Yrjö Ruutu

Yrjö Ruutu

Yrjö Ruutu 1887–1956

Poliitikko, kansainvälisen politiikan professori, kouluhallituksen pääjohtaja, Yhteiskunnallisen korkeakoulun rehtori.

Yrjö Ruudun vanhemmat olivat valtionarkistonhoitaja, professori Johan Wilhelm Ruuth ja Hilja Siviä Tolpo. Perheellä oli voimakkaat kirjalliset ja historialliset traditiot ja kodissa annettiin suuri arvo älylliselle sivistykselle sekä tieteen ja taiteen saavutuksille.
Ruutu piti läpi elämänsä koulutus- ja sivistystason nostamista ratkaisevana tekijänä, jolla yhteiskunnallisten asioiden hoidon tasoa voitaisiin kohottaa.

Ruutu opiskeli historiaa, kansainvälistä oikeutta, valtiosääntöoikeutta ja kansainvälistä politiikkaa. Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1923. Hän aloitti kansainvälisen politiikan tutkimuksen Suomessa ja on yleensäkin niitä harvoja suomalaisia, jotka ovat pystyneet kehittämään omintakeista valtio- ja yhteiskuntateoriaa. Ruutu väitteli ensimmäisenä Suomessa valtio-opista.

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimineen Ruudun ympärille muodostui "saksalaismielisten" piiri. Loka-marraskuussa 1914 Ruutu osallistui salaisiin kokouksiin, joissa laskettiin jääkäriliikkeen perusta. Juuri Ruutu ehdotti niin sanotussa kassahuoneen kokouksessa miesten lähettämistä Saksaan saamaan koulutusta kapina-armeijan johtajiksi. Vuoden 1916 alussa Ruutu pidätettiin ja kuljetettiin pahamaineiseen Shpalernajan vankilaan Pietariin. Kalterijääkärinä eletyn ajan päätti maaliskuun 1917 vallankumous. Sisällissodan jälkeen Ruutu kuului aktivistien sisäpiiriin ja ajoi innokkaasti heimopolitiikkaa ja Suur-Suomea. Hänen ajatuksensa siirtyivät Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) ideologiaan (suomalaisuusohjelma ja yhteiskunnalliset tavoitteet).

Ruudun keväällä 1925 perustaman valtioyhteiskunnallisen yhdistyksen Vasaman kokouksiin osallistuivat 1920-luvun näkyvimmät ylioppilaspoliitikot. Vasamassa suunniteltiin uutta, kansallisuusaatteen ja sosialismin yhdistävää puoluetta. 1944 hän jätti ulkoasiainministeriöön luonnoksen Suomen ja Neuvostoliiton välisestä puolustusliitosta. Tie jääkäriliikkeen syntysanojen lausujasta YYA-sopimuksen hahmottelijaksi oli monelle aikalaiselle käsittämätön, mutta Ruutu itse näki sen loogisena.

Ruutu kutsuttiin 1945 Helsingin yliopiston vastaperustetun valtiotieteellisen tiedekunnan yleisen valtio-opin henkilökohtaiseksi professoriksi, mutta hän erosi tästä virasta jo saman vuoden syksyllä tultuaan nimitetyksi kouluhallituksen pääjohtajaksi. Kouluhallituksesta hän siirtyi 1949 Yhteiskunnallisen korkeakoulun professoriksi ja rehtoriksi. Hän jäi eläkkeelle 1953.

Muotokuva Oskari Paatela 1938, maalaus sijaitsee Tampereen yliopistossa.

Paluu >>

JAA