjeistuksen mukaisesti. Koroja on kuitenkin käytettävä hillitysti ja niin, etteivät ne häiritse itse sisältöä.
Koromuotoja voidaan hyödyntää esimerkiksi Helsinki-kehystunnuksen taustalla tai selkeiden alkuplanssien taustalla.
Tekstin asettelussa liikkuvan kuvan materiaaliin on huomioitava reunojen suoja-alue, eli marginaali, joka saattaa rajautua näkymättömäksi tv-ruudulla tai valkokankaalla. Tekstiä ei tulisi asemoida tekstin suoja-alueen ulkopuolelle.
Videoiden alkuplanssissa teksti voidaan asemoida suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko väri- tai kuvataustalle.
Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä tai kuvasta.
Tekstin fontti: Helsinki Grotesk Bold.
Keskitetty alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Vasemmalle tasattu alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on tasattu suoja-alueelle vasempaan yläkulmaan.
Kuvallinen keskitetty alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Tummasta taustavideosta johtuen teksti on valkoista.
Kuvallinen vasemmalle tasattu alkuplanssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on tasattu suoja-alueen vasempaan yläkulmaan.
Vaaleasta taustavideosta johtuen teksti on metron oranssi.
Videoiden koko sivun plansseissa teksti voidaan asemoida suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko väri- tai kuvataustalle.
Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä tai kuvasta.
Otsikoiden fontti: Helsinki Grotesk Bold Tekstin fontti: Helsinki Grotesk Regular
Keskitetty otsikollinen kokosivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Keskitetty koko sivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Otsikollinen vasemmalle tasattu koko sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu suoja-alueelle vasempaan yläkulmaan.
Vasemmalle tasattu koko sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.
Videoiden puolen sivun plansseissa teksti asemoidaan suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko vasemman- tai oikeanpuoleiselle väritaustalle. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä.
Taustan reunassa voi käyttää koromuotoja.
Väritaustan ympärille voi myös jättää marginaalin, jolloin tausta tulee asemoida videon keskikohdasta luoja-alueeseen asti. Tässä tapauksessa ei tule käyttää koromuotoja taustan reunassa.
Vasempaan yläreunaan tasattu puolen sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.
Puolen sivun keskitetty tekstiplanssi oikealla puolella kuvapintaa. Taustan reunassa voi puolen sivun plansseissa käyttää koromuotoja.
Keskitetty puolen sivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Puolen sivun keskitetty tekstiplanssi marginaalilla, oikealla puolella kuvapintaa.
Videoiden 1/3-sivun plansseissa teksti asemoidaan keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko vasemman- tai oikeanpuoleiselle väritaustalle. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä.
Vasempaan yläreunaan tasattu 1/3-sivun planssi
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 80 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 96 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.
Keskitetty 1/3-sivun planssi
Oheisen planssin mallitekstin koko on 80 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 96 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Nimiplanssin teksti voidaan asemoida joko suoja-alueen vasempaan tai oikeaan ylä- tai alakulmaan. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen, riippuen taustavideon sävyjen tummuudesta.
Nimiplanssin teksti asemoidaan lähtökohtaisesti suoraan videon päälle ilman taustaväriä. Tilanteen vaatiessa, nimiplanssin taustalla voidaan myös käyttää taustaväriä.
Nimiplanssi valkoisella tekstillä
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu vasempaan alakulmaan.
Tekstityksen ollessa ruudun alareunassa, teksti voidaan sijoittaa vasempaan tai oikeaan reunaan tasattuna tekstityksen yläpuolelle.
Nimen sijoittelu kun videossa on tekstitys
Tekstityksen ollessa ruudun alareunassa, nimi voidaan sijoittaa vasempaan tai oikeaan reunaan tasattuna tekstityksen yläpuolelle.
Nimiplanssi värillisellä tekstillä
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu oikeaa yläkulmaan.
Nimiplanssi värillisellä taustalla
Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on tasattu vasempaan alakulmaan. Teksti on asemoitu väritaustalle.
Nimi ja titteli voidaan sijoittaa joko reunoihin asti ulottuvan taustan päälle tai vaihtoehtoisesti tausta voi rajoittua pelkän nimen ja tittelin alle.
Lopputekstit asemoidaan luettavuuden vuoksi aina väritaustalle. Teksti keskitetään leveyssuunnassa. Titteli ja nimet erotetaan Helsinki Grotesk Regular ja Bold -leikkauksilla.
Oheisen planssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.
Kehystunnusplanssi koostuu Helsinki-kehystunnuksesta ja taustasta. Tausta voi olla kuvallinen tai värillinen. Kehystunnuksen taustalla voidaan käyttää myös koromuotoja.
Helsinki-kehystunnus keskitetään leveys- ja korkeussuunnassa ja on kooltaan 1/3 videon korkeudesta.
| Video | Helsinki-kanava | Some-kanavat | Raakavideomateriaali |
| Tiedostomuoto | .mp4 tai .mov (H.264) | .mp4 tai .mov (H.264) | .mp4 tai .mov (H.264) |
| Frame rate | 25 | 25 | 25 |
| Video bit rate | Vähintään7 Mbit/s, pitkissä videoissa ei yli 10 Mbit/s, CBR | Julkaisukanavan vaatimusten mukainen | 48 Mbit/s |
| Audio bit rate | 320 kbps | 320 | Stereo AAC tai MP3, 320kbp |
| Resoluutio | 1920 x 1080 | Julkaisukanavan vaatimusten mukainen | UHD 4K, eli 3840×2160 |
| Kuvasuhde | 16:9 | Julkaisukanavan vaatimusten mukainen | 16:9 |
| Scan type | Progressive | Progressive | Progressive |
| Ääni | Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz | Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz | Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz |
| Äänentaso | EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS | EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS | EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS |