Reino Oittinen

Reino Oittinen

Reino Henrik Oittinen 1912–1978

Opetusministeri, kouluhallituksen pääjohtaja, kulttuuripoliitikko

Veturinkuljettaja Heikki ja Hulda (os. Hildén suom. Apilisto) Oittisen perheeseen syntyi kolme lasta, joista Reino Oittinen oli vanhin. Isä Heikki menetti virkansa veturinkuljettajana monen muun rautatieläisen tavoin kansalaissodan jälkeen sekaannuttuaan sodan aikana punaisten asekuljetuksiin. Hän sai myöhemmin virkansa takaisin. Äiti Hulda kuului Tampereella aikoinaan hyvin tunnettuun Hildènin sisarussarjaan, joista kaksi, Iida Vihuri ja Kaisa Hiilelä, olivat aikoinaan kansanedustajia. Oittisen perheessä harrastettiin yhteiskunnallisten ja poliittisten asioiden ohella myös kulttuuria ja taidetta.

Reino Oittinen valmistui filosofian kandidaatiksi 1934. Leipähuolet pakottivat R. H. Oittisen hakeutumaan heti opintojen päätyttyä vakinaiseen työhön, ja hänen onnistui 38 hakijasta päästä Valkeakosken työväenopiston rehtoriksi. Vuosikymmenen lopulla hänet kutsuttiin Työväen Sivistysliiton (TSL) opintosihteeriksi Helsinkiin, muutamaa vuotta myöhemmin.

Oittisesta tuli TSL:n sihteeri ja 1947 liiton pitkäaikainen varapuheenjohtaja. Aikuiskasvattajana R.H. Oittinen otti sodan jälkeen uuden harppauksen siirtymällä Työväen Akatemian johtajaksi. Hän kannatti myös työläisnuoriso-opistojen perustamista muuallekin maahan. Näkyvä aikaansaannos tästä oli Voionmaan opiston syntyminen Ylöjärvelle 1951.

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) kasvatustoimikunnan puheenjohtajuus nosti Oittisen merkittävään ideologisen vaikuttajan asemaan. Hänestä tuli pian puolueen sivistyspoliittista ohjelmaa suunnittelevan neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hänellä oli myös merkittävä osuus vuoden 1952 SDP:n periaateohjelman laatimisessa.

Oittisen panos Suomen kansainvälisten kulttuuriyhteyksien kehittämisessä ja avartamisessa muodostui myös aivan keskeiseksi. Hän toimi opetusministerinä viisi kertaa, mutta hänen on sanottu johtaneen ministeriötä silloinkin, kun hän hoiti päävirkaansa kouluhallituksessa. Kaiken muun ohella Oittinen oli myös kulttuurimies, joka pohti kirjoituksissaan ja puheissaan mm. työväenkulttuurin merkitystä.

Kouluhallituksen pääjohtajana ja pitkään opetusministerinä toiminut R. H. Oittinen vei läpi kauan valmistellun koulu-uudistuksen, jonka tuloksena syntyi kaikille yhteinen ja ilmainen yhdeksänvuotinen peruskoulu. Tämä oli Oittisen elämäntyön keskeisin ja kestävää laatua oleva suoritus. Hän tunnusti myöhemmin antaneensa suuren arvon sille, että hän opetusministerinä pääsi allekirjoittamaan peruskoulua koskevan lakiesityksen keväällä 1967.

Muotokuva Tapani Raittila 1963, maalaus sijaitsee Työväen Akatemian tiloissa Kauniaisissa.

Paluu >>

JAA